Olen viime aikoina tehnyt uudistuksia kotisivulle, jonka johdosta blogikin muuttaa hieman muotoaan. Löydät sen kuitenkin entiseen tapaan joko eduskunnan sivujen kautta, kotisivun kautta tai suoraan osoitteesta: http://pauliinaviitamies.info/.
Vanhoja blogikirjoituksia voit lukea tästä osoitteesta eli http://pauliinaviitamies.blogspot.com/.
Kirjoituksia teen entiseen tahtiin eli aina silloin tällöin:)
perjantaina, syyskuuta 16, 2011
sunnuntaina, syyskuuta 11, 2011
Kaikki Puumalan Puolesta
Jo useampaan kertaan on naapurikunnassame Puumalassa mitattu Suomen kesän lämpöennätys. Muutoin myönteiset uutiset pienestä Puumalasta ovat olleet vähän vähissä.
Noin vuosi sitten Puumalan kunnanhallitus teki äänestyspäätöksen siitä, että kunta aloittaa kuntaliitosneuvottelut Mikkelin kanssa. Kaupungissa asiaan suhtauduttiin myönteisesti. Puumalan valtuusto kuitenkin linjasi liitossuunnan toisin; yhden äänen enemmistöllä Puumalan kunnanvaltuusto päätti, että kuntaliitosneuvottelut aloitetaankin Savonlinnan kanssa.
Mutkikkaat vaiheet ovat edenneet nyt siihen pisteeseen, että neuvottelut aloitetaan taas alusta. Savonlinnan rajanaapuri Punkaharju teki männä viikolla päätöksen, että se haluaa käynnistää liitosneuvottelut kaupungin kanssa. Punkaharjun mukaantulo voikin kääntyä puumalalaisille onneksi.
Puumala joutuu/pääsee tekemään uuden päätöksen siitä, jatketaanko neuvotteluja Savonlinnan ja Punkaharjun kanssa vai lopetetaanko ne. Mikäli päätös olisi kielteinen, voisi Puumala käynnistää neuvottelut Mikkelin kanssa. Liittyminen Mikkeliin olisi kuntalaisten etu.
Hallitusohjelman kuntauudistus pohjautuu työssäkäyntialueisiin. Puumala kuuluu Mikkelin työssäkäyntialueeseen, ei Savonlinnan. Ihmisten muukin asioimissuunta on Mikkeli, ei Savonlinna. Mikkelillä ja Puumalalla on maaraja, Savonlinnan kanssa se jouduttaisi tekemään jotenkin keinotekoisesti.
Puumalan kunnalla on jo usean vuoden kokemus yhteistyöstä palveluntuotannossa Mikkelin kanssa ja se on ollut molempien mielestä pelkästään myönteistä. En ymmärrä, miksi juuri Savonlinna olisi Puumalan kunnan päättäjien mielestä se parempi liitoskaupunki. Nyt kannustankin meidän kaupungin virkamiesjohtoa olemaan asiassa aloitteellinen ja ryhtymään Puumalan pelastusoperaatioon ennenkuin on liian myöhäistä. Puumalan asukkaat ansaitsevat puolustajansa.
Noin vuosi sitten Puumalan kunnanhallitus teki äänestyspäätöksen siitä, että kunta aloittaa kuntaliitosneuvottelut Mikkelin kanssa. Kaupungissa asiaan suhtauduttiin myönteisesti. Puumalan valtuusto kuitenkin linjasi liitossuunnan toisin; yhden äänen enemmistöllä Puumalan kunnanvaltuusto päätti, että kuntaliitosneuvottelut aloitetaankin Savonlinnan kanssa.
Mutkikkaat vaiheet ovat edenneet nyt siihen pisteeseen, että neuvottelut aloitetaan taas alusta. Savonlinnan rajanaapuri Punkaharju teki männä viikolla päätöksen, että se haluaa käynnistää liitosneuvottelut kaupungin kanssa. Punkaharjun mukaantulo voikin kääntyä puumalalaisille onneksi.
Puumala joutuu/pääsee tekemään uuden päätöksen siitä, jatketaanko neuvotteluja Savonlinnan ja Punkaharjun kanssa vai lopetetaanko ne. Mikäli päätös olisi kielteinen, voisi Puumala käynnistää neuvottelut Mikkelin kanssa. Liittyminen Mikkeliin olisi kuntalaisten etu.
Hallitusohjelman kuntauudistus pohjautuu työssäkäyntialueisiin. Puumala kuuluu Mikkelin työssäkäyntialueeseen, ei Savonlinnan. Ihmisten muukin asioimissuunta on Mikkeli, ei Savonlinna. Mikkelillä ja Puumalalla on maaraja, Savonlinnan kanssa se jouduttaisi tekemään jotenkin keinotekoisesti.
Puumalan kunnalla on jo usean vuoden kokemus yhteistyöstä palveluntuotannossa Mikkelin kanssa ja se on ollut molempien mielestä pelkästään myönteistä. En ymmärrä, miksi juuri Savonlinna olisi Puumalan kunnan päättäjien mielestä se parempi liitoskaupunki. Nyt kannustankin meidän kaupungin virkamiesjohtoa olemaan asiassa aloitteellinen ja ryhtymään Puumalan pelastusoperaatioon ennenkuin on liian myöhäistä. Puumalan asukkaat ansaitsevat puolustajansa.
lauantaina, syyskuuta 10, 2011
Harhainen Kiviniemi?
Katselin äsken Ylen Ykkösaamua, jossa kansanedustaja Kiviniemi (kesk). oli lausumassa viisauksiaan mm. hallituksen kuntauudistuksesta. Hän lyttäsi koko suunnitelman aivan matalaksi, mutta perustelut olivat kyllä enemmän kuin ontuvia.
Kiviniemi syytti hallituspuolueita ihmisten ja palvelujen unohtamisesta sekä siitä, että kuntia pakotettaisi väkisin liittymään toisiinsa. Itselleni tuli epätodellinen olo; mielestäni Kiviniemi aivan harhaisesti väittää juuri päinvastaista kuin mitä nyt ollaan tekemässä.
Kukaan ainakaan sosialidemokraateista ei ole missään vaatinut kuntien pakkoliitoksia. Kukaan sosialidemokraateista ei ole puhunut kuntien hallinnon itsetarkoituksen puolesta. Kukaan sosialidemokraateista ei ole ollut vähentämässä demokratiaa. Päinvastoin.
Harhaisuus Kiviniemellä jatkui, kun hän vertasi nykyhallituksen suunnitelmia Neuvostoliiton toimintakulttuuriin ja käyttipä hän sanaa sosialismikin. Neuvoisin ystävällisesti kollega Kiviniemeä (kesk.) perehtymään sekä Neuvostoliiton historiaan että uuden hallituksen hallitusohjelmaan. Yhtäläisyyksiä näistä toki löytyy, mutta ei todellakaan siinä merkityksessä mihin Kiviniemi viittaa.
Kiviniemi syytti hallituspuolueita ihmisten ja palvelujen unohtamisesta sekä siitä, että kuntia pakotettaisi väkisin liittymään toisiinsa. Itselleni tuli epätodellinen olo; mielestäni Kiviniemi aivan harhaisesti väittää juuri päinvastaista kuin mitä nyt ollaan tekemässä.
Kukaan ainakaan sosialidemokraateista ei ole missään vaatinut kuntien pakkoliitoksia. Kukaan sosialidemokraateista ei ole puhunut kuntien hallinnon itsetarkoituksen puolesta. Kukaan sosialidemokraateista ei ole ollut vähentämässä demokratiaa. Päinvastoin.
Harhaisuus Kiviniemellä jatkui, kun hän vertasi nykyhallituksen suunnitelmia Neuvostoliiton toimintakulttuuriin ja käyttipä hän sanaa sosialismikin. Neuvoisin ystävällisesti kollega Kiviniemeä (kesk.) perehtymään sekä Neuvostoliiton historiaan että uuden hallituksen hallitusohjelmaan. Yhtäläisyyksiä näistä toki löytyy, mutta ei todellakaan siinä merkityksessä mihin Kiviniemi viittaa.
Yhdyshenkilö
Etelä-Savon kuuden kansanedustajan palaverissa torstaina kävimme läpi syksyn yhteisiä tilaisuuksia ja tapaamispyyntöjä. Meillä on ollut tapana käydä porukalla sekä elokuussa että tammikuussa parina päivänä eri puolilla maakuntaa tapaamassa yhteistyökumppaneitamme.
Nämä tapaamiset sovitaan yhdessä ja aloite yleensä tulee maakunnasta päin. Osan tapaamisista järjestämme syksyn ja kevään aikana eduskunnassa ja nytkin on tälle syksylle jo pitkä lista sovittavia tilaisuuksia.
Järjestelyt ovat usein melko hankalia, sillä meillä jokaisella on omat kalenterit aika pitkälle täytettyinä ja onkin ollut hyvä jos meistä kuudesta edes puolet aina pääsee yhtä aikaa paikalle. Informaatio kyllä jaetaan sitten kirjallisesti poissaolleillekin.
Jokainen meistä toimii vuorollaan yhdyshenkilönä. Tämän syksyn ja ensi tammikuun hoidan minä. Minuun tai avustajaani voi siis olla yhteydessä, mikäli jokin asia vaatii eteläsavolaisten kansanedustajien saamista paikalle yhtäaikaa. Maakunnan asioiden hoitaminen edellyttää tiedon kulkemista puolin ja toisin.
Nämä tapaamiset sovitaan yhdessä ja aloite yleensä tulee maakunnasta päin. Osan tapaamisista järjestämme syksyn ja kevään aikana eduskunnassa ja nytkin on tälle syksylle jo pitkä lista sovittavia tilaisuuksia.
Järjestelyt ovat usein melko hankalia, sillä meillä jokaisella on omat kalenterit aika pitkälle täytettyinä ja onkin ollut hyvä jos meistä kuudesta edes puolet aina pääsee yhtä aikaa paikalle. Informaatio kyllä jaetaan sitten kirjallisesti poissaolleillekin.
Jokainen meistä toimii vuorollaan yhdyshenkilönä. Tämän syksyn ja ensi tammikuun hoidan minä. Minuun tai avustajaani voi siis olla yhteydessä, mikäli jokin asia vaatii eteläsavolaisten kansanedustajien saamista paikalle yhtäaikaa. Maakunnan asioiden hoitaminen edellyttää tiedon kulkemista puolin ja toisin.
Eka viikko
Eduskunnan ensimmäinen työviikko tältä syksyltä meni hujauksessa. Omat päiväni rytmittyivät tiiviisti valiokuntien, istuntojen ja muiden palavereiden kesken. Kaikissa neljässä omassa valiokunnassani tuntuu olevan tekemisen meininki jo heti alusta lähtien.
Uuden lisämausteen ja ehkä opettelunkin tähän työhön tuo kuuluminen nyt hallituspuolueeseen. Ihan aina ei nimittäin muista, että meillä on nyt omat ministerit ja heidän koneistonsa koko ajan käytettävissä. Asioiden valmisteluun on nyt helppo vaikuttaa.
Sosiaali-ja terveysvaliokunnan sd.ryhmä kokoontuu säännöllisesti joka perjantai ja näissä palavereissa meillä on mukana myös oma ministerimme, Maria G. Viimeksi eilen saimme kuulla tämän syksyn tulevista hallituksen esityksistä ja niihin nyt siis voimme porukalla saada sisältöä muokattua.
Uuden lisämausteen ja ehkä opettelunkin tähän työhön tuo kuuluminen nyt hallituspuolueeseen. Ihan aina ei nimittäin muista, että meillä on nyt omat ministerit ja heidän koneistonsa koko ajan käytettävissä. Asioiden valmisteluun on nyt helppo vaikuttaa.
Sosiaali-ja terveysvaliokunnan sd.ryhmä kokoontuu säännöllisesti joka perjantai ja näissä palavereissa meillä on mukana myös oma ministerimme, Maria G. Viimeksi eilen saimme kuulla tämän syksyn tulevista hallituksen esityksistä ja niihin nyt siis voimme porukalla saada sisältöä muokattua.
maanantaina, syyskuuta 05, 2011
Järkeä säästämiseenkin
Tänään kokoontuu Mikkelin kaupunginvaltuusto seminaariin, jossa käydään läpi hallinnonaloittain ensi vuoden taloussuunnitelmaa. Kaupunginjohtaja kertoo aluksi muuttuneet arviot niin omien verotulojen kuin valtionosuuksienkin osalta.
Budjetin valmistelu on jo virkamiestasolla täydessä vauhdissa ja pian pääsevät luottamushenkilöt sanomaan sanansa lautakunnissa. Odotettavissa on niukkuuden jakamista.
Tällä valtuustokaudella olemme tehneet hyviä rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat näkyneet myös kaupungin taloudessa. Edellisellä kaudella, vuonna 2008, teimme tiukan talouden korjausliikkeen, minkä johdosta tällä kaudella on ollut helpompia vuosia. Nyt on jälleen aika tiukentaa menopuolta.
Olipa sitten käytössä mikä tahansa säästökeino, tulisi meidän muistaa, että ennaltaehkäisevästä toiminnasta ei kannata säästää. Sijoittamalla euro niin vanhusten kuin lastenkin ennaltaehkäisevään työhön saamme säästettyä vähintään kaksi euroa seuraavina vuosina.
Investointilista tullee olemaan lyhyt. Sitäkin miettiessä pitää ottaa huomioon ne vaikutukset, joita esim. huonokuntoisten koulujen remonttien siirtäminen aiheuttaa paitsi ihmisille niin myös kustannuksina kaupungille. Koulujen korjaamattomuus 1990-luvulla (säästösyistä)aiheutti monikertaiset korjaustarpeet myöhemmin ja jopa muutaman koulun kokonaan sulkemisen.
Kaupunginvaltuuston seminaarissa on tänään mahdollisuus esittää rakentavia budjetin tasapainotustoimia. Kaikkien ryhmien tulisikin muistaa, että kuntapolitiikassa ei ole oppositio-hallitusasetelmaa, vaan meillä kaikilla ryhmillä on samankaltainen vastuu taloudesta ja kuntalaisista.
Budjetin valmistelu on jo virkamiestasolla täydessä vauhdissa ja pian pääsevät luottamushenkilöt sanomaan sanansa lautakunnissa. Odotettavissa on niukkuuden jakamista.
Tällä valtuustokaudella olemme tehneet hyviä rakenteellisia uudistuksia, jotka ovat näkyneet myös kaupungin taloudessa. Edellisellä kaudella, vuonna 2008, teimme tiukan talouden korjausliikkeen, minkä johdosta tällä kaudella on ollut helpompia vuosia. Nyt on jälleen aika tiukentaa menopuolta.
Olipa sitten käytössä mikä tahansa säästökeino, tulisi meidän muistaa, että ennaltaehkäisevästä toiminnasta ei kannata säästää. Sijoittamalla euro niin vanhusten kuin lastenkin ennaltaehkäisevään työhön saamme säästettyä vähintään kaksi euroa seuraavina vuosina.
Investointilista tullee olemaan lyhyt. Sitäkin miettiessä pitää ottaa huomioon ne vaikutukset, joita esim. huonokuntoisten koulujen remonttien siirtäminen aiheuttaa paitsi ihmisille niin myös kustannuksina kaupungille. Koulujen korjaamattomuus 1990-luvulla (säästösyistä)aiheutti monikertaiset korjaustarpeet myöhemmin ja jopa muutaman koulun kokonaan sulkemisen.
Kaupunginvaltuuston seminaarissa on tänään mahdollisuus esittää rakentavia budjetin tasapainotustoimia. Kaikkien ryhmien tulisikin muistaa, että kuntapolitiikassa ei ole oppositio-hallitusasetelmaa, vaan meillä kaikilla ryhmillä on samankaltainen vastuu taloudesta ja kuntalaisista.
lauantaina, syyskuuta 03, 2011
Kiviä taskussa
Rankan ja vaiherikkaan työviikon päätteeksi teki todella hyvää eilen illalla päästä teatteriin. Mikkelin Teatteriin oli saapunut vieraileviksi tähdiksi kaksikon Helsingin kaupunginteatterista, Mika Nuojuan ja Martti Suosalon.(Nuojua tosin nykyisin meidän teatterin johtaja).
Esityksen nimi oli "Kiviä taskussa" ja se on mennyt jo pitkään Helsingissä täysille katsomoille. Varasin liput tähän heti, kun se oli mahdollista ja sainkin silloin illan viimeiset kaksi paikkaa. En ole aikoihin nauranut teatterissa niin paljon kuin eilen.
Mikkelin Teatteri on koko maakunnan ylpeydenaihe. Täällä käydään bussilasteittain katsomassa loistavia näytelmiä, joita tehdään varsin pienellä porukalla, mutta sitäkin suuremmalla sydämellä. Syksyn ja talven ohjelmisto lupaa hyvää; Sirkku Peltolan "Lämminveriset", komedia "Vaimoni on toista maata" sekä "Arsenikkia ja vanhoja pitsejä". Nämä kolme kuuluvat ainakin omaan ohjelmistooni.
Esityksen nimi oli "Kiviä taskussa" ja se on mennyt jo pitkään Helsingissä täysille katsomoille. Varasin liput tähän heti, kun se oli mahdollista ja sainkin silloin illan viimeiset kaksi paikkaa. En ole aikoihin nauranut teatterissa niin paljon kuin eilen.
Mikkelin Teatteri on koko maakunnan ylpeydenaihe. Täällä käydään bussilasteittain katsomassa loistavia näytelmiä, joita tehdään varsin pienellä porukalla, mutta sitäkin suuremmalla sydämellä. Syksyn ja talven ohjelmisto lupaa hyvää; Sirkku Peltolan "Lämminveriset", komedia "Vaimoni on toista maata" sekä "Arsenikkia ja vanhoja pitsejä". Nämä kolme kuuluvat ainakin omaan ohjelmistooni.
"Kaikenlaista kemiaaa..."
Etelä-Savon kansandedustajien toinen yhteinen maakuntapäivä vietettiin eilen Savonlinnassa. Aamu alkoi informaatiolla OKL:ssä, missä edellistä kertaa vapautuneemmissa tunnelmissa linjailtiin tulevaisuuden näkymiä.
Suurin ihmetyksen aihe sekä isännillä että meillä vierailla oli siinä, että OKL:n vieressä olevat entisen Kansainvälisen viestinnän laitoksen tilat ovat yhä tyhjillään ja niiden järkevämpi käyttö esim. Norssin toimintaan ei näytä olevan mahdollista. Seinät totisesti ohjaavat yhteiskunnan kehittymistä!
Etelä-Savon Yrittäjien tilaisuudessa kuulimme hyviä ja huonoja puolia hallitusohjelmasta. Keskustelussa paikallisen veneyrittäjän Esa Tynkkysen Esmarin Oy:ssä, nousi esille itseänikin jo vuosia askarruttanut oppisopimuskoulutuksen, ammattikoulutuksen ja työelämän kolmio. Yrittäjien huoli ei ole aiheeton.
Toisin kuin tämän päivän Vartin pohtija arvelee, maakunnan kansanedustajien henkilökemiat ovat kunnossa. Asioista voidaan olla myös eri mieltä, riippumatta siitä mitä puoluetta kukin edustaa. Siitä huolimatta yhteistyö sujuu ja hommat toimivat. Toimintatavoissa meillä yksilöillä on erilaisia tapoja ja niiden nieleskelemisessä on jokaisella tekemistä.
Suurin ihmetyksen aihe sekä isännillä että meillä vierailla oli siinä, että OKL:n vieressä olevat entisen Kansainvälisen viestinnän laitoksen tilat ovat yhä tyhjillään ja niiden järkevämpi käyttö esim. Norssin toimintaan ei näytä olevan mahdollista. Seinät totisesti ohjaavat yhteiskunnan kehittymistä!
Etelä-Savon Yrittäjien tilaisuudessa kuulimme hyviä ja huonoja puolia hallitusohjelmasta. Keskustelussa paikallisen veneyrittäjän Esa Tynkkysen Esmarin Oy:ssä, nousi esille itseänikin jo vuosia askarruttanut oppisopimuskoulutuksen, ammattikoulutuksen ja työelämän kolmio. Yrittäjien huoli ei ole aiheeton.
Toisin kuin tämän päivän Vartin pohtija arvelee, maakunnan kansanedustajien henkilökemiat ovat kunnossa. Asioista voidaan olla myös eri mieltä, riippumatta siitä mitä puoluetta kukin edustaa. Siitä huolimatta yhteistyö sujuu ja hommat toimivat. Toimintatavoissa meillä yksilöillä on erilaisia tapoja ja niiden nieleskelemisessä on jokaisella tekemistä.
torstaina, syyskuuta 01, 2011
Auf viedersehen
Otsikko on olevinaan saksaa ja tarkoittaa näkemiin. Sain pari päivää sitten vastata muutamien kiukkuisten kansalaisten kysymyksiin siitä, että Mikkelin kaupunginhallitus on lähdössä opintomatkalle Saksaan.
Todellakin näin on tapahtumassa. Oman kunnallispoliittisen urani (11 v.) aikana tämä on ensimmäinen toteutumassa oleva koko hallituksen ulkomaanmatka. Olen kannustanut sekä virkamiehiä, lautakuntia että valtuustoa hakemaan uusia eväitä Mikkelin ulkopuolelta. Liian harvoin tähän kuitenkaan on sytytty.
Joidenkin kuntalaisten on vaikea ymmärtää sitä, että elämää on tämän kaupungin ulkopuolellakin ja joistain asioista me voisimme jopa muilta jotakin oppiakin. Siksi erilaiset opintomatkat ovat erittäin suositeltavia, vaikkakin lehden tekstiviestipalstalla näistä ketään kiitelläänkään.
Harmikseni en työkiireiden vuoksi pääse matkalle osallistumaan, mutta tärkeintä on, että varsinaiset kaupunginhallituksen jäsenet matkalle hyvällä joukolla nyt lähtevät. Toivotan heille auf viedersehen ja odotan innolla uusia näkemyksiä esim. Satamanlahden suunnitteluun.
Todellakin näin on tapahtumassa. Oman kunnallispoliittisen urani (11 v.) aikana tämä on ensimmäinen toteutumassa oleva koko hallituksen ulkomaanmatka. Olen kannustanut sekä virkamiehiä, lautakuntia että valtuustoa hakemaan uusia eväitä Mikkelin ulkopuolelta. Liian harvoin tähän kuitenkaan on sytytty.
Joidenkin kuntalaisten on vaikea ymmärtää sitä, että elämää on tämän kaupungin ulkopuolellakin ja joistain asioista me voisimme jopa muilta jotakin oppiakin. Siksi erilaiset opintomatkat ovat erittäin suositeltavia, vaikkakin lehden tekstiviestipalstalla näistä ketään kiitelläänkään.
Harmikseni en työkiireiden vuoksi pääse matkalle osallistumaan, mutta tärkeintä on, että varsinaiset kaupunginhallituksen jäsenet matkalle hyvällä joukolla nyt lähtevät. Toivotan heille auf viedersehen ja odotan innolla uusia näkemyksiä esim. Satamanlahden suunnitteluun.
Rahahuolia
Tänään maakunnan kansanedustajat vierailevat joukolla ELY-keskuksessa, TE-keskuksessa, Hiippakunnassa ja maavoimien esikunnassa. Keskellä päivää olemme myös Mikkelin kaupungin vieraina. Näillä perinteisillä yhteisillä kierroksilla saamme kaikki saman informaation samaan aikaan ja keskustelu näissä tapaamisissa on yleensä ollut vilkasta.
Mielenkiinnolla odotan kaupungin viestiä kollegoille, sillä turbulenssi kuntien kohdalla jatkuu ja voimakkuus vaihtelee aina sen mukaan, kuka on kulloinkin äänessä. Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana olen uudet madonluvut jo kuullut ja nähnyt, eikä talousarvion valmistelussa ole mitään kivaa luvassa.
Tämän päivän Länkkärissä kerrottiin, että kollega Toivakka (kok.) luopuu kaupunginhallituksen jäsenyydestä. Muistan ihmetelleeni hänelle itselleen vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen sitä, kuinka hän kansanedustajana luulee ehtivänsä paneutua myös kaupunginhallituksen jäsenyyden vaatimalla tavalla kaupungin asioihin. Itselläni oli siitä edellisen kauden lopusta reilu vuoden mittainen kokemus ja tiesin, että se ei ole mahdollista.
Harmi, että Lenita teki ratkaisun juuri nyt, sillä valtuustokautta on jäljellä enää vuosi ja tämän syksyn budjettivalmistelu tulee olemaan äärimmäisen vaikea. Ekonomi Toivakkaa olisi budjettivalmistelussa tarvittu tänä syksynä aikaisempia syksyjä enemmän.
Vaikeiden ratkaisujen toteuttaminen vaatii kokemusta kaupunginhallituksen työskentelystä, kykyä kantaa vastuuta ja valmius seistä ikävienkin ratkaisujen takana. Tosin kunnallisvaaleissa ei kiitosta näistä ratkaisuista ole ennenkään satanut, mutta siitä huolimatta jonkun ikävätkin päätökset täytyy uskaltaa tehdä.
Mielenkiinnolla odotan kaupungin viestiä kollegoille, sillä turbulenssi kuntien kohdalla jatkuu ja voimakkuus vaihtelee aina sen mukaan, kuka on kulloinkin äänessä. Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajana olen uudet madonluvut jo kuullut ja nähnyt, eikä talousarvion valmistelussa ole mitään kivaa luvassa.
Tämän päivän Länkkärissä kerrottiin, että kollega Toivakka (kok.) luopuu kaupunginhallituksen jäsenyydestä. Muistan ihmetelleeni hänelle itselleen vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen sitä, kuinka hän kansanedustajana luulee ehtivänsä paneutua myös kaupunginhallituksen jäsenyyden vaatimalla tavalla kaupungin asioihin. Itselläni oli siitä edellisen kauden lopusta reilu vuoden mittainen kokemus ja tiesin, että se ei ole mahdollista.
Harmi, että Lenita teki ratkaisun juuri nyt, sillä valtuustokautta on jäljellä enää vuosi ja tämän syksyn budjettivalmistelu tulee olemaan äärimmäisen vaikea. Ekonomi Toivakkaa olisi budjettivalmistelussa tarvittu tänä syksynä aikaisempia syksyjä enemmän.
Vaikeiden ratkaisujen toteuttaminen vaatii kokemusta kaupunginhallituksen työskentelystä, kykyä kantaa vastuuta ja valmius seistä ikävienkin ratkaisujen takana. Tosin kunnallisvaaleissa ei kiitosta näistä ratkaisuista ole ennenkään satanut, mutta siitä huolimatta jonkun ikävätkin päätökset täytyy uskaltaa tehdä.
tiistaina, elokuuta 30, 2011
Virallinen veroviisastelija
Eilen olin mielenkiintoisessa tilaisuudessa. Maakunnan lehdet olivat kutsuneet meidät kansanedustajat keskustelemaan hallitusohjelmaan kirjatusta, lehdistöä koskevasta, arvonlisäveroprosentin nostosta. Nykyisen nollan sijaan ehdotetaan 9 prosentin veroa.
Veronkorotuksen uhkakuvista meille kertoi Viestinnän keskusliiton Håkan Gabrielsson, jonka mukaan vero siirtyisi suoraan tilattavien lehtien hintoihin ja samantien vähentäisi levikkiä. Tämän seurannaisvaikutukset olisivat kohtalokkaat.
Oma huoleni liittyy etenkin nuorisoon ja nuoriin aikuisiin. Lehtien lukemisen esimerkki saadaan lapsuudenkodista. Mikäli kotona ei olla totuttu lukemaan sanomalehtiä, on kynnys niiden tilaamiseen aikuisena korkeampi kuin sellaisilla, joiden kodeissa lehtiä on aktiivisesti luettu.
Tämä on ongelma, joka liittyy nuorten kiinnittymiseen yhteiskuntaan sekä sitä kautta kansan kahtiajakautumiseen. Informaatiota ympäröivästä maailmasta ei voida laskea saatavan ainoastaan internetin tietotulvasta ja päättömistä keskustelupalstoista tai verkkolehdistäkään, sillä tottumus päivän lehden lukemiseen vaaditaan, ennenkuin verkkolehtiin osataan tarttua.
Gabrielssonkin muistutti meitä kaikkia siitä demokraattisen yhteiskunnan kivijalasta, jota ilman yksikään vapaa kansa ei pysty elämään, nimittäin riippumattomasta mediasta. Tästä on huonoja esimerkkejä tälläkin hetkellä esim. Libyassa ja parinkymmenen vuoden takaisessa lähinaapurissamme Virossa.
Palaverissa eduskuntaryhmämme pj, puolueemme virallinen veroviisastelija (myönteinen ilmaus) kollega Backman alusti ansiokkaasti veropolitiikasta yleensä ja kehotti samalla etsimään luovia ratkaisuja, joilla mahdollinen alv voitaisi korvata. Lupasin ryhmässä tukeni kaikille niille Jounin esittämille ehdotuksille, joilla verotuksen haittoja voitaisi minmoida. Hänen ideoimalleen suoralle lehdistötuelle en ihan heti lämmennyt, siitä tarvitsen vähän enemmän konkreettista informaatiota ja käsittelyä eduskuntaryhmässä.
Suora lehdistötuki voi olla ongelmallinenkin; kuinka tuki jaetaan? Millä perusteilla ja kenelle? Onko se oikeudenmukaista? Ja ennen kaikkea, vaarantaako se lehdistön riippumattomuuden tiedon välittäjänä? Tätä keskustelua kuitenkin voitaneen käydä, vaikka hallitusohjelmassa sitä ei mainitakaan. Tärkeintä on turvata uudenkin sukupolven yhteiskunnallinen aktiivisuus ja osallisuus ympäröivästä maailmasta.
Veronkorotuksen uhkakuvista meille kertoi Viestinnän keskusliiton Håkan Gabrielsson, jonka mukaan vero siirtyisi suoraan tilattavien lehtien hintoihin ja samantien vähentäisi levikkiä. Tämän seurannaisvaikutukset olisivat kohtalokkaat.
Oma huoleni liittyy etenkin nuorisoon ja nuoriin aikuisiin. Lehtien lukemisen esimerkki saadaan lapsuudenkodista. Mikäli kotona ei olla totuttu lukemaan sanomalehtiä, on kynnys niiden tilaamiseen aikuisena korkeampi kuin sellaisilla, joiden kodeissa lehtiä on aktiivisesti luettu.
Tämä on ongelma, joka liittyy nuorten kiinnittymiseen yhteiskuntaan sekä sitä kautta kansan kahtiajakautumiseen. Informaatiota ympäröivästä maailmasta ei voida laskea saatavan ainoastaan internetin tietotulvasta ja päättömistä keskustelupalstoista tai verkkolehdistäkään, sillä tottumus päivän lehden lukemiseen vaaditaan, ennenkuin verkkolehtiin osataan tarttua.
Gabrielssonkin muistutti meitä kaikkia siitä demokraattisen yhteiskunnan kivijalasta, jota ilman yksikään vapaa kansa ei pysty elämään, nimittäin riippumattomasta mediasta. Tästä on huonoja esimerkkejä tälläkin hetkellä esim. Libyassa ja parinkymmenen vuoden takaisessa lähinaapurissamme Virossa.
Palaverissa eduskuntaryhmämme pj, puolueemme virallinen veroviisastelija (myönteinen ilmaus) kollega Backman alusti ansiokkaasti veropolitiikasta yleensä ja kehotti samalla etsimään luovia ratkaisuja, joilla mahdollinen alv voitaisi korvata. Lupasin ryhmässä tukeni kaikille niille Jounin esittämille ehdotuksille, joilla verotuksen haittoja voitaisi minmoida. Hänen ideoimalleen suoralle lehdistötuelle en ihan heti lämmennyt, siitä tarvitsen vähän enemmän konkreettista informaatiota ja käsittelyä eduskuntaryhmässä.
Suora lehdistötuki voi olla ongelmallinenkin; kuinka tuki jaetaan? Millä perusteilla ja kenelle? Onko se oikeudenmukaista? Ja ennen kaikkea, vaarantaako se lehdistön riippumattomuuden tiedon välittäjänä? Tätä keskustelua kuitenkin voitaneen käydä, vaikka hallitusohjelmassa sitä ei mainitakaan. Tärkeintä on turvata uudenkin sukupolven yhteiskunnallinen aktiivisuus ja osallisuus ympäröivästä maailmasta.
sunnuntaina, elokuuta 28, 2011
Asiaa
On ollut mielenkiintoista seurata, kuinka tiedotusvälineet raportoivat Kreikka-vakuuksien vaiheista. Muutaman vuoden päästä joku tutkija saa mehevän aineiston käyttöönsä, kun näitä asioita aletaan katsoa vähän muustakin kuin päivänpoliittisests näkökulmasta.
Itselläni on olo, kuin puhuttaisi kahdesta aivan eri asiasta, tai oikeastaan kolmesta, mikäli Soinin (persu) jutustelut otetaan lukuun mukaan. Nimittäin se informaatio, jota esim. eduskuntaryhmässä annetaan on aivan toisenlaista kuin lehdistä lukemamme.
Yhteistä kaikille lehdille on se, että vakuustaistelu on jätetty valtiovarainministeri Urpilaisen (sd.) selitettäväksi. Kyse on kuitenkin Suomen hallituksen linjauksesta, jolla on eduskunnan siunaus ja siksikin se on koko Suomen asia. Ei demareiden eikä jonkun yksittäisen urpilaisen!
Tämä johtunee kaiketi meidän lehdistökenttämme porvarillistumisesta; lähes kaikkien maakuntien valtalehdet ovat ns. oikealle kallellaan ja siksi asioiden käsittely on usein kovin asenteellista. Muistuttaisin kuitenkin pääkirjoittajia siitä, että pääministeripuolue on nyt Kokoomus (oik.) ja se on yhtä lailla vastuussa siitä, että kansalaisten vaaleissa ilmaisema tahto Kreikka-asiassa otetaan vakavasti.
Kokonaan omaan arvoonsa voi nyt jättää pääoppositiopuolue Persujen vahingoniloisen mölinän siitä, kuinka tämäkin asia on väärin hoidettu ja kuinka ainoastaan Hänen esittämänsä toimintamalli olisi ainut oikea. Persuilla oli kansan antama mahdollisuus tulla mukaan tekemään parempaa politiikkaa, mutta heillä ei siihen kyvyt riittäneet. Puskista huutelu kyllä osataan.
Mielenkiinnolla odotan, kuinka Persujen vaihtoehtobudjetti ensi vuodelle tulee tasapainottamaan valtion talouden. Tällaista budjettia menneinä neljänä vuotena ei nähty ja kun sen perään oppositiossa hieman kyselimme, vastaus oli "ei meillä ole sellaista koneistoa käytettävissä kuin suurilla puolueilla eikä rahattomana sitä voi kansliassa tehdä".
Nyt heillä on sekä rahaa, henkilökuntaa että kansan tuki; vaihtoehtobudjetti on varmasti jo työn alla. Toivottavasti tätä budjettia kaipaavat myös toimittajat, sillä ainaisen viisastelun sijaan on nyt vaadittava myös tiukkaa asiaa.
Itselläni on olo, kuin puhuttaisi kahdesta aivan eri asiasta, tai oikeastaan kolmesta, mikäli Soinin (persu) jutustelut otetaan lukuun mukaan. Nimittäin se informaatio, jota esim. eduskuntaryhmässä annetaan on aivan toisenlaista kuin lehdistä lukemamme.
Yhteistä kaikille lehdille on se, että vakuustaistelu on jätetty valtiovarainministeri Urpilaisen (sd.) selitettäväksi. Kyse on kuitenkin Suomen hallituksen linjauksesta, jolla on eduskunnan siunaus ja siksikin se on koko Suomen asia. Ei demareiden eikä jonkun yksittäisen urpilaisen!
Tämä johtunee kaiketi meidän lehdistökenttämme porvarillistumisesta; lähes kaikkien maakuntien valtalehdet ovat ns. oikealle kallellaan ja siksi asioiden käsittely on usein kovin asenteellista. Muistuttaisin kuitenkin pääkirjoittajia siitä, että pääministeripuolue on nyt Kokoomus (oik.) ja se on yhtä lailla vastuussa siitä, että kansalaisten vaaleissa ilmaisema tahto Kreikka-asiassa otetaan vakavasti.
Kokonaan omaan arvoonsa voi nyt jättää pääoppositiopuolue Persujen vahingoniloisen mölinän siitä, kuinka tämäkin asia on väärin hoidettu ja kuinka ainoastaan Hänen esittämänsä toimintamalli olisi ainut oikea. Persuilla oli kansan antama mahdollisuus tulla mukaan tekemään parempaa politiikkaa, mutta heillä ei siihen kyvyt riittäneet. Puskista huutelu kyllä osataan.
Mielenkiinnolla odotan, kuinka Persujen vaihtoehtobudjetti ensi vuodelle tulee tasapainottamaan valtion talouden. Tällaista budjettia menneinä neljänä vuotena ei nähty ja kun sen perään oppositiossa hieman kyselimme, vastaus oli "ei meillä ole sellaista koneistoa käytettävissä kuin suurilla puolueilla eikä rahattomana sitä voi kansliassa tehdä".
Nyt heillä on sekä rahaa, henkilökuntaa että kansan tuki; vaihtoehtobudjetti on varmasti jo työn alla. Toivottavasti tätä budjettia kaipaavat myös toimittajat, sillä ainaisen viisastelun sijaan on nyt vaadittava myös tiukkaa asiaa.
Avointa päätöksentekoa, pliis.
Valtakunnallista Metsäkeskusta yritettiin saada Itä-Suomeen. Me eteläsavolaiset teimme työtä Savonlinnan puolesta ja sen jälkeen kakkosvaihtoehto olisi ollut Joensuu. Pohjois-Karjalan porukat toimivat päinvastoin. Molemmat jäimme lehdelle soittelemaan.
Perjantaina tuli julki maa-ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) päätös siitä, että Metsäkeskus sijoitetaan Lahteen. Edellisellä kaudella ministeri Anttila (kesk.) kiersi Itä-Suomea lupaamassa sitä vähän sinne sun tänne. Siinä oli siis aitoa vaalienaluspolitiikkaa, jolla kepulaisten metsänomistajien suut pidettiin soukalla.
Mikäli olisin nyt kepulainen eteläsavolainen kansanedustaja, kyselisin hieman viime kauden linjausten perään. Keskusta ja Kokoomus kulkivat hallitustaivalta ripirinnan ja silloin molemmille puolueille tuntui olevan tärkeää Metsäkeskuksen saaminen itäiseen Suomeen. Oliko tämä myös Kokoomuksen puolelta pelkkää vaalienaluselämää...?
Jos koko hankkeella ei ollut alunperinkään mitään mahdollisuuksia sijoittua Savonlinnaan, kuten eilisessä Länsi-Savossa annetaan ymmärtää, olisi meidän ollut tietenkin viisaampaa tukea Joensuuta. Edunvalvontaa Etelä-Savossa riittää, eikä resursseja tulisi haaskata asioihin, jotka ovat jo etukäteen päätetty. Nämä päätökset vaan tulisi olla kaikkien asianosaisten tiedossa ennenkuin lobbausta ryhdytään tosi toimin tekemään. Avoimuutta peliin siis!
Perjantaina tuli julki maa-ja metsätalousministeri Jari Koskisen (kok.) päätös siitä, että Metsäkeskus sijoitetaan Lahteen. Edellisellä kaudella ministeri Anttila (kesk.) kiersi Itä-Suomea lupaamassa sitä vähän sinne sun tänne. Siinä oli siis aitoa vaalienaluspolitiikkaa, jolla kepulaisten metsänomistajien suut pidettiin soukalla.
Mikäli olisin nyt kepulainen eteläsavolainen kansanedustaja, kyselisin hieman viime kauden linjausten perään. Keskusta ja Kokoomus kulkivat hallitustaivalta ripirinnan ja silloin molemmille puolueille tuntui olevan tärkeää Metsäkeskuksen saaminen itäiseen Suomeen. Oliko tämä myös Kokoomuksen puolelta pelkkää vaalienaluselämää...?
Jos koko hankkeella ei ollut alunperinkään mitään mahdollisuuksia sijoittua Savonlinnaan, kuten eilisessä Länsi-Savossa annetaan ymmärtää, olisi meidän ollut tietenkin viisaampaa tukea Joensuuta. Edunvalvontaa Etelä-Savossa riittää, eikä resursseja tulisi haaskata asioihin, jotka ovat jo etukäteen päätetty. Nämä päätökset vaan tulisi olla kaikkien asianosaisten tiedossa ennenkuin lobbausta ryhdytään tosi toimin tekemään. Avoimuutta peliin siis!
lauantaina, elokuuta 27, 2011
Kesäkokous
SDP piti eduskuntaryhmän kesäkokousta tänä vuonna Porissa. Kiva, kaunis ja sopivankokoinen kaupunki, mutta näin mikkeliläisesti katsottuna, tosi kaukana. Junamatka kolmella eri junalla eilen kesti 5 tuntia, joten kokouksenkin antia ehdin hyvin matkan aikana sulatella.
Osallistumisprosentti oli hyvä ja se on tärkeää näin kauden ensimmäisessä isommassa ryhmäkokouksessa. Puolueen puheenjohtaja piti hyvät katsaukset ajankohtaisista asioista, ml. Kreikan vakuusasiat. Hallitusohjelman kirjauksista ja valtiovarainministeriön esityksestä saimme lisäinformaatiota. Info olikin tarpeen, sillä niin kovin paljon asioiden ympärillä leijuu väärää tietoa.
Ajankohtaisten asioiden lisäksi ryhmä valitsi itselleen uuden pääsihteerin. Edellinen, Sisko Seppä, palveli ryhmää 20 vuotta ja siirtyi nyt uusiin tehtäviin raha-automaattiyhdistykseen. Uudeksi pääsihteeriksi valittiin yhteiskuntatieteiden maisteri Jyrki Konola, jolla on monenalaista kokemusta eduskunnassa tehtävästä työstä.
Pääsihteerin posti on monellakin tapaa vaativa. Hän toimii eduskuntaryhmän kanslian päällikkönä, mutta myös meidän edustajien kaitseminen kuuluu hänen tehtäviinsä. Uskon, että Jyrkistä saamme hyvän toimijan meidän koko porukkaan.
Osallistumisprosentti oli hyvä ja se on tärkeää näin kauden ensimmäisessä isommassa ryhmäkokouksessa. Puolueen puheenjohtaja piti hyvät katsaukset ajankohtaisista asioista, ml. Kreikan vakuusasiat. Hallitusohjelman kirjauksista ja valtiovarainministeriön esityksestä saimme lisäinformaatiota. Info olikin tarpeen, sillä niin kovin paljon asioiden ympärillä leijuu väärää tietoa.
Ajankohtaisten asioiden lisäksi ryhmä valitsi itselleen uuden pääsihteerin. Edellinen, Sisko Seppä, palveli ryhmää 20 vuotta ja siirtyi nyt uusiin tehtäviin raha-automaattiyhdistykseen. Uudeksi pääsihteeriksi valittiin yhteiskuntatieteiden maisteri Jyrki Konola, jolla on monenalaista kokemusta eduskunnassa tehtävästä työstä.
Pääsihteerin posti on monellakin tapaa vaativa. Hän toimii eduskuntaryhmän kanslian päällikkönä, mutta myös meidän edustajien kaitseminen kuuluu hänen tehtäviinsä. Uskon, että Jyrkistä saamme hyvän toimijan meidän koko porukkaan.
Pohjois-Karjalassa
Viime sunnuntaina olin vierailulla Pohjois-Karjalan Juuassa. Väärään vaalipiiriin eksyminen ei ollut vahinko eikä mikään kannanotto vaalipiiriuudistuksen puolesta.
Noin vuosi sitten olin näet silloinkin kutsuttuna vieraana Etelä-Savon Heinävedellä, kun paikallinen sosialidemokraattinen vaikuttaja, kunnallismies Onni Happonen sai reliefin kunnantalon seinään. Onni Happonen koki 1930-luvun poliittisen vainon ja hänen maallinen vaelluksensa päättyi oikeistoradikaalien toimesta väkivaltaisesti.
Tuossa juhlatilaisuudessa sain ilokseni tutustua reliefin tekijään, taiteilija Kauko Kortelaiseen ja hänen rouvaansa Liisaan. He ovat pohjoiskarjalaisia kulttuurielämän vaikuttajia ja Juuan työväenyhdistyksen aktiiveja. Sovimme tuolloin, että tulen jolloinkin käymään heitä ja muita juukalaisia tervehtimässä. Näin siis tapahtui viime sunnuntaina.
Kohtaaminen oli noin 700 kilometrin ajomatkan väärtti. Sain ihastella taiteilijan tuotantoa hänen ateljeessaan, päivitimme puoluepolitiikan tilannetta ja nautimme maistuvan lounaan Kortelaisten kotona. Juuan työväentalolla koolle oli kutsuttu työväenyhdistyksen väkeä ja sitä olikin paljon paikalla.
Ilmoitin jo aikaisemmin kesällä kollegoilleni Pohjois-Karjalassa, että olen tällaisen kutsun saanut ja että varmasti myös oman alueen edustajat ovat tilaisuuteen enemmän kuin tervetulleita. Mielestäni on kohteliasta, että aina oman alueen edustajat vinkataan paikalle silloinkin, kun vierailijoita on tulossa.
Toinen kollegoista eli Merja Mäkisalo-Ropponen sai aikatauluunsa Juukan sopimaan ja olimmekin yhdessä keskustelemassa paikallisten kanssa ajankohtaisista asioista. Tilaisuus oli niin onnistunut, että kerroin isännille tulevani sinne mielelläni toistekin. Ajomatka takaisin kotiin sujui hyvillä mielin.
Noin vuosi sitten olin näet silloinkin kutsuttuna vieraana Etelä-Savon Heinävedellä, kun paikallinen sosialidemokraattinen vaikuttaja, kunnallismies Onni Happonen sai reliefin kunnantalon seinään. Onni Happonen koki 1930-luvun poliittisen vainon ja hänen maallinen vaelluksensa päättyi oikeistoradikaalien toimesta väkivaltaisesti.
Tuossa juhlatilaisuudessa sain ilokseni tutustua reliefin tekijään, taiteilija Kauko Kortelaiseen ja hänen rouvaansa Liisaan. He ovat pohjoiskarjalaisia kulttuurielämän vaikuttajia ja Juuan työväenyhdistyksen aktiiveja. Sovimme tuolloin, että tulen jolloinkin käymään heitä ja muita juukalaisia tervehtimässä. Näin siis tapahtui viime sunnuntaina.
Kohtaaminen oli noin 700 kilometrin ajomatkan väärtti. Sain ihastella taiteilijan tuotantoa hänen ateljeessaan, päivitimme puoluepolitiikan tilannetta ja nautimme maistuvan lounaan Kortelaisten kotona. Juuan työväentalolla koolle oli kutsuttu työväenyhdistyksen väkeä ja sitä olikin paljon paikalla.
Ilmoitin jo aikaisemmin kesällä kollegoilleni Pohjois-Karjalassa, että olen tällaisen kutsun saanut ja että varmasti myös oman alueen edustajat ovat tilaisuuteen enemmän kuin tervetulleita. Mielestäni on kohteliasta, että aina oman alueen edustajat vinkataan paikalle silloinkin, kun vierailijoita on tulossa.
Toinen kollegoista eli Merja Mäkisalo-Ropponen sai aikatauluunsa Juukan sopimaan ja olimmekin yhdessä keskustelemassa paikallisten kanssa ajankohtaisista asioista. Tilaisuus oli niin onnistunut, että kerroin isännille tulevani sinne mielelläni toistekin. Ajomatka takaisin kotiin sujui hyvillä mielin.
sunnuntaina, elokuuta 21, 2011
Blondin budjetti
Jossain lehdessä muistaakseni eilen oli otsikkona yllä oleva "Blondin budjetti". Blondina en olisi asiaan kiinnittänyt mitään huomiota, mikäli kyseessä olisi ollut Kauppalehden teräviä lausuva kaunis naikkonen sivun yläreunassa, Iltalehden Iltatyttö tai joku muu vastaavalla tavalla ansioitunut kaunotar.
Hämmästyin, kun huomasin, että jutussahan käsiteltiin Suomen valtiovaraiministerin budjettiesitystä ensi vuodelle. Aihe on mitä tärkein ja vakavin. Median tehtävänä on kertoa kansalaisille pelkistetysti, mistä esityksessä on kysymys. Budjettiesityksen plussat ja miinukset ovat lehdissä jokaisen arvioitavissa ja se on hyvä. Esityksen tekijän tukanvärillä ei liene niin suurta merkitystä kansalaisillekaan.
Kirjoitin aikaisemminkin tästä ihmeellisestä asennevammasta, joka suomalaisella medialla nyt tuntuu olevan merkittävässä asemassa olevia naisia kohtaan. Vamma näköjään senkun jatkuu ja pahenee. Urpilainen tietenkin suhtautuu ymmärtävästi tähän ilmiöön, mutta se ei estä meitä muita ihmettelemästä sitä.
Vähättely, tytöttely ja mitätöinti ovat niitä keinoja, joita on menneinä vuosikymmeninä käytetty naisia vastaan milloin missäkin. Oman kokemukseni mukaan, luulin jo niistä päästyn. Itse en ole siitä joutunut koskaan kärsimään.
Olen myös eri mieltä kuin kollega ja hyvä ystäväni Tuula Peltonen (sd.), joka männä viikolla lausui lehdissä eduskunnassa olevan naisiin kohdistuvaa vähättelyä. Talon sisällä mielestäni sitä ei ole, mutta näköjään kolmas valtiomahti tätä jaksaa jatkaa, maailman muuttumisesta huolimatta.
Hämmästyin, kun huomasin, että jutussahan käsiteltiin Suomen valtiovaraiministerin budjettiesitystä ensi vuodelle. Aihe on mitä tärkein ja vakavin. Median tehtävänä on kertoa kansalaisille pelkistetysti, mistä esityksessä on kysymys. Budjettiesityksen plussat ja miinukset ovat lehdissä jokaisen arvioitavissa ja se on hyvä. Esityksen tekijän tukanvärillä ei liene niin suurta merkitystä kansalaisillekaan.
Kirjoitin aikaisemminkin tästä ihmeellisestä asennevammasta, joka suomalaisella medialla nyt tuntuu olevan merkittävässä asemassa olevia naisia kohtaan. Vamma näköjään senkun jatkuu ja pahenee. Urpilainen tietenkin suhtautuu ymmärtävästi tähän ilmiöön, mutta se ei estä meitä muita ihmettelemästä sitä.
Vähättely, tytöttely ja mitätöinti ovat niitä keinoja, joita on menneinä vuosikymmeninä käytetty naisia vastaan milloin missäkin. Oman kokemukseni mukaan, luulin jo niistä päästyn. Itse en ole siitä joutunut koskaan kärsimään.
Olen myös eri mieltä kuin kollega ja hyvä ystäväni Tuula Peltonen (sd.), joka männä viikolla lausui lehdissä eduskunnassa olevan naisiin kohdistuvaa vähättelyä. Talon sisällä mielestäni sitä ei ole, mutta näköjään kolmas valtiomahti tätä jaksaa jatkaa, maailman muuttumisesta huolimatta.
Savonlinnassa
Eilen olin savonlinnalaisten demareitten järjestämällä kahvikojulla Savonlinnan CityMarketin edustalla. Tavoitteena tavata ihmisiä ihan ilman taka-ajatuksia ja kuulostella heidän näkemyksiään meneillään oleviin asioihin.
Parituntisen session aikana tiensä teltalle löysivät useatkin kauppareissullaan piipahtaneet, mutta lähes jokaisen ensimmäinen kysymys oli: "Minkäs takia te NYT täällä olette?" Selityksen jälkeen päästiin sitten ihan asiaankin.
Meillä Mikkelissä on ollut vuosikausia tapana jalkautua kahvikojun kanssa torille aina silloin tällöin, olivatpa vaalit sitten menossa tai tulossa. Kansalaisten kuunteleminen on tärkein osa tätä duunia, mutta myös koko poliittista järjestelmäämme. Hyvä, että pää Savonlinnassakin on nyt avattu ja sitä tulee jatkaa.
Parituntisen session aikana tiensä teltalle löysivät useatkin kauppareissullaan piipahtaneet, mutta lähes jokaisen ensimmäinen kysymys oli: "Minkäs takia te NYT täällä olette?" Selityksen jälkeen päästiin sitten ihan asiaankin.
Meillä Mikkelissä on ollut vuosikausia tapana jalkautua kahvikojun kanssa torille aina silloin tällöin, olivatpa vaalit sitten menossa tai tulossa. Kansalaisten kuunteleminen on tärkein osa tätä duunia, mutta myös koko poliittista järjestelmäämme. Hyvä, että pää Savonlinnassakin on nyt avattu ja sitä tulee jatkaa.
perjantaina, elokuuta 19, 2011
Kentän laidalla
Tiedotusvälineiden mukaan, suomalaisjoukkue on voittanut jonkun toisen maan joukkueen jalkapallossa. Eilen piipahtaessani Helsingissä, olinkin huomaavinani poikkeuksellisen paljon jalkapallofanien näköistä porukkaa kuleksivan pitkin katuja.
Suomalaisten perinteikäs kohtalo on ollut hävitä kansainvälisiä jalkapalloturnauksia, mikä on kuitenkin pienoinen ihme, sillä yksittäiset suomalaiset pelaajat kuitenkin pärjäävät maailmalla huippujoukkueissa. Vai onko meitä suomalaisia vaan liian vähän, jotta yhteen joukkueeseen saisi useampaa hyvää pelaajaa...?
Reilu viikko sitten kävin katsastamassa mikkeliläistä naisjalkapalloilua. PU 62:n naiset pelasivat (muistaakseni) lappeenrantalaisia vastaan ja hävisivät tuon tärkeän matsin. Ennen peliä sekä valmentaja että joukkueenjohtaja kertoivat naisjalkapalloilun mahdollisuuksista Mikkelissä ja siitä, kuinka meillä olisi saumaa saada nostettua PU 62 mestaruussarjatasolle ja kuinka jo nyt muutama lupaava pelaaja osallistuu maajoukkueen leireille ym.
Jalkapalloilu, kuten muutkin joukkuelajit ovat sellaisia urheilumuotoja, joita itse mielelläni näkisin yhteiskunnan arvostavan ja tukevan enemmän. Joukkuelajissa lapset oppivat paljon enemmän kuin vain pelin säännöt. Parhaimmillaan joukkue antaa elinikäisiä ystävyyssuhteita ja yhteisiä kokemuksia koko elämän varrelle.
Tuki voi olla muutakin kuin pelkkää rahaa. Meidän kuntapäättäjien tehtävänä on pitää huolta siitä, että urheiluseuroilla on kunnolliset olosuhteet harrastuttaa lapsiamme, olipa sitten kyse jalkapallosta, jääkiekosta, jääpallosta tai salibandystä. Kaikki nämä tarvitsevat omanlaisensa tilat, joista tällä hetkellä Mikkelissä on puutetta. Urskin saaneraus on lähivuosina aivan välttämätöntä.
Suomalaisten perinteikäs kohtalo on ollut hävitä kansainvälisiä jalkapalloturnauksia, mikä on kuitenkin pienoinen ihme, sillä yksittäiset suomalaiset pelaajat kuitenkin pärjäävät maailmalla huippujoukkueissa. Vai onko meitä suomalaisia vaan liian vähän, jotta yhteen joukkueeseen saisi useampaa hyvää pelaajaa...?
Reilu viikko sitten kävin katsastamassa mikkeliläistä naisjalkapalloilua. PU 62:n naiset pelasivat (muistaakseni) lappeenrantalaisia vastaan ja hävisivät tuon tärkeän matsin. Ennen peliä sekä valmentaja että joukkueenjohtaja kertoivat naisjalkapalloilun mahdollisuuksista Mikkelissä ja siitä, kuinka meillä olisi saumaa saada nostettua PU 62 mestaruussarjatasolle ja kuinka jo nyt muutama lupaava pelaaja osallistuu maajoukkueen leireille ym.
Jalkapalloilu, kuten muutkin joukkuelajit ovat sellaisia urheilumuotoja, joita itse mielelläni näkisin yhteiskunnan arvostavan ja tukevan enemmän. Joukkuelajissa lapset oppivat paljon enemmän kuin vain pelin säännöt. Parhaimmillaan joukkue antaa elinikäisiä ystävyyssuhteita ja yhteisiä kokemuksia koko elämän varrelle.
Tuki voi olla muutakin kuin pelkkää rahaa. Meidän kuntapäättäjien tehtävänä on pitää huolta siitä, että urheiluseuroilla on kunnolliset olosuhteet harrastuttaa lapsiamme, olipa sitten kyse jalkapallosta, jääkiekosta, jääpallosta tai salibandystä. Kaikki nämä tarvitsevat omanlaisensa tilat, joista tällä hetkellä Mikkelissä on puutetta. Urskin saaneraus on lähivuosina aivan välttämätöntä.
Ketjuvasikoita ja kädentaitoja
Maanantaina me maakunnan kansanedustajat tapasimme Pieksämäen Naarajärvellä eteläsavolaisia 4H-liiton miehiä, naisia ja nuoria. Parin tunnin session aikana saimme aimo annoksen tietoa kaikesta siitä, mitä 4H-kerhot tekevätkään. Uutena asiana itselleni kirkastui termi "Ketjuvasikka".
Pääasiassa 4H -toiminta on keskittynyt maaseudulle, jossa aktiivisimmat kerhotkin ovat. Kaupungeissa 4H:t vastaavat mm. koululaisten iltapäiväkerhon pyörittämisestä, Mikkelissäkin se on iso toimija juuri tällä saralla. Oma poikani oli ekaluokkalaisena juuri 4H:n ylläpitämässä iltapäiväkerhossa Rouhialan alakoululla.
Hyvin organisoituna ja joka ikäryhmälle jotakin tarjoavana, 4H on esimerkillinen lasten ja nuorten kolmannen sektorin toimija, jonka tulevaisuus on turvattava jatkossakin. Toisin kuin joskus luullaan, 4H ei ole yksistään mikään kepulaisten juttu tai heidän vastineensa pioneereille.
Sen tervehenkiseen toimintaan ovat tervetulleita kaikki lapset ja nuoret ja siitä voisivat oikeat poliittiset nuorisojärjestöt ottaa jopa oppia, sillä tärkeintä on saada yhä useampi nuori kiinnittymään johonkin sosiaaliseen toimintaan sen sijaan, että elämää eletään virtuaalisesti jossakin.
Paikalla tilaisuudessa oli myös muutama ihkaelävä 4H-nuori. Nuoret naiset esittelivät perustamaansa käsityöalan yritystä, jonka tuotteita oli meilläkin mahdollisuus paitsi ihastella niin myös ostaa. Itselleni tarttui mukaan syksyn väreihin sopiva kierrätysmateriaaleista tehty kaulakoru, jonka debyytti tullee olemaan heti ilmojen viilennyttyä.
Pääasiassa 4H -toiminta on keskittynyt maaseudulle, jossa aktiivisimmat kerhotkin ovat. Kaupungeissa 4H:t vastaavat mm. koululaisten iltapäiväkerhon pyörittämisestä, Mikkelissäkin se on iso toimija juuri tällä saralla. Oma poikani oli ekaluokkalaisena juuri 4H:n ylläpitämässä iltapäiväkerhossa Rouhialan alakoululla.
Hyvin organisoituna ja joka ikäryhmälle jotakin tarjoavana, 4H on esimerkillinen lasten ja nuorten kolmannen sektorin toimija, jonka tulevaisuus on turvattava jatkossakin. Toisin kuin joskus luullaan, 4H ei ole yksistään mikään kepulaisten juttu tai heidän vastineensa pioneereille.
Sen tervehenkiseen toimintaan ovat tervetulleita kaikki lapset ja nuoret ja siitä voisivat oikeat poliittiset nuorisojärjestöt ottaa jopa oppia, sillä tärkeintä on saada yhä useampi nuori kiinnittymään johonkin sosiaaliseen toimintaan sen sijaan, että elämää eletään virtuaalisesti jossakin.
Paikalla tilaisuudessa oli myös muutama ihkaelävä 4H-nuori. Nuoret naiset esittelivät perustamaansa käsityöalan yritystä, jonka tuotteita oli meilläkin mahdollisuus paitsi ihastella niin myös ostaa. Itselleni tarttui mukaan syksyn väreihin sopiva kierrätysmateriaaleista tehty kaulakoru, jonka debyytti tullee olemaan heti ilmojen viilennyttyä.
maanantaina, elokuuta 15, 2011
Kuntalaiskysely
Tämän päivän Länkkärissä kaupunginjohtajamme Mikander pohdiskelee kuntaliitosten tarpeellisuutta. Hän viittaa maan hallitusohjelmaan, jossa kuntarakenteen tarkasteluun kannustetaan monin tavoin.
Mikander ei sano ääneen sitä, keiden Mikkelin naapurikuntien olisi päätöksiä vihdoin tehtävä, mutta kaikki tietävät hänen tarkoittavan Mikkelin työssäkäyntialueeseen kuuluvia Hirvensalmea ja Ristiinaa.
Nämä kaksi olivat mukana kuntaliitoskeskusteluissa yli kymmenen vuotta sitten, kun kaupunkiin liittyivät maalaiskunta ja Anttola. Silloin aika ei ollut heidän näkökulmastaan katsottuna oikea.
Kaupunginjohtaja toivoo liitoskeskustelua käytäväksi presidentinvaalien jälkeen. Miksi vasta sitten? Mielestäni oikea aika avata keskustelu olisi tänä syksynä, sillä nyt olemme aloittamassa kuntien yhteistä sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämistä ja yhteistyömme kuntien kesken saa aivan uuden ulottuvuuden.
Keskustelun avaaminen on kuitenkin pienemmistä kunnista kiinni. Viime eduskuntavaalien aikana tapasin lukemattoman määrän kuntalaisia sekä Ristiinassa että Hirvensalmella, jotka olivat sitä mieltä, että liittyminen Mikkeliin ei olisi ollenkaan huono asia, hoitaahan kaupunki nytkin suurimman osan heidän palveluistaan.
Siksi vihjaankin nyt tässä jollekin em. kuntien päättäjistä, että järjestäkää kuntalaiskysely asiasta. Ajatukset ja tunnot ovat saattaneet viime vuosina muuttua maailmankin muututtua. Kyselyn toteuttaminen ei ole hankalaa, mutta antaisi päättäjille vahvan selkänojan tehdä asiaa koskevia ratkaisuja nimenomaan kuntalaisten tahdon mukaisesti (tai vastaisesti).
Kyselyllä voidaan tietenkin saada juuri halutun kaltainen lopputulos. Nimittäin jos kysytään: "Haluatko säilyttää kunnan itsenäisenä", niin lopputulos on varmasti säilyttämisen kannalta myönteinen. Itsenäisyyden menettämisellä pelottelu on pahinta, mitä suomalaiselle voi sotavuosien jälkeen sanoa.
Mikäli kysyttäisiin toisin eli: "Mikkeli tuottaa tai järjestää nyt suurimman osan kuntasi palveluista, haluatko poistaa kuntarajat kaupungin ja kunnan väliltä ja liittää kunnan osaksi Mikkelin kaupunkia", lopputulos olisi ehkä toisenlainen.
Kuntaliitokset tulee tehdä vapaaehtoisuuden pohjalta ja pienemmän kunnan niin halutessa. Siksi tätä halukkuutta olisi aika ajoin kunnan sisällä puntaroitava ja tämä syksy voisi olla joutavaa aikaa siihen. Kannustan tovereita Hirvensalmella ja Ristiinassa ottamaan ohjat omiin käsiin ja tunnustelemaan kuntalaisten halukkuutta mahdollisiin neuvotteluihin. Sen jälkeen me mikkeliläiset olemme valmiita käynnistämään keskustelut, ei ennemmin.
Mikander ei sano ääneen sitä, keiden Mikkelin naapurikuntien olisi päätöksiä vihdoin tehtävä, mutta kaikki tietävät hänen tarkoittavan Mikkelin työssäkäyntialueeseen kuuluvia Hirvensalmea ja Ristiinaa.
Nämä kaksi olivat mukana kuntaliitoskeskusteluissa yli kymmenen vuotta sitten, kun kaupunkiin liittyivät maalaiskunta ja Anttola. Silloin aika ei ollut heidän näkökulmastaan katsottuna oikea.
Kaupunginjohtaja toivoo liitoskeskustelua käytäväksi presidentinvaalien jälkeen. Miksi vasta sitten? Mielestäni oikea aika avata keskustelu olisi tänä syksynä, sillä nyt olemme aloittamassa kuntien yhteistä sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämistä ja yhteistyömme kuntien kesken saa aivan uuden ulottuvuuden.
Keskustelun avaaminen on kuitenkin pienemmistä kunnista kiinni. Viime eduskuntavaalien aikana tapasin lukemattoman määrän kuntalaisia sekä Ristiinassa että Hirvensalmella, jotka olivat sitä mieltä, että liittyminen Mikkeliin ei olisi ollenkaan huono asia, hoitaahan kaupunki nytkin suurimman osan heidän palveluistaan.
Siksi vihjaankin nyt tässä jollekin em. kuntien päättäjistä, että järjestäkää kuntalaiskysely asiasta. Ajatukset ja tunnot ovat saattaneet viime vuosina muuttua maailmankin muututtua. Kyselyn toteuttaminen ei ole hankalaa, mutta antaisi päättäjille vahvan selkänojan tehdä asiaa koskevia ratkaisuja nimenomaan kuntalaisten tahdon mukaisesti (tai vastaisesti).
Kyselyllä voidaan tietenkin saada juuri halutun kaltainen lopputulos. Nimittäin jos kysytään: "Haluatko säilyttää kunnan itsenäisenä", niin lopputulos on varmasti säilyttämisen kannalta myönteinen. Itsenäisyyden menettämisellä pelottelu on pahinta, mitä suomalaiselle voi sotavuosien jälkeen sanoa.
Mikäli kysyttäisiin toisin eli: "Mikkeli tuottaa tai järjestää nyt suurimman osan kuntasi palveluista, haluatko poistaa kuntarajat kaupungin ja kunnan väliltä ja liittää kunnan osaksi Mikkelin kaupunkia", lopputulos olisi ehkä toisenlainen.
Kuntaliitokset tulee tehdä vapaaehtoisuuden pohjalta ja pienemmän kunnan niin halutessa. Siksi tätä halukkuutta olisi aika ajoin kunnan sisällä puntaroitava ja tämä syksy voisi olla joutavaa aikaa siihen. Kannustan tovereita Hirvensalmella ja Ristiinassa ottamaan ohjat omiin käsiin ja tunnustelemaan kuntalaisten halukkuutta mahdollisiin neuvotteluihin. Sen jälkeen me mikkeliläiset olemme valmiita käynnistämään keskustelut, ei ennemmin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)