Loppuviikosta tuntui siltä, kuin kesää todellakin olisi vielä jäljellä. Vietimme Onnin kanssa edelleen päivät rannalla ja kaikki asialliset asiat jäivät hoitamatta. Nyt alkaa joutopäivät olla molemmilta ohi. Koulu alkaa siis huomenna ja entiseen tapaan lehdet ovat täynnä muistutuksia siitä, kuinka lapsi tulisi varustaa (henkisesti ja aineellisesti) koulua varten ja kuinka aikuisten tulisi olla erityisen varovaisia liikenteessä. Sydän syrjällään minäkin pojan "maailmalle" laitan.
Sen verran yritin eilen orientoitua tulevaan kokousviikkoon, että lueskelin illalla kokouspapereita. Tällä viikolla onkin lähes joka päivälle joku kokous; tänään heti puoliltapäivin alkaa kaupunginvaltuuston seminaari, jossa on tarkoitus saada katsaus kaupungin taloustilanteesta ja talousarvion 2007 valmistelusta. Huomenna tiistaina iltapäivällä kokoontuvat Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän hallitus ja illalla kaupungin tekninen lautakunta. Keskiviikkoaamuna pitää kokoustaan seutuvaliokunta.
Syyskauden ensimmäisiin kokouksiin on aina kiva mennä; on mukava nähdä ihmisiä pitkästä aikaa ja virtaa kokousasioihinkin vielä yleensä riittää. Asialistat olivat kaikissa aika pitkät ja liekö helteinen kesä vai täydellinen irtiotto lomalla tehnyt tehtävänsä, sillä en muutamaa esittelytekstiä eilen illalla ymmärtänyt millään. Täytynee tänään selvitellä asioita vähän lisää.
Kiireinen päivä ja viikko siis edessä, joten siinä mielessä onkin hyvä, että mieltä vaivaavat asiat herättävät jo 3.30. Näin ehdin tehdä aamulla pienen lenkin ja hoitaa aamutoimet rauhassa sekä nautiskella aamukahvista kera lehtien kunnolla. Ehdinpä hyvin lukea myös sähköpostit ja sipaista tämänkin kirjoituksen.
Blogiani onkin käyty lukemassa aika ahkerasti ja se on toki hauskaa. Itse olenkin tainnut jäädä tähän vähän koukkuun, sillä huomaan monta kertaa päivässä toivovani ehtiä kirjoittaa tänne. Tämähän on siinä mielessä mukava tapa viestiä, että täällä voin kirjoittaa juuri niinkuin itse haluan ja ajattelen ja juuri niistä asioista, mistä haluan. Olenkin suositellut tätä toimintatapaa myös muille kunnallispoliitikoille.
maanantaina, elokuuta 14, 2006
torstaina, elokuuta 10, 2006
Lennetään IKEAAN!
Yksi Mikkelin kaupungin "murheenkryyneistä", lentokenttä nimittäin, jatkaa taisteluaan olemassaolostaan. Jo vuosia on käyty keskustelua siitä tarvitaanko lentoliikennettä, tarvitseeko kaupungin sitä rahoittaa ja millä summilla. Nyt nämä keskustelut nimenomaan lentämisen osalta ovat hiljentyneet, koska säännöllistä reittiliikennettä ei kentälle enää lähes vuoteen ole tehty.
Aikaisemmin näitä lentoliikennettä tukevia rahoituspäätöksiä tehtiin kaupunginvaltuustossa vuosittain ja aina se herätti yhtä paljon keskustelua niin valtuustossa kuin kuntalaistenkin keskuudessa. Suurten summien kohdentaminen kannattamattoman lentoliikenteen tukemiseen ei minustakaan ole ollut järkevää.
Ongelmaksi onkin nyt käynyt se, mitä tehdä hiljentyneelle kentälle. Kun säännöllistä reittiliikennettä (vaikkakin aika harvoja vuoroja) vielä oli, oli myös valtio tukemassa kentän ylläpitokustannuksia. Tämän hetkisten päätösten valossa kentän ylläpito ja hoito on pelkästään kaupungin vastuulla. Herääkin kysymys, tarvitaanko Mikkelissä lentokenttää ??
Puolustushallinto on sitä mieltä, että maavoimien esikunnan sijoittaminen Mikkeliin johtui suurelta osin siitä, että Mikkelissä oli heillekin sopiva lentokenttä. Uskon toki tämän; onhan se kätevää, kun muulta liikenteeltä on jäänyt kaupungin ylläpitämä kenttä tyhjilleen, eikä valtion tarvitse kustannuksiin juurikaan osallistua. Mielestäni kuitenkin kentän ylläpidon ja investointien aiheuttamat kustannukset tulisi maksaa sen tahon, joka sitä myös kokee tarvitsevansa, esimerkiksi vaikka puolustusvoimien.
Mikäli maksajaa ei löydy, tulisi kenttä sulkea ja miettiä alueelle uutta käyttöä. Lentokenttä sijaitsee hyvällä paikalla, lähes kaupungin keskustassa, isojen teiden varrella. Alue voitaisiin kaavoittaa uudelleen joko osaksi lähellä olevaa teollisuusaluetta tai lähellä olevaa asuinaluetta. Pinta-alaltaan laaja alue sopisi hyvin myös liike-elämän tarpeisiin, esimerkiksi huonekalujätti IKEA on etsinyt pitkään tarpeeksi hyvää liikepaikka Itä-Suomesta, tässä olisi sille paras mahdollinen paikka !
Ne kulmakunnat (esim. Kehä III:n päät), joihin IKEA on liikkeensä rakentanut ovat alueina virkistyneet ja vetävät joka päivä ihmisiä bussilasteittain ostoksille, ja voin vaan kuvitella mitkä mahdollisuudet on sillä paikkakunnalla, joka Itä-Suomen IKEA:n vihdoin kulmilleen saa. Pohjois-Suomessa on IKEA rakennettu yhteistyössä ruotsalaisten kanssa ja se osoittautui kultamunaksi molemmille rajakaupungeille; nämä saivat sen myötä taloutensa oikeille raiteille.
Se vaan on niin, että ainoa mahdollisuus pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa on saada luotua kannattavaa yritystoimintaa ja sitä kautta "oikeita" työpaikkoja. Pelkkien valtionosuuksien tai muiden julkisten tukien varaan emme voi kuntalouksia laskea.
Aikaisemmin näitä lentoliikennettä tukevia rahoituspäätöksiä tehtiin kaupunginvaltuustossa vuosittain ja aina se herätti yhtä paljon keskustelua niin valtuustossa kuin kuntalaistenkin keskuudessa. Suurten summien kohdentaminen kannattamattoman lentoliikenteen tukemiseen ei minustakaan ole ollut järkevää.
Ongelmaksi onkin nyt käynyt se, mitä tehdä hiljentyneelle kentälle. Kun säännöllistä reittiliikennettä (vaikkakin aika harvoja vuoroja) vielä oli, oli myös valtio tukemassa kentän ylläpitokustannuksia. Tämän hetkisten päätösten valossa kentän ylläpito ja hoito on pelkästään kaupungin vastuulla. Herääkin kysymys, tarvitaanko Mikkelissä lentokenttää ??
Puolustushallinto on sitä mieltä, että maavoimien esikunnan sijoittaminen Mikkeliin johtui suurelta osin siitä, että Mikkelissä oli heillekin sopiva lentokenttä. Uskon toki tämän; onhan se kätevää, kun muulta liikenteeltä on jäänyt kaupungin ylläpitämä kenttä tyhjilleen, eikä valtion tarvitse kustannuksiin juurikaan osallistua. Mielestäni kuitenkin kentän ylläpidon ja investointien aiheuttamat kustannukset tulisi maksaa sen tahon, joka sitä myös kokee tarvitsevansa, esimerkiksi vaikka puolustusvoimien.
Mikäli maksajaa ei löydy, tulisi kenttä sulkea ja miettiä alueelle uutta käyttöä. Lentokenttä sijaitsee hyvällä paikalla, lähes kaupungin keskustassa, isojen teiden varrella. Alue voitaisiin kaavoittaa uudelleen joko osaksi lähellä olevaa teollisuusaluetta tai lähellä olevaa asuinaluetta. Pinta-alaltaan laaja alue sopisi hyvin myös liike-elämän tarpeisiin, esimerkiksi huonekalujätti IKEA on etsinyt pitkään tarpeeksi hyvää liikepaikka Itä-Suomesta, tässä olisi sille paras mahdollinen paikka !
Ne kulmakunnat (esim. Kehä III:n päät), joihin IKEA on liikkeensä rakentanut ovat alueina virkistyneet ja vetävät joka päivä ihmisiä bussilasteittain ostoksille, ja voin vaan kuvitella mitkä mahdollisuudet on sillä paikkakunnalla, joka Itä-Suomen IKEA:n vihdoin kulmilleen saa. Pohjois-Suomessa on IKEA rakennettu yhteistyössä ruotsalaisten kanssa ja se osoittautui kultamunaksi molemmille rajakaupungeille; nämä saivat sen myötä taloutensa oikeille raiteille.
Se vaan on niin, että ainoa mahdollisuus pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa on saada luotua kannattavaa yritystoimintaa ja sitä kautta "oikeita" työpaikkoja. Pelkkien valtionosuuksien tai muiden julkisten tukien varaan emme voi kuntalouksia laskea.
keskiviikkona, elokuuta 09, 2006
Messuilua
Jokakesäiset asuntomessut alkavat pian sulkea oviaan, tällä kertaa Espoossa. Järjestäjät vaikuttavat hieman pettyneiltä alhaiseksi jääviin kävijämääriin. Syitä siihen on nyt haeskeltu niin helteestä, sijainnista kuin sisällöstäkin. Tämän päivän Hesarin mukaan ns. karavaanarikansa jäi tulematta. Jos näin on ollut, en sitä hirveästi ihmettele, sillä kyllähän tämänvuotiset talot ja asunnot olivat tavallisen rakentajan ja remontoijan ulottumattomissa. Eipä silti, näin on kyllä ollut jo useampana vuonna aikaisemminkin.
Kävimme messuilla pari viikkoa sitten ja niinkuin aina, suurempi anti itselleni oli tutustuminen järjestävän kaupungin muuhun tarjontaan. Toki oli mukava kierrellä aluetta ja kuulla espoolaisten näkemyksiä kaupunkirakentamisesta ja messualueen hyvistä puolista kaupunkisuunnittelun näkökulmasta.
Matkalla eräs seurueestamme heitti ajatuksen, että mitäpä jos Mikkelin Seutu (Mikkeli ja 7 muuta kuntaa) järjestäisi joskus loma-asuntomessut. Lämpenin ajatukselle heti; eihän missään muualla Suomessa ole niin paljoa vapaa-ajanasutusta kuin meillä täällä ja toisaalta seudun yhteisenä hankkeena se saataisiin toteutettua jokseenkin kohtuullisin kustannuksin.
Saamalla kymmenettuhannet ihmiset tänne kiertelemään seudun kuntia ja rantoja, ei se voisi olla vaikuttamatta myönteisesti ihmisten mielikuviin alueesta ja tekemään kenties radikaalejakin ratkaisuja asumisjärjestelyjensä suhteen. Messualueen ei missään nimessä tarvitse olla yhden kunnan alueella eikä etenkään vapaa-ajanasutukseen keskittyvät messut voi olla liian tiiviiksi rakennettuja.
Tässä onkin hyvä idea vapaasti jalostettavissa esimerkiksi seudullisen elinkeinoyhtiön ja seudullisen matkailutoimijan käyttöön. Onhan selvää, että elinkeinotoimi, kuntien kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi sekä tekninen toimi saisivat muutoinkin tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä keskenään, jotta voisimme entistä paremmin tarjota vapaa-ajan-asukkaillemme mahdollisuuksia viettää enemmän aikaa seudullamme.
Kävimme messuilla pari viikkoa sitten ja niinkuin aina, suurempi anti itselleni oli tutustuminen järjestävän kaupungin muuhun tarjontaan. Toki oli mukava kierrellä aluetta ja kuulla espoolaisten näkemyksiä kaupunkirakentamisesta ja messualueen hyvistä puolista kaupunkisuunnittelun näkökulmasta.
Matkalla eräs seurueestamme heitti ajatuksen, että mitäpä jos Mikkelin Seutu (Mikkeli ja 7 muuta kuntaa) järjestäisi joskus loma-asuntomessut. Lämpenin ajatukselle heti; eihän missään muualla Suomessa ole niin paljoa vapaa-ajanasutusta kuin meillä täällä ja toisaalta seudun yhteisenä hankkeena se saataisiin toteutettua jokseenkin kohtuullisin kustannuksin.
Saamalla kymmenettuhannet ihmiset tänne kiertelemään seudun kuntia ja rantoja, ei se voisi olla vaikuttamatta myönteisesti ihmisten mielikuviin alueesta ja tekemään kenties radikaalejakin ratkaisuja asumisjärjestelyjensä suhteen. Messualueen ei missään nimessä tarvitse olla yhden kunnan alueella eikä etenkään vapaa-ajanasutukseen keskittyvät messut voi olla liian tiiviiksi rakennettuja.
Tässä onkin hyvä idea vapaasti jalostettavissa esimerkiksi seudullisen elinkeinoyhtiön ja seudullisen matkailutoimijan käyttöön. Onhan selvää, että elinkeinotoimi, kuntien kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi sekä tekninen toimi saisivat muutoinkin tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä keskenään, jotta voisimme entistä paremmin tarjota vapaa-ajan-asukkaillemme mahdollisuuksia viettää enemmän aikaa seudullamme.
maanantaina, elokuuta 07, 2006
Paluu arkeen
Nyt on lomat pidetty ja on aika palata arkeen. Kaupunginhallitus kokoontuu tänään ja kalenteri on jo muutenkin elokuun osalta aika hyvin täytetty. Oman jännitysmomenttinsa tuo ensi viikolla alkavat koulut; aloittaahan ainokaisemme Onni koulutaipaleensa. Koulumatkan harjoittelu on vielä vähän vaiheessa...
Kaupunginhallituksen asialista ei ole kovin pitkä. Eniten keskustelua tullee (mikäli vanhat merkkinsä paikkansa pitää) olemaan Mikkeli-puiston määrärahan käyttämisestä. Esitys on, että talousarviossa varatusta määrärahasta käytettäisiin 170 000 euroa. Aloitamme kokouksen paikan päällä puistossa, jolloin saamme taas ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä.
Itse olen kyllä aika ihmeissäni koko asiassa, enkä varmasti nyt ihan ymmärrä kaikkea, mutta eilisen puistossa tekemäni kierroksen jälkeen en tullut yhtään vakuuttuneemmaksi siitä, että homma olisi tänä kesänä juurikaan edennyt.
Kokouksessa ovat tänään ensimmäistä kertaa paikalla Haukivuoren edustajat (2). Heillä on nyt mahdollisuus käyttää läsnäolo - ja puhevaltaa kaupungin eri päätöksentekoelimissä aina vuoden vaihteeseen asti jolloin heistä tulee "virallisia" organisaation jäseniä. Tervetuloa vaan mukaan!
Säiden puolesta kesä kyllä tuntuu vielä jatkuvan ja sehän passaa. Viikonloppuna pidettiin jälleen Otavan Happy Jazzit ja lämpötila aurinkoisessa puistossa oli varmasti yhtä korkealla kuin tunnelmakin. Järjestelyt toimivat hyvin ja kaikki halukkaat puistoon mahtuivat.
Tapahtumat kaupungissa kuitenkin jatkuvat vielä koko elokuun ajan. Nyt viikonloppuna pelataan jääkiekkoa Marski-cupissa, seuraavana viikonloppuna on Kalamarkkinat satamassa jne. On hyvä, että kesää pystytään jatkamaan vielä elokuussakin, vaikka matkailuyrittäjät hieman valittelevatkin asiakkaiden vähäisyyttä koulujen alettua.
Kaupunginhallituksen asialista ei ole kovin pitkä. Eniten keskustelua tullee (mikäli vanhat merkkinsä paikkansa pitää) olemaan Mikkeli-puiston määrärahan käyttämisestä. Esitys on, että talousarviossa varatusta määrärahasta käytettäisiin 170 000 euroa. Aloitamme kokouksen paikan päällä puistossa, jolloin saamme taas ajantasaista tietoa hankkeen etenemisestä.
Itse olen kyllä aika ihmeissäni koko asiassa, enkä varmasti nyt ihan ymmärrä kaikkea, mutta eilisen puistossa tekemäni kierroksen jälkeen en tullut yhtään vakuuttuneemmaksi siitä, että homma olisi tänä kesänä juurikaan edennyt.
Kokouksessa ovat tänään ensimmäistä kertaa paikalla Haukivuoren edustajat (2). Heillä on nyt mahdollisuus käyttää läsnäolo - ja puhevaltaa kaupungin eri päätöksentekoelimissä aina vuoden vaihteeseen asti jolloin heistä tulee "virallisia" organisaation jäseniä. Tervetuloa vaan mukaan!
Säiden puolesta kesä kyllä tuntuu vielä jatkuvan ja sehän passaa. Viikonloppuna pidettiin jälleen Otavan Happy Jazzit ja lämpötila aurinkoisessa puistossa oli varmasti yhtä korkealla kuin tunnelmakin. Järjestelyt toimivat hyvin ja kaikki halukkaat puistoon mahtuivat.
Tapahtumat kaupungissa kuitenkin jatkuvat vielä koko elokuun ajan. Nyt viikonloppuna pelataan jääkiekkoa Marski-cupissa, seuraavana viikonloppuna on Kalamarkkinat satamassa jne. On hyvä, että kesää pystytään jatkamaan vielä elokuussakin, vaikka matkailuyrittäjät hieman valittelevatkin asiakkaiden vähäisyyttä koulujen alettua.
perjantaina, elokuuta 04, 2006
Kaikenmaailman kaket
Pitkin kesää on saatu ihmetellä sitä, kuinka Mikkelin kaupungin keskustassa on levotonta. Levottomuus ei kylläkään ole kohdannut suurta joukkoa eikä ole kovin massiivista muutenkaan, mutta sitäkin sitkeämpää lajia. Kysymys on nimittäin muutaman laitapuolen kulkijan häiriköivästä käyttäytymisestä keskustassa työskenteleviä kohtaan.
Me kaupunkilaiset olemme kait niin tottuneet näihin "omiin" toriveikkoihimme, että aikaisemmin ei ärsyyntymistä ole suuremmin ollut. Niin kauan kuin nämä kaket ja perat ja muut ovat olleet hiljaa, eivätkä ole sivullisia liiemmin häirinneet, ei tilanteeseen ole kenenkään (poliisia lukuunottamatta) tarvinnut puuttua. Toki ulkopaikkakuntalaiset ovat asiaan jo vuosia kiinnittäneet huomiota.
Tämän päivän Ilta-Sanomat tietää kertoa, että nyt eräälle näistä kulkijoista on määrätty lähestymiskielto tietyn puistotyöntekijän toiminta-alueelle eli keskustan puistoihin ja torille. Nähtäväksi jää, kuinka kieltoa tullaan noudattamaan ja kuka sitä ehtii valvoa. Soisin, että arvokkaita poliisin resursseja käytettäisiin jotenkin muuten.
Myös kaupunginvaltuutetut Eija ja Eero (vihr.) ottavat tänään L-S:n yleisönosastokirjoituksessaan asiaan kantaa. Sinänsä monesta asiasta kirjoituksessa voi olla samaa mieltä, mutta yömaja/ensisuojan perustamisasiassa olen eri linjoilla. Mikkelissä on ollut jo vuosia tarve ensisuojan perustamiseksi, mutta yksimielisyyttä siitä (saatikka sen sijainnista) ei ole toistaiseksi vielä saatu aikaiseksi. Yömaja itsessään ei kuitenkaan tule poistamaan päivisin tapahtuvaa häiriökäyttäytymistä keskustassa.
Tämän kokoinen kaupunki tarvitsee jonkun lämpimän yöpymispaikan niille, jotka päihdeongelmansa vuoksi ovat muusta asumismuodosta syrjäytyneet. Varsinaista syytä eli päihdeongelmaa ei mikään julkinen sektori voi poistaa. Sen tietävät varmasti kaikki, jotka tavalla tai toisella ovat tämän ongelman parissa eläneet tai työtä tehneet.
Viranomaisten keinot tämän päivän toriveikkoihin ovat todella vähäiset. Väkisin ei voi ketään mihinkään "siirtää" eikä päivän tai parin putkareissu tuota tulosta. Panostukset pitäisikin suosiolla siirtää uusiin, potentiaalisiin laitapuolen kulkijoihin ja kiinnittää lainsäädännössä huomiota alkoholin kulutusta lisääviin asioihin.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan älykkö vetääkseen tietyn johtopäätöksen esim. alkoholiveron suuruuden ja alkoholinkäytön kasvun liittymisestä toisiinsa taikka kuinka nuorten alkoholinkäytön lisääntyminen ja lain muutos, joka sallii juopottelun julkisilla paikoilla, korreloivat toisiaan. Muun muassa näitä asioita uudelleen miettimällä ja palaamalla kenties tiukemman alkoholipolitiikan linjoille saataisiin osa uuden sukupolven toriveikoista pidettyä paremmin yhteiskunnassa mukana.
Täytyy muistaa, että jokainen kake, pera tai pirkko on aina jonkun äidin poika tai tyttö, ja usein myös jonkun isä tai äiti, ja heilläkin on ihmisarvonsa!
Me kaupunkilaiset olemme kait niin tottuneet näihin "omiin" toriveikkoihimme, että aikaisemmin ei ärsyyntymistä ole suuremmin ollut. Niin kauan kuin nämä kaket ja perat ja muut ovat olleet hiljaa, eivätkä ole sivullisia liiemmin häirinneet, ei tilanteeseen ole kenenkään (poliisia lukuunottamatta) tarvinnut puuttua. Toki ulkopaikkakuntalaiset ovat asiaan jo vuosia kiinnittäneet huomiota.
Tämän päivän Ilta-Sanomat tietää kertoa, että nyt eräälle näistä kulkijoista on määrätty lähestymiskielto tietyn puistotyöntekijän toiminta-alueelle eli keskustan puistoihin ja torille. Nähtäväksi jää, kuinka kieltoa tullaan noudattamaan ja kuka sitä ehtii valvoa. Soisin, että arvokkaita poliisin resursseja käytettäisiin jotenkin muuten.
Myös kaupunginvaltuutetut Eija ja Eero (vihr.) ottavat tänään L-S:n yleisönosastokirjoituksessaan asiaan kantaa. Sinänsä monesta asiasta kirjoituksessa voi olla samaa mieltä, mutta yömaja/ensisuojan perustamisasiassa olen eri linjoilla. Mikkelissä on ollut jo vuosia tarve ensisuojan perustamiseksi, mutta yksimielisyyttä siitä (saatikka sen sijainnista) ei ole toistaiseksi vielä saatu aikaiseksi. Yömaja itsessään ei kuitenkaan tule poistamaan päivisin tapahtuvaa häiriökäyttäytymistä keskustassa.
Tämän kokoinen kaupunki tarvitsee jonkun lämpimän yöpymispaikan niille, jotka päihdeongelmansa vuoksi ovat muusta asumismuodosta syrjäytyneet. Varsinaista syytä eli päihdeongelmaa ei mikään julkinen sektori voi poistaa. Sen tietävät varmasti kaikki, jotka tavalla tai toisella ovat tämän ongelman parissa eläneet tai työtä tehneet.
Viranomaisten keinot tämän päivän toriveikkoihin ovat todella vähäiset. Väkisin ei voi ketään mihinkään "siirtää" eikä päivän tai parin putkareissu tuota tulosta. Panostukset pitäisikin suosiolla siirtää uusiin, potentiaalisiin laitapuolen kulkijoihin ja kiinnittää lainsäädännössä huomiota alkoholin kulutusta lisääviin asioihin.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan älykkö vetääkseen tietyn johtopäätöksen esim. alkoholiveron suuruuden ja alkoholinkäytön kasvun liittymisestä toisiinsa taikka kuinka nuorten alkoholinkäytön lisääntyminen ja lain muutos, joka sallii juopottelun julkisilla paikoilla, korreloivat toisiaan. Muun muassa näitä asioita uudelleen miettimällä ja palaamalla kenties tiukemman alkoholipolitiikan linjoille saataisiin osa uuden sukupolven toriveikoista pidettyä paremmin yhteiskunnassa mukana.
Täytyy muistaa, että jokainen kake, pera tai pirkko on aina jonkun äidin poika tai tyttö, ja usein myös jonkun isä tai äiti, ja heilläkin on ihmisarvonsa!
keskiviikkona, elokuuta 02, 2006
Prinsessa Ruusunen heräsi
Koko valtakunnan tuntema prinsessa (kulttuuriministeri Saarela) heräsi vihdoin Ruususen unestaan. Emme ole aikoihin kuulleet häneltä hänen varsinaiseen työhönsä liittyvistä asioista, vaan etupäässä olemme saaneet perehtyä hänen yksityiselämäänsä liittyviin seikkailuihin ja siksi onkin mukava huomata, että vielä työtäkin tehdään.
Ministeri Saarela otti eilen kantaa opintotukitilanteeseen. Hän esittää ensi vuoden budjettiin 20 prosentin korotusta opintotuen tulorajoihin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että opiskelijat voivat tienata opintojensa ohella hiukan enemmän sen vaikuttamatta opintorahaan.
Mielestäni esitys on järkevä. Suurin osa opiskelijoista joutuu joka tapauksessa käymään töissä opintojensa ohessa ja nostamalla tulorajaa, parannettaisiin opiskelijan taloudellista tilannetta ja samalla vältettäisiin monen opiskelijan kohtaloksi tullut opintorahan takaisinperintä.
Opiskelijajärjestöt haluaisivat mieluummin korotuksen opintorahaan, mutta sen korottaminen sellaiseksi, että ainoastaan sillä eläisi, ei ole mahdollista. Siksi onkin parempi yrittää saada korotusta nimenomaan tulorajoihin.
Ministeri Saarela taipui tekemään korotusesityksensä eduskunnasta saamansa painostuksen johdosta. Muun muassa demarien Piia Viitanen näet arvosteli häntä siitä, että ministeriltä ei tule esityksiä ja että eduskunta joutuu tekemään hänen työnsä. No nyt on tullut esitys ja vieläpä sellainen, joka todennäköisesti eduskunnassa menee myös läpi. Ei kuitenkaan sattumaa, että ministeri heräsi tekemään esityksensä juuri vaalivuoden budjettiin, mutta väliäkös sillä; pääasia että asiat etenevät.
Ministeri Saarela otti eilen kantaa opintotukitilanteeseen. Hän esittää ensi vuoden budjettiin 20 prosentin korotusta opintotuen tulorajoihin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että opiskelijat voivat tienata opintojensa ohella hiukan enemmän sen vaikuttamatta opintorahaan.
Mielestäni esitys on järkevä. Suurin osa opiskelijoista joutuu joka tapauksessa käymään töissä opintojensa ohessa ja nostamalla tulorajaa, parannettaisiin opiskelijan taloudellista tilannetta ja samalla vältettäisiin monen opiskelijan kohtaloksi tullut opintorahan takaisinperintä.
Opiskelijajärjestöt haluaisivat mieluummin korotuksen opintorahaan, mutta sen korottaminen sellaiseksi, että ainoastaan sillä eläisi, ei ole mahdollista. Siksi onkin parempi yrittää saada korotusta nimenomaan tulorajoihin.
Ministeri Saarela taipui tekemään korotusesityksensä eduskunnasta saamansa painostuksen johdosta. Muun muassa demarien Piia Viitanen näet arvosteli häntä siitä, että ministeriltä ei tule esityksiä ja että eduskunta joutuu tekemään hänen työnsä. No nyt on tullut esitys ja vieläpä sellainen, joka todennäköisesti eduskunnassa menee myös läpi. Ei kuitenkaan sattumaa, että ministeri heräsi tekemään esityksensä juuri vaalivuoden budjettiin, mutta väliäkös sillä; pääasia että asiat etenevät.
tiistaina, elokuuta 01, 2006
Rengit ja piiat!
Viime viikolla (perjantaina)oli paikallisessa Länsi-Savo -lehdessä mielipidekirjoitus, jossa kirjoittaja vertasi Mikkelin kaupunkia kartanoon ja puhui isännistä ja emännistä ja arvosteli sitä, että kaupungin johtavilla luottamushenkilöpaikoilla ovat henkilöt, jotka samanaikaisesti hoitavat kansanedustajan tehtäviä. Samaa ihmettelyä on toki kuulunut kuntalaisilta koko tämän valtuustokauden ajan. Monet ovat olleet sitä mieltä, että aika ja voimavarat molempien tehtävien KUNNOLLISEEN hoitoon eivät voi kellään olla riittävät.
Samassa mielipidekirjoituksessa oli mainittu minutkin nimeltä "rohkeana ja tarmokkaana valtuuston jäsenenä, joka on muistutellut isäntää ja pikkurenkejä turhista investoinneista. Muun muassa rakenteilla olevasta "lautapuistosta", joka valmistuu Pursialan tien varteen". Toki tällainen myönteinen palaute tuntui hyvältä. Luettuani kirjoituksen, puhuin kyllä lähimmäisilleni, että eiköhän tekstiviestipalstalla asiaan pian tule "korjaus". Näin kävikin parin päivän päästä.
Eilisessä lehdessä oli nimetön tekstiviesti: "Rohkea ja tarmokas Pauliina-piika oli tekemässä lautapuistosta myönteistä päätöstä kaupunginhallituksen jäsenenä. Takinkääntäjä? " Tällä kertaa viesti ei herättänyt minussa suuria tunteita, olinhan sitä osannut jo odottaakin. Ainut, mikä viestissä harmitti, oli tietenkin se, että se oli täynnä valheita.
Mikkeli-puisto-asia jos mikä on ollut sellainen, että olen alusta lähtien ollut siitä samaa mieltä ja asiasta olen useasti myös mielipidekirjoituksia kirjoittanut. Viimeksi asiaa kommentoin täällä blogissani joku aika sitten. Demokratia vaan (onneksi kuitenkin) toimii niin, että enemmistön päätökset jäävät voimaan ja niiden kanssa on muidenkin elettävä. Kaupunginhallituksessa ja valtuustossa tehdyt äänestyspäätökset ovat kaikkien nähtävillä ja niistä voi tarkistaa jokaisen äänestyksessä mukana olleen kannan.
Takinkääntö sinänsä ei ole mielestäni niin tuomittavaa kuin sanana annetaan ymmärtää. Joskus on hyvä katsoa asioita uudelta kantilta ja ottaa avoimesti lisää tietoa asiasta vastaan. Tarvittaessa on pystyttävä vaihtamaan kantaansa; jääräpäinen lukkiutuminen johonkin tiettyyn mielipiteeseen ei ole järkevää.
Ehkä kulunut mukava kesä ja loma kaikkine kivoine tapahtumineen on tehnyt tehtävänsä ja olen todellakin rentoutunut ja seestynyt (??), sillä pystyn tämänkin asian käsittelemään ilman verenpaineen nousua. Toivon kylläkin, että en kuitenkaan ole muuttumassa kovaksi ja kylmäksi ihmiseksi; sellaiseksi, jota mikään inhimillinen ei heilauttaisi mihinkään. Niitä ihmisiä on politiikan parissa aivan liikaa ilman minuakin !
Samassa mielipidekirjoituksessa oli mainittu minutkin nimeltä "rohkeana ja tarmokkaana valtuuston jäsenenä, joka on muistutellut isäntää ja pikkurenkejä turhista investoinneista. Muun muassa rakenteilla olevasta "lautapuistosta", joka valmistuu Pursialan tien varteen". Toki tällainen myönteinen palaute tuntui hyvältä. Luettuani kirjoituksen, puhuin kyllä lähimmäisilleni, että eiköhän tekstiviestipalstalla asiaan pian tule "korjaus". Näin kävikin parin päivän päästä.
Eilisessä lehdessä oli nimetön tekstiviesti: "Rohkea ja tarmokas Pauliina-piika oli tekemässä lautapuistosta myönteistä päätöstä kaupunginhallituksen jäsenenä. Takinkääntäjä? " Tällä kertaa viesti ei herättänyt minussa suuria tunteita, olinhan sitä osannut jo odottaakin. Ainut, mikä viestissä harmitti, oli tietenkin se, että se oli täynnä valheita.
Mikkeli-puisto-asia jos mikä on ollut sellainen, että olen alusta lähtien ollut siitä samaa mieltä ja asiasta olen useasti myös mielipidekirjoituksia kirjoittanut. Viimeksi asiaa kommentoin täällä blogissani joku aika sitten. Demokratia vaan (onneksi kuitenkin) toimii niin, että enemmistön päätökset jäävät voimaan ja niiden kanssa on muidenkin elettävä. Kaupunginhallituksessa ja valtuustossa tehdyt äänestyspäätökset ovat kaikkien nähtävillä ja niistä voi tarkistaa jokaisen äänestyksessä mukana olleen kannan.
Takinkääntö sinänsä ei ole mielestäni niin tuomittavaa kuin sanana annetaan ymmärtää. Joskus on hyvä katsoa asioita uudelta kantilta ja ottaa avoimesti lisää tietoa asiasta vastaan. Tarvittaessa on pystyttävä vaihtamaan kantaansa; jääräpäinen lukkiutuminen johonkin tiettyyn mielipiteeseen ei ole järkevää.
Ehkä kulunut mukava kesä ja loma kaikkine kivoine tapahtumineen on tehnyt tehtävänsä ja olen todellakin rentoutunut ja seestynyt (??), sillä pystyn tämänkin asian käsittelemään ilman verenpaineen nousua. Toivon kylläkin, että en kuitenkaan ole muuttumassa kovaksi ja kylmäksi ihmiseksi; sellaiseksi, jota mikään inhimillinen ei heilauttaisi mihinkään. Niitä ihmisiä on politiikan parissa aivan liikaa ilman minuakin !
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)