Eilen illalla urakoin puhtaiden pyykkien parissa ja silityksen lomassa katsoin ajankohtaisohjelmaa (a-piste), jossa vieraaksi oli kutsuttu sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen. Hänen tittelikseen oli kylläkin laitettu tasa-arvoministeri. Jo heti ensi minuuteilla huomasi, minkäsävyisestä haastattelusta on kysymys. Verenpaineeni nousi samaa tahtia silitysraudan kuumenemisen kanssa.
Toimittaja jäi kiinni hokemaan "Naisen euro on 80 senttiä" ja käytti aikaa ja energiaa siihen, että sai todistettua ettei näin suinkaan ole vaan "Naisen euro onkin 96 senttiä". Vakavasta epäkohdasta puhuminen juuttui liian pitkäksi aikaa senttien laskemiseen.
Todellinen vääryys on se, että naisvaltaisten alojen palkat ovat aina olleet ja ilmeisesti tulevat aina olemaankin matalammat, kuin vastaavan koulutustason omaavien miesvaltaisten alojen palkat. Jotenkin vaan oletetaan, että naiset hakeutuvat kutsumuksensa mukaisesti esim. hoiva-, hoito-,opetusaloille eivätkä näin ollen tarvitse niin paljoa rahallista korvausta tekemästään työstä kuin yhtä paljon kouluja käyneet asentajat, teknikot, insinöörit jne.
Tämän uskomuksen ja logiikan purkaminen tarvitsee enemmän kuin yhden tv-ohjelman verran todistelua senttien määrästä. Töitä tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta riittää näköjään jatkossakin. Olisikin suotavaa, että tasa-arvo -etuliite kulkisi kaikkien ministereitten salkuissa, sillä niin itsestäänselvää tulisi sen huomioon ottamisen kaikilla sektoreilla olla.
perjantaina, syyskuuta 15, 2006
tiistaina, syyskuuta 12, 2006
Aamuisia ajatuksia
Eilen olikin kaupunginhallituksen kokous poikkeuksellisesti jo heti aamusta. Tuntui vähän omituiselta istua kokoushuoneessa heti aamukahdeksalta; taidan olla aika urautunut ja kaavoihin kangistunut tässäkin mielessä. Kokouksessa ei ollut kuin yksi päätettävä asia, mutta sitäkin tärkeämpi.
Teimme päätöksen Matkakeskuksen urakoista. Suuret summat vilahtivat nopeasti, mutta asia on ollut meille kaikille harvinaisen selvä jo vuosia (joillekin jopa vuosikymmeniä). Aloittamislupa rakentamiselle annettiin saman tien, joten nyt voimme alkaa seurata historiallisen rakennuksen nousemista Mannerheimintielle.
Esittelyn aikana huomasin miettiväni, että toivon mukaan olen vielä 30 vuoden päästä virkeänä 67-vuotiaana (eläkeläisenä) nauttimassa tämänpäivän päätöksen hedelmistä. Voin käydä torilla kahvittelemassa ja siitä astella siltaa pitkin satamaan ja muistella, kuinka minäkin sain olla silloin vuonna 2006 tekemässä päätöksiä kotikaupunkimme kehittämisestä.
Maanantai-ilta olikin sitten vapaata oleilua ja normaalia perheenäidin touhua. Ruuanlaittoa ja pyykinpesua ja sähköposteihin vastailua. Eipä silti, mukavaltahan nämäkin hommat tuntuivat, kun niihin oli kosolti aikaa. Tänään on jo taas vähän vauhdikkaampaa menoa.
Työpaikalla on tänään liikuntapäivä ja jalkaudumme Kalevankankaan maastoon. Toivottavasti siellä vielä eilen tiellä maannut käärmevainaja olisi jo kadonnut, sillä eilen käydessäni lenkillä, säikähdin sitä toden teolla. Iltapäivällä on Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän hallituksen kokous ja totutun tavan mukaan on tiedossa pitkä istunto.
Listalla oli tärkeitä tulevaisuuteen tähtääviä asioita, joita erästä koskeva aineisto tuli vasta eilen 15 jälkeen sähköpostilla. Tämä valmisteluun liittyvä asia on tuntunut yleistyvän ihan liiaksi. Milloin mihinkin kokoukseen liittyvää materiaalia tulee edellisenä päivänä sähköpostilla ja vielä oletetaan, että ihmiset sen huomaisivat ja myös siihen tutustuisivat.
Olen huomannut ärsyyntyväni tästä joka kerta aina vaan enemmän. Ihan kuin virkamiehet olettaisivat, että me luottamushenkilöt istuisimme jatkuvasti koneiden ääressä odottaen jotakin tärkeää postia ja että vielä ehtisimme ne lukeakin. Argh, täytynee antaa taas tänään Jaskalle (Niemi) palautetta. Nyt on hyvä lähteä luontoon!
Teimme päätöksen Matkakeskuksen urakoista. Suuret summat vilahtivat nopeasti, mutta asia on ollut meille kaikille harvinaisen selvä jo vuosia (joillekin jopa vuosikymmeniä). Aloittamislupa rakentamiselle annettiin saman tien, joten nyt voimme alkaa seurata historiallisen rakennuksen nousemista Mannerheimintielle.
Esittelyn aikana huomasin miettiväni, että toivon mukaan olen vielä 30 vuoden päästä virkeänä 67-vuotiaana (eläkeläisenä) nauttimassa tämänpäivän päätöksen hedelmistä. Voin käydä torilla kahvittelemassa ja siitä astella siltaa pitkin satamaan ja muistella, kuinka minäkin sain olla silloin vuonna 2006 tekemässä päätöksiä kotikaupunkimme kehittämisestä.
Maanantai-ilta olikin sitten vapaata oleilua ja normaalia perheenäidin touhua. Ruuanlaittoa ja pyykinpesua ja sähköposteihin vastailua. Eipä silti, mukavaltahan nämäkin hommat tuntuivat, kun niihin oli kosolti aikaa. Tänään on jo taas vähän vauhdikkaampaa menoa.
Työpaikalla on tänään liikuntapäivä ja jalkaudumme Kalevankankaan maastoon. Toivottavasti siellä vielä eilen tiellä maannut käärmevainaja olisi jo kadonnut, sillä eilen käydessäni lenkillä, säikähdin sitä toden teolla. Iltapäivällä on Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän hallituksen kokous ja totutun tavan mukaan on tiedossa pitkä istunto.
Listalla oli tärkeitä tulevaisuuteen tähtääviä asioita, joita erästä koskeva aineisto tuli vasta eilen 15 jälkeen sähköpostilla. Tämä valmisteluun liittyvä asia on tuntunut yleistyvän ihan liiaksi. Milloin mihinkin kokoukseen liittyvää materiaalia tulee edellisenä päivänä sähköpostilla ja vielä oletetaan, että ihmiset sen huomaisivat ja myös siihen tutustuisivat.
Olen huomannut ärsyyntyväni tästä joka kerta aina vaan enemmän. Ihan kuin virkamiehet olettaisivat, että me luottamushenkilöt istuisimme jatkuvasti koneiden ääressä odottaen jotakin tärkeää postia ja että vielä ehtisimme ne lukeakin. Argh, täytynee antaa taas tänään Jaskalle (Niemi) palautetta. Nyt on hyvä lähteä luontoon!
lauantaina, syyskuuta 09, 2006
Myrskyn silmässä
Nyt on vettä satanut vuorokauden. Varmaan ihan tervetullutta luonnon puolesta, mutta näin jalankulkijan näkökulmasta vesisade ei ole kivaa. Tänään oli torilla sadonkorjuumarkkinat ja monenlaista myyntikojua olikin paikalle pystytetty.
Mikkelin sd. kunnallisjärjestö oli varustautunut myös torille teemanaan "Tule keskustelemaan kaupungin ajankohtaisista asioista päättäjien kanssa". Meitä luottamushenkilöitä oli paikalla aivan liian vähän Merja, Satu, Erkki, Valto, Paavo ja minä. Eipä silti, ei asiakkaitakaan ollut paljoa enempää.
Tällaista se monasti on; ihmisillä on kaikenlaista muutakin puuhaa viikonloppuisin kuin seisoskella tuntitolkulla vesisateessa torilla. Eniten säpinää olikin kojulla silloin, kun koko pömpeli lähti poukkoilemaan pitkin toria. Onneksi ei kenellekään tullut asian johdosta ruumiinvammoja.
Itse olen loppupäivän yrittänyt saada luitani lämmitettyä ja toivon, että en nyt tästä reissusta vilustuisi. Nyt onkin tulet uuniin viritetty ja tuikkukynttilät aseteltu. Ihanaa olla rauhassa kotona, villasukat jalassa ja tuijotella tuleen. Ulkona riehuva myrsky ei haittaa enää yhtään.
Mikkelin sd. kunnallisjärjestö oli varustautunut myös torille teemanaan "Tule keskustelemaan kaupungin ajankohtaisista asioista päättäjien kanssa". Meitä luottamushenkilöitä oli paikalla aivan liian vähän Merja, Satu, Erkki, Valto, Paavo ja minä. Eipä silti, ei asiakkaitakaan ollut paljoa enempää.
Tällaista se monasti on; ihmisillä on kaikenlaista muutakin puuhaa viikonloppuisin kuin seisoskella tuntitolkulla vesisateessa torilla. Eniten säpinää olikin kojulla silloin, kun koko pömpeli lähti poukkoilemaan pitkin toria. Onneksi ei kenellekään tullut asian johdosta ruumiinvammoja.
Itse olen loppupäivän yrittänyt saada luitani lämmitettyä ja toivon, että en nyt tästä reissusta vilustuisi. Nyt onkin tulet uuniin viritetty ja tuikkukynttilät aseteltu. Ihanaa olla rauhassa kotona, villasukat jalassa ja tuijotella tuleen. Ulkona riehuva myrsky ei haittaa enää yhtään.
torstaina, syyskuuta 07, 2006
Arkista aherrusta
Juuri luin maanantaina kirjoittamaani tekstiä. Huomasinpa, kuinka oikeassa olinkaan arvioidessani etukäteen, mistä valtuustossa tullaan puhumaan. Eipä tosin voi ajatella, että olisin erityisen hyvä ennustaja, sillä onhan tämä jo kuudes vuoteni Mikkelin kaupunginvaltuustossa eli joitakin päätelmiä olen oppinut tekemään.
Parina päivänä on saatu seurata Tampereella tapahtuvaa uudistusta. Siellä on päädytty valitsemaan kaupungin johtoon luottamushenkilö perinteisen virkamiehen sijaan. Ehdokkaita/halukkaita oli viime vaiheessa kolme, joista valtuutetut saivat eilen äänestää. Puolueet olivat keskuudestaan valinneet ehdokkaansa ja näistä oli käyty kovaa lobbausta etukäteen. Eilen tv-uutisissa näkemäni lopputulos hymyilytti. Valituksi tuli kokenut (eli 62-vuotias mies) kunnallispoliitikko ja hänen vierellään oli NELJÄ eri ikäistä NAISTA, jotka siis valittiin APULAISIKSI.
En ole asiaan mitenkään erityisesti vihkiytynyt, joten en tiedä miten toimenkuvat näiden kesken jakautuvat. Kunhan ei vaan käy niin, että yksi (mies) johtaa ja apulaiset (naiset) tekevät työt... ja onkohan näillä kaikilla tarkoitus siirtyä kokopäivätoimisiksi poliitikoiksi vai kuinka homma on aiottu järjestää. Mielenkiinnolla tulen minäkin tilannetta seuraamaan.
Olen varma, että Tampereen kokoisessa kaupungissa kunnallispolitiikassa toimiminen käy työstä. Joskus (aika usein itse asiassa) tuntuu siltä, kuin jo Mikkelinkin kokoisessa kaupungissa kunnalliseen päätöksentekoon aktiivisesti osallistuminen olisi vähintäänkin osapäivätyötä. Joka viikko on useita kokouksia, joissa on syytä olla paikalla ja pelkkä paikallaolo ei niinkään työllistä, vaan se, että asioihin on perehdyttävä etukäteen.
Kuntalaisten yhteydenotot ovat osa poliitikon arkea. Näitä yhteydenottoja tulee päivittäin kymmeniä niin sähköpostitse, puhelimitse kuin kadulla ja kaupoissakin. Ja se on useimmiten pelkästään mukavaa. Kyse on kuitenkin ihmistä lähellä olevista asioista ja siitä, että vaikuttamaan valitut henkilöt ottavat heidän huolensa ja murheensa todesta.
Näin kännykkäaikana huomaankin olevani puhelimessa illat pitkät ja myös viikonloppuisin. Onneksi olen vielä toistaiseksi osannut laittaa puhelimen myös välillä kiinni. Ensi kevään eduskuntavaalit alkavat ihmisiä selvästi jo kiinnostaa, sillä etenkin viime aikoina yhteydenottoja Mikkelin ulkopuolelta on tullut runsaasti ja se on tietenkin hyvä asia.
Parina päivänä on saatu seurata Tampereella tapahtuvaa uudistusta. Siellä on päädytty valitsemaan kaupungin johtoon luottamushenkilö perinteisen virkamiehen sijaan. Ehdokkaita/halukkaita oli viime vaiheessa kolme, joista valtuutetut saivat eilen äänestää. Puolueet olivat keskuudestaan valinneet ehdokkaansa ja näistä oli käyty kovaa lobbausta etukäteen. Eilen tv-uutisissa näkemäni lopputulos hymyilytti. Valituksi tuli kokenut (eli 62-vuotias mies) kunnallispoliitikko ja hänen vierellään oli NELJÄ eri ikäistä NAISTA, jotka siis valittiin APULAISIKSI.
En ole asiaan mitenkään erityisesti vihkiytynyt, joten en tiedä miten toimenkuvat näiden kesken jakautuvat. Kunhan ei vaan käy niin, että yksi (mies) johtaa ja apulaiset (naiset) tekevät työt... ja onkohan näillä kaikilla tarkoitus siirtyä kokopäivätoimisiksi poliitikoiksi vai kuinka homma on aiottu järjestää. Mielenkiinnolla tulen minäkin tilannetta seuraamaan.
Olen varma, että Tampereen kokoisessa kaupungissa kunnallispolitiikassa toimiminen käy työstä. Joskus (aika usein itse asiassa) tuntuu siltä, kuin jo Mikkelinkin kokoisessa kaupungissa kunnalliseen päätöksentekoon aktiivisesti osallistuminen olisi vähintäänkin osapäivätyötä. Joka viikko on useita kokouksia, joissa on syytä olla paikalla ja pelkkä paikallaolo ei niinkään työllistä, vaan se, että asioihin on perehdyttävä etukäteen.
Kuntalaisten yhteydenotot ovat osa poliitikon arkea. Näitä yhteydenottoja tulee päivittäin kymmeniä niin sähköpostitse, puhelimitse kuin kadulla ja kaupoissakin. Ja se on useimmiten pelkästään mukavaa. Kyse on kuitenkin ihmistä lähellä olevista asioista ja siitä, että vaikuttamaan valitut henkilöt ottavat heidän huolensa ja murheensa todesta.
Näin kännykkäaikana huomaankin olevani puhelimessa illat pitkät ja myös viikonloppuisin. Onneksi olen vielä toistaiseksi osannut laittaa puhelimen myös välillä kiinni. Ensi kevään eduskuntavaalit alkavat ihmisiä selvästi jo kiinnostaa, sillä etenkin viime aikoina yhteydenottoja Mikkelin ulkopuolelta on tullut runsaasti ja se on tietenkin hyvä asia.
maanantaina, syyskuuta 04, 2006
Valtuuston kokous
Tänään on kaupunginvaltuuston kokous. Listalla on paljon asioita, mutta luulen, että pitkiä puheita ei tarvita monestakaan asiasta. Keskustelua tullee herättämään ne samat vanhat asiat eli henkilöstötilinpäätös, tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja matkakeskuksen "tarkennettu" kustannusarvio. Ensimmäinen kolmannesvuosiraportti (talouden tarkastelua siis) tuskin kielenkantoja kilvoittaa.
Yleensäkin valtuuston kokoukset kulkevat vähän samoja latuja. Etukäteen voi arvata ketkä puheenvuoroja tulevat käyttämään, mistä asiasta ja minkä sisältöisiä puheet ovat. Itse pidän valtuustokokousten parhaimpana antina ryhmäkokouksia. Niissä käydään valtuuston listalla olevat asiat tarkasti läpi ja jokaisella on mahdollisuus asioihin ottaa kantaa. Samalla voidaan keskustella siitä, ollaanko jostakin asiasta kenties ryhmänä jotakin mieltä.
Joskus saa palautetta juuri siitä, miksei valtuustossa puhuta enempää. Varsinkin lukiolaisryhmät, joita olen parvella käyttänyt, ovat ihmetelleet vaisua menoa. On syytä muistaa, että asioihin vaikuttaneet puheet on pidetty jo lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa asioita valmisteltaessa ja että valtuustossa pitäisi enemmistön tahto olla jo esityksessä nähtävissä. Muutosesitykset valtuutetuilta ovat mahdollisia, mutta äänestystulos on usein tiedossa jo etukäteen.
Ryhmäkokoukset pidetään ennen varsinaista kokousta ja olisi toivottavaa, että näihin voitaisi varata riittävästi aikaa. Meille, jotka olemme mukana asioiden valmistelussa kaupunginhallituksessa, asiat ovat tuttuja ja useimmiten myös selviä. Ne valtuutetut, jotka vasta ryhmäkokouksessa pääsevät asiaan tutustumaan, voi hätäinen tunti olla liian vähän asioiden kunnolliseen perehtymiseen. Toki tässäkin on jokaisen valtuutetun omalla aktiivisuudella osuutta. Enemmän toivoisinkin mahdollisuutta vuoropuheluun oman hallitusryhmän ja valtuustoryhmän välillä vielä siinä vaiheessa, kun asioista vasta valmistelun kuluessa keskustellaan.
Liian monta kertaa tulee olo, että neljän hengen sd-hallitusryhmä olisi voinut enemmän kysellä/kuunnella muun valtuustoryhmän mielipiteitä asioista. Perustuuhan demokraattinen päätöksenteko kuitenkin joukkovoimaan ja sen hyödyntämisessä taitaa meilläkin vielä olla kehittämistä.
Yleensäkin valtuuston kokoukset kulkevat vähän samoja latuja. Etukäteen voi arvata ketkä puheenvuoroja tulevat käyttämään, mistä asiasta ja minkä sisältöisiä puheet ovat. Itse pidän valtuustokokousten parhaimpana antina ryhmäkokouksia. Niissä käydään valtuuston listalla olevat asiat tarkasti läpi ja jokaisella on mahdollisuus asioihin ottaa kantaa. Samalla voidaan keskustella siitä, ollaanko jostakin asiasta kenties ryhmänä jotakin mieltä.
Joskus saa palautetta juuri siitä, miksei valtuustossa puhuta enempää. Varsinkin lukiolaisryhmät, joita olen parvella käyttänyt, ovat ihmetelleet vaisua menoa. On syytä muistaa, että asioihin vaikuttaneet puheet on pidetty jo lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa asioita valmisteltaessa ja että valtuustossa pitäisi enemmistön tahto olla jo esityksessä nähtävissä. Muutosesitykset valtuutetuilta ovat mahdollisia, mutta äänestystulos on usein tiedossa jo etukäteen.
Ryhmäkokoukset pidetään ennen varsinaista kokousta ja olisi toivottavaa, että näihin voitaisi varata riittävästi aikaa. Meille, jotka olemme mukana asioiden valmistelussa kaupunginhallituksessa, asiat ovat tuttuja ja useimmiten myös selviä. Ne valtuutetut, jotka vasta ryhmäkokouksessa pääsevät asiaan tutustumaan, voi hätäinen tunti olla liian vähän asioiden kunnolliseen perehtymiseen. Toki tässäkin on jokaisen valtuutetun omalla aktiivisuudella osuutta. Enemmän toivoisinkin mahdollisuutta vuoropuheluun oman hallitusryhmän ja valtuustoryhmän välillä vielä siinä vaiheessa, kun asioista vasta valmistelun kuluessa keskustellaan.
Liian monta kertaa tulee olo, että neljän hengen sd-hallitusryhmä olisi voinut enemmän kysellä/kuunnella muun valtuustoryhmän mielipiteitä asioista. Perustuuhan demokraattinen päätöksenteko kuitenkin joukkovoimaan ja sen hyödyntämisessä taitaa meilläkin vielä olla kehittämistä.
sunnuntaina, syyskuuta 03, 2006
Vetovoimaiset munkit
Lauantaina tarjosimme kuntalaisille torilla markkinakahveja munkkien kera. Menestys oli valtaisa. Munkinpaistajat tekivät hommia tauotta ja välillä asiakkaat joutuivat jopa hieman odottelemaan. Ihmisiä kävi aurinkoisella kojullamme lähes tuhat. Ilman tehokasta talkooporukkaa ei tämäkään tilaisuus olisi ollut mahdollista. Kiitos teille siitä!
Se, että saa olla ihmisten kanssa välittömässä vuorovaikutuksessa, on poliitikon hommien parasta puolta. Monenlaisista asioista ihmisillä olikin tarvetta jutella, niin pienistä kuin isoista. Paljon keskustelimme valtakunnallisista ajankohtaisista asioista. Sainkin monta tärkeää ajatusta "vietäväksi sinne Arkadianmäelle".
Perjantaina olivat Naisvuoren eläkkeensaajat kutsuneet kaikki kaupunginvaltuutetut (59) tilaisuuteensa Sotkulle. Tilaisuus alkoi kello 13 ja paikalla oli meitä viisi. On luonnollista, että kovinkaan moni ei pysty keskellä päivää töistään irrottautumaan, minulla oli mahdollisuus olla paikalla tunnin verran. Keskeisimmäksi asiaksi nousi eläkeläisjärjestöjen toimitilakysymys. Siinä varmasti on löydettävissä joku kaikkia tyydyttävä kompromissi. Eläkeasioista jatkettiin juttuja vielä torilla.
Olemme nyt reilun vuorokauden seuranneet syntymän ihmettä. Onni osti lauantaina jonkun tämän hetken hittijutun, joka osoittautui dinosauruksen munaksi. Muna on kulkenut mukana mummolassa Orijärvellä ja lauantai-illan kyläreissulla Kirsillä. Paketissa luvattiin, että munasta todellakin kuoriutuu dinosaurus ja nyt sunnuntai-iltana yhdeksän maissa on vihdoin alkanut tapahtua. Toivon kylläkin, että lisko pysyisi aisoissa eikä esimerkiksi tule minun untani häiritsemään. Kaikenlaista sitä keksitäänkin,hui.
Se, että saa olla ihmisten kanssa välittömässä vuorovaikutuksessa, on poliitikon hommien parasta puolta. Monenlaisista asioista ihmisillä olikin tarvetta jutella, niin pienistä kuin isoista. Paljon keskustelimme valtakunnallisista ajankohtaisista asioista. Sainkin monta tärkeää ajatusta "vietäväksi sinne Arkadianmäelle".
Perjantaina olivat Naisvuoren eläkkeensaajat kutsuneet kaikki kaupunginvaltuutetut (59) tilaisuuteensa Sotkulle. Tilaisuus alkoi kello 13 ja paikalla oli meitä viisi. On luonnollista, että kovinkaan moni ei pysty keskellä päivää töistään irrottautumaan, minulla oli mahdollisuus olla paikalla tunnin verran. Keskeisimmäksi asiaksi nousi eläkeläisjärjestöjen toimitilakysymys. Siinä varmasti on löydettävissä joku kaikkia tyydyttävä kompromissi. Eläkeasioista jatkettiin juttuja vielä torilla.
Olemme nyt reilun vuorokauden seuranneet syntymän ihmettä. Onni osti lauantaina jonkun tämän hetken hittijutun, joka osoittautui dinosauruksen munaksi. Muna on kulkenut mukana mummolassa Orijärvellä ja lauantai-illan kyläreissulla Kirsillä. Paketissa luvattiin, että munasta todellakin kuoriutuu dinosaurus ja nyt sunnuntai-iltana yhdeksän maissa on vihdoin alkanut tapahtua. Toivon kylläkin, että lisko pysyisi aisoissa eikä esimerkiksi tule minun untani häiritsemään. Kaikenlaista sitä keksitäänkin,hui.
perjantaina, syyskuuta 01, 2006
Oih ja voih!
Mikkelin kaupunginhallitus sai aikamoisella vaivalla ja väännöllä joskus viime keväänä tehtyä päätöksen siitä, että lähdemme mukaan lääninhallituksen organisoimaan Etelä-Savon matkapalvelukeskukseen. Idea tässä siis on se, että kaupungin tarvitsemat (kustantamat) taksikyydit pääasiassa eräille sosiaalipuolen asiakkailleen välitetään nyt keskitetysti matkapalvelukeskuksesta (Iisalmesta).
Hankkeella haluttiin lisää tehokkuutta ja sitä kautta kustannussäästöjä. Yksinkertainen tavoite on se, että samaan taksiin voidaan ottaa samalta suunnalta lähteviä matkustajia, jolloin taksien peräkkäinen ajo vähenisi. Ongelmaksi etukäteen tiedettiin se, että kaikkia kyytejä/kyydittäviä ei voida kuitenkaan yhdistellä toisten kanssa. Samasta toiminnasta oli saatu kokemuksia muualta Suomesta, eivätkä ne olleet kovinkaan mairittelevia.
Päätös mukaan lähtemisestä oli vaikea. Tiedot toiminnan järjestämisestä olivat ristiriitaisia, eikä varmuutta sen toimivuudesta voinut olla. Päätöksentekoa jouduttiin lykkäämään muutamaan kertaan, kun asiasta ei ollut tarpeeksi tietoa. Tässäkin asiassa olisi ollut syytä kuunnella niitä, jotka ovat käytännön työn ammattilaisia eli taksimiehiä. Mikäli näin olisi tehty, olisi voinut kaupunginhallituksenkin päätös olla toisenlainen.
Nyt olemme tilanteessa, jossa toiminta on kiireellä käynnistynyt ja kuukauden alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin. Ensimmäiset päivät eivät näytä kovin hyviltä, mutta on syytä toivoa, että alkuhankaluuksien jälkeen toiminta sujuisi, niinkuin sen on meille vakuutettu sujuvan. Muutoin alkaa harmittaa oikein todella.
Hankkeella haluttiin lisää tehokkuutta ja sitä kautta kustannussäästöjä. Yksinkertainen tavoite on se, että samaan taksiin voidaan ottaa samalta suunnalta lähteviä matkustajia, jolloin taksien peräkkäinen ajo vähenisi. Ongelmaksi etukäteen tiedettiin se, että kaikkia kyytejä/kyydittäviä ei voida kuitenkaan yhdistellä toisten kanssa. Samasta toiminnasta oli saatu kokemuksia muualta Suomesta, eivätkä ne olleet kovinkaan mairittelevia.
Päätös mukaan lähtemisestä oli vaikea. Tiedot toiminnan järjestämisestä olivat ristiriitaisia, eikä varmuutta sen toimivuudesta voinut olla. Päätöksentekoa jouduttiin lykkäämään muutamaan kertaan, kun asiasta ei ollut tarpeeksi tietoa. Tässäkin asiassa olisi ollut syytä kuunnella niitä, jotka ovat käytännön työn ammattilaisia eli taksimiehiä. Mikäli näin olisi tehty, olisi voinut kaupunginhallituksenkin päätös olla toisenlainen.
Nyt olemme tilanteessa, jossa toiminta on kiireellä käynnistynyt ja kuukauden alkuperäistä suunnitelmaa myöhemmin. Ensimmäiset päivät eivät näytä kovin hyviltä, mutta on syytä toivoa, että alkuhankaluuksien jälkeen toiminta sujuisi, niinkuin sen on meille vakuutettu sujuvan. Muutoin alkaa harmittaa oikein todella.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)