Energinen päivä

Lauantaina olinkin onnekas, kun pääsin seuraamaan Mikkelin Yhteiskoulun lakkiaisia. Juhla pidettiin konserttitalo Mikaelissa ja oli sekä järjestelyiltään että puitteiltaan oikein arvokas. Tämän kevään ylioppilaiden joukossa oli monta sellaista, jotka ovat olleet minunkin oppilaitani. Jotkut jopa kahteen otteeseen eli ensin peruskoulun yläkoulussa ja sitten vielä lukiossa. Oli mukava nähdä näitten nuorten kasvaneen komeiksi, kauniiksi ja fiksuiksi aikuisiksi.

Visiteerasin vielä muutamissa ylioppilasjuhlissa, mutta sitä ennen juhlistimme Onnin ja hänen serkkupoikiensa Einon (9 v) ja Eliaksen (8 v) kanssa heidän saamiaan todistuksia käymällä porukalla Mäkkärissä. Pojat olivat todistuksistaan ylpeitä ja oli mukava havaita, että hyvin on opettaja havaintonsa pojista tehnyt...kaikkien ruksit ja kommentit käyttäytymisestä, hutiloinnista ja meluamisesta pitivät aivan kutinsa.

Eilen istuin jälleen Mikaelissa, tällä kertaa kuuntelemassa viisauksia kuntien taloustilanteesta. Etelä-Savon maakuntaliiton järjestämään kunnallistalousseminaariin oli saatu vieraaksi uusi kuntaministeri, Mari Kiviniemi (kesk). Hänen alustuksessaan ei varmaankaan tullut meille kellekään läsnäolevalle mitään uutta, mutta muistinvirkistyksenä ja kertauksena esitys oli ihan paikallaan.

Seminaarin jälkeen kävin katsastamassa Onnin jalkapallokoulun ensimmäisen päivän. Muistan, kuinka viime vuonna palelimme Hänskissä koko viikon, joten siihen verrattuna olosuhteet (ainakin yleisöllä) olivat nyt Raviradalla huomattavasti paremmat.

Kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen kiiruhdin jo junalle. Illalla olisi ollut vielä sotilasläänin komentajan juhlat Mikkelissä, mutta en enää malttanut niihin jäädä. Tämä viikko on (jälleen kerran) tosi kiireinen ja joudun olemaan pari päivää (ke-to) valiokuntamatkalla Oulussa, joten tehokas työaika täällä huoneessa jää noilta päiviltä pois eli kaikki hommat on ehdittävä tehdä tänään ja perjantai-iltana. Tulemalla Helsinkiin jo maanantai-iltana, saa tiistaiaamuksi monta tehokasta työtuntia ennen kokouksien alkua.

Ympäristövaliokunta suuntaa ensimmäisen matkansa Oulun seudulle, jossa tutustumme mm. vesivoimalan ja tuulivoimalaitoksen toimintaan. Bussimatkalla poikkeamme Raasakan kalanviljelylaitokseen ja näemme rakennetun Iijoen ympäristönhoitoyöt. Ympäristöalan teknologiahankkeita ja liiketoimintaa pääsemme katsastamaan Eco Forum Oulun toimipisteessä ja ilta jatkuu Oulun kaupungin edustajien kanssa iltakymmeneen. Seuraavana aamuna tapaamme Pohjois-Pohjanmaan liiton ihmisiä, jotka kertovat omasta näkökulmastaan ympäristö- ja energia-asioista. Takaisin Helsinkiin palaamme siten, että ehdimme torstain täysistuntoon.

Näistä valiokuntamatkoista ollaan montaa mieltä. Matkat ovat yleensä erittäin hyvin valmisteltuja ja ohjelmat rakennettu palvelemaan juuri kyseisen valiokunnan tarpeita, jolloin niistä saatava anti on runsasta. Itse en mitenkään erityisesti rakasta ns.työmatkoja, sillä niissä on aina oma vaivansa ja päivät ovat rankkoja ja pitkiä. Ja toisaalta joutuu olemaan poissa jostakin muualta. Mutta, juuri tähän työhön kuuluu etsiä ja vastaanottaa tietoa eri lähteistä, johon tällaiset tehokkaat reissupäivät antavat loistavan mahdollisuuden. Eli erittäin innostuneella ja odottavalla mielellä kohti Oulua huomenna!

Sadepisara

Eilinen vierailu Smolnaan asuntoministeri Vapaavuoren vieraana oli oikein onnistunut ja antoisa. Saimme kuulla hänen vastuualueeseensa kuuluvista asioista ja meillä oli mahdollisuus myös esittää kysymyksiä hänelle ja paikalla olleille virkamiehille.

Päivällä tein töitä työhuoneessani ja sainkin mukavasti kaikenlaista aikaiseksi. Kello 15 alkoi täysistunto, jossa jatkettiin kehysten ruotimista. Puheenvuoroja oli edelleen varattu paljon, oma vuoroni puhua oli joskus 17 maissa. Lyhyessä puheenvuorossani otin kantaa nykyisessä hallituksessa olevien puolueiden katteettomiin vaalilupauksien koskien Viitostien perusparantamista.

Illalla lähdimme naisten kanssa Hartwall-areenalle katsomaan maailmallakin suosittua Mamma Mia- musikaalia. Show pohjautui Abban menestysbiiseihin ja olikin tosi hyvä. Tuli paljon muistoja mieleen 1970-luvun lopulta, kun Abba oli oikein vauhdissaan ja itse pikkutyttönä sitä kovasti kuuntelin ja ihailin.

Tänä aamuna ympäristövaliokunta sai vieraakseen kiinalaisen delegaation. Tulkkien välisessä tunnin mittaisessa tapaamisessa vieraat selostivat ympäristönsuojeluun, ilmastonmuutosongelmiin sekä globalisaatioon yleensäkin liittyviä kysymyksiä. Mielenkiintoisia asioita kaiken kaikkiaan.

Tänä päivänä joudun jättämään ryhmäkokouksen ja täysistunnon väliin. Harmi sinänsä. Olen pyrkinyt osallistumaan jokaiseen ryhmäkokoukseen sekä täysistuntoon. Kaksi kertaa olen joutunut tähän mennessä olemaan salista poissa päällekkäisten välttämättömien asioiden vuoksi. Nyt tulee siis kolmas, mutta syykin on perusteltu: ainokainen lapseni viettää tänään ensimmäistä koulun kevätjuhlaa ja esiintyy siellä SADEPISARANA! Hänen ainoana äitinään en voi jättää tilaisuutta näkemättä ja kokematta.

Takaisin Helsinkiin tulen joko tänä iltana tai aamulla anivarhain. Huomenna alkaa työt jo 8.30, joten todellinen pikavisiitti nyt siis tiedossa.

Hikinen päivä

Lauantai-iltana olin osallisena monikulttuurikeskus Mimosan järjestämässä paneelikeskustelussa. Aiheena oli ilmastonmuuutos. Saimme aikaiseksi hyvän ja vilkkaan keskustelun, vaikka yleisöä sisään olisi mahtunut enemmänkin.

Maanantai olikin aikataulutettu varsin napakasti. Aamulla kokous Mikkelissä ja sen jälkeen maakuntaradion haastattelu, josta (parkkisakon kera) kiihdytin Juvalle kuuntelemaan sitä, mitä sosiaalipuolella ollaan saatu aikaan kuntien ja järjestöjen välisellä yhteistyöllä erityisesti lasten näkökulmasta katsottuna.

Iltapäivällä Mikkelin kaupunginhallitus ja sen jälkeen kaupunginvaltuuston seminaari. Seminaarissa saimme kuulla madonlukuja taloudesta sekä uuden sosiaali- ja terveystoimenjohtajan katsauksen oman toimialansa asioihin. Keskustan kehittämistä ja toriparkin suunnitelmia saimme myös jälleen katsastaa.

Tuntuu vaan pelottavalta se, kuinka paljon odotuksia meillä luottamushenkilöillä on nyt uutta sos.terveysjohtajaa ja talousjohtajaa kohtaan. Pitäisi kuitenkin muistaa, että me olemme se porukka, jonka pitäisi pystyä vaikeitakin päätöksiä tekemään.

Hyvätkin virkamiehet pystyvät ainoastaan tuomaan meille esityksiä ja meidän tulisi antaa tuki heidän valmistelulleen osoittamalla olevamme päätöksillämme heidän kanssaan samoissa talkoissa. Se ei aina ole helppoa.

Tänään olen ollut aamuvarhaisesta lähtien liikenteessä; aamujunalla tänne ja koko päivä touhua täynnä. Täysistunto alkoi kello 14 ja olikin monta tuntia täyttä menoa. Puheenvuorojen nappaaminen nopeatahtisessa keskustelussa ei ole aivan helppoa, tuntuu välillä siltä, että takarivin taavit eivät puheenvuoropyyntöineen puhemiehen korokkeelle asti näy.

Pääasia, että keskustelu kaiken kaikkiaan oli vilkasta ja meillekin maakunnallisesti tärkeää Viitostie-hanketta päästiin sivuamaan. Tuntuu vaan olevan niin loppuun asti mietitty senkin kohtalo hallituksen suunnassa, että epäilykset sen aloittamisen nopeuttamiseksi vain voimistuvat.

Lämpötila täällä Helsingissä on ollut aamusta asti tosi korkea. Pari kertaa päivän aikana olen siirtynyt työhuoneen ja vanhan talon väliä ulkokautta ja omituisen trooppiselta ilmantila on tuntunut. Nyt keräilen vielä vähän kamoja ja lähden laahustamaan kohti majapaikkaa. Aamulla taas ennen kahdeksaa tänne ja yhdeksäksi valiokuntamme on kutsuttu vierailulle Smolnaan, asuntoministeri Vapaavuoren vieraaksi.

Kylmää kyytiä hallitukselta

Hallituksen julkistamat kehyspäätökset kolahtivat tajuntaan eilen oikein toden teolla. Kehyksissä tehtiin linjaukset, joilla rahaa tullaan tällä vaalikaudella jakamaan. Jaettavaa tuntuu lupauksista päätellen olevan runsaasti, mutta kummallisia ratkaisuja ja perusteluita vielä enemmän.

Ikuisena realistina/pessimistinä en kovin paljon yllättynyt siitä, että Lusi-Mikkelin perusparannusta jälleen siirretään. Niin monta kertaa asiaa on luvattu ja hetken päästä jälleen peruttu, että en ole tähänkään asti sen rakentamista pitänyt mitenkään todennäköisenä. Harmittava juttu kaiken kaikkiaan.

Asian venyttäminen ja lykkääminen kuvastaa vaan sitä, kuinka vähäpätöisenä ja mitättömänä meidän maakunnan ykköshanketta muualla Suomessa pidetään. Vieläkään ei ymmärretä sitä, kuinka monitahoinen ja moneen asiaan vaikuttava Viitostien perusparannus meille on. Asian puolesta on vielä jatkettava taistelua.

Tosi märkä rätti kasvoille hallituksen suunnasta läjähti lasten päivähoidon nollamaksuluokan poistosta. Ideana on siis se, että tähän asti kunta on voinut vapauttaa pienituloiset perheet päivähoitomaksusta kokonaan. Nyt tekemällään linjauksella hallitus poistaa tämän mahdollisuuden. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pienituloisilla (yksinhuoltajilla, opiskelijoilla, pätkätyöläisillä ) ei ole varaa viedä lastaan päivähoitoon. Tämä ei voi olla tasa-arvoisen ja nykyaikaisen yhteiskunnan tapa toimia.

Äsken olimme tapaamassa mikkeliläisiä lukiolaisia Pikkuparlamentin edustalla. Valtakunnallinen massaglobbaus-tapahtuma oli saanut paljon aktiivisia nuoria liikkeelle. Jokaiselle maakunnalle oli varattu oma koju, johon kansanedustajat oli kutsuttu. Yhteiskoulun nuorissa oli mukana entisiä oppilaitani ja olikin hauska nähdä, kuinka järkeviä nuoria heistäkin oli tullut. Kehitysapukysymykset ja globalisaatio tuntuvat olevan tämän päivän nuorille arkisia asioita ja he puhuvat näistä hyvin asiantuntevasti ja luontevasti.

Kello 13 alkaa täysistunto, jonka jälkeen lähden nopeasti Mikkelin junaan. Illansuussa me naisedustajat olemme kutsuttuina Etelä-Savon taidetoimikunnan vieraiksi ja luvassa on varmasti hyvä ja keskusteleva ilta. Onnille lupasin olla viimeistään kello 19 kotona ja se lupaus on pidettävä.

Uusi alku

Nyt on kotisivuja vähän uusittu ja on aika käynnistää tämän bloginkin pitäminen oikein toden teolla. Aikaa edellisestä kirjoituksesta on vierähtänyt, mutta nyt homma jatkuu niinkuin ennenkin. Paljon onkin tullut kyselyitä siitä, miksen ole kirjoittanut mitään, mutta nämä tekniset uudistukset ja tämä päivittäinen kiire on ollut varsin merkittävänä hidastavana tekijänä.

Tilanne arkielämässä on nyt asettumassa uomiinsa. Viikottainen "lukujärjestys" on hahmottunut ja toistuu varsin samankaltaisena viikosta toiseen. Oma valiokuntani (ympäristövaliokunta) kokoontuu pääsääntöisesti neljänä päivänä viikossa (ti, ke,to, pe) aina aamuisin ja hallintovaliokunta (jossa olen siis varajäsenenä) samoina päivinä iltapäivisin.

Täysistunnot ovat myös neljänä päivänä viikossa ja aina torstaisin on oman ryhmämme kokous klo 14-16 välisenä aikana. Näiden vakiokokousten lisäksi päivät kuluvat erilaisissa maakunnan kansanedustajien yhteisissä tilaisuuksissa tai eri järjestäjien järjestämissä luento- tai seminaaritilaisuuksissa. Iltaisin on vielä mahdollista osallistua eri etujärjestöjen tms. ns lobbaustilaisuuksiin, joissa saa kuulla hyödyllistä tietoa asioista juuri järjestäjän näkökulmasta.

Päivät kuluvat siis vauhdilla ja olenkin ottanut tavaksi tulla aikaisin aamulla työhuoneeseen, jotta ehdin rauhassa ennen kokouksia hoitaa sähköpostit ja lukea lehdet. Iltaisin kokousten jälkeen "huilaan" huoneesssani ja lueskelen valmistelussa olevien asioiden taustamateriaaleja.

Maanantaipäivät ovat matalalentoa maakunnassa. Joka maanantai on ahdettu täyteen erilaisia tilaisuuksia ja tapaamisia Mikkelissä tai muualla maakunnassa. Nämä ovat kaikki olleet hyödyllisiä ja välttämättömiä, jotta pysymme ajan tasalla siinä, mitä omalla alueella tapahtuu.

Viikonloppu alkaa perjantaina 17.42, kun juna saapuu Mikkeliin. Monasti olen sopinut vielä perjantai-illalle jonkun lyhyen tapaamisen, mutta joko lauantain tai sunnuntain pyhitän kokonaan perheelle. Kesän alkaessa erilaiset tapahtumat täyttävät myös viikonloput, mutta erilaisten ihmisten tapaaminen ns. vapaamuotoisesti on pelkästään mukavaa.

Tänään vastaanotamme klo 12.30 vieraita maakunnasta, jonka jälkeen osallistun erääseen "Lasten puolesta"- tilaisuuteen täällä eduskuntatalossa. Sen jälkeen on oman ryhmäkokouksemme vuoro, joka kestää aina täysistunnon alkuun (klo 16.00) asti. Illalla on meidät oppositiopuolueiden eduskuntaryhmät kutsuttu vierailulle tasavallan presidentin luokse, joten mieleenpainuvia hetkiä on siis tiedossa tänäkin iltana.

Tynkäviikko

Kuluneella viikolla olin Helsingissä tiistain ja keskiviikon. Maanantai meni kaupungin ja maakunnan asioissa ja tiistaiaamuna läksin kuuden bussilla Helsinkiin. Samaan bussiin sattui tietenkin tuttuja, joten matka sujui rattoisasti ja nopeasti.

Muutoin päivät kuluivat jo totuttuun tapaan juosten paikasta toiseen. Nyt alan jo olla aika kotonani eduskuntatalossa ja olenkin kehittänyt itselleni tietyt rutiinit, joita työpäivän aikana hoitelen. Minulle näemmä sopii, että lähden kämpiltä aamulla hyvissä ajoin työpaikalle, jotta ehdin ennen kokouksia tai koulutustilaisuuksia rauhassa lukea postit ja lehdet ja mahdollisesti hörpätä kupillisen kahvia.Varsinaisen päivän käynnistyttä ei montaakaan taukoa ole mahdollisuutta pitää.

Kokousten jälkeen olen usein käynyt jonkun työkaverin kanssa syömässä ja sitten palannut taas uudelle puolelle työhuoneeseeni, jossa lueskelen hetken papereita ja sähköposteja ja suunnittelen seuraavan päivän juttuja. Kämpille olen lähtenyt yleensä 18-19 välissä, joten hyvin on aika talossa kulunut.

Sain myös hankittua itselleni avustajan. Hän vaikuttaa juuri sellaiselta käytännön ihmiseltä, jota avukseni tarvitsen. Haasteellista minulle on ainoastaan se, kuinka osaan hänen työpanostaan tarpeeksi hyödyntää. Matkan varrella varmasti saamme luotua hyvän ja toimivan edustaja-avustaja-suhteen.

Täysistunnoissa olemme siis tähän asti istuneet aakkosjärjestyksessä. Minun onnekseni viereeni sattui kokenut demarikansanedustaja, Pia Viitanen. Hänen kanssaan olen voinut nimenhuudon aikana keskustella kaikista työhön liittyvistä käytännön asioista. Kärsivällisesti ja innokkaasti hän onkin jaksanut noviisia opastaa.

Keskiviikkona vihdoin hyväksyimme lopullisen istumajärjestyksen, jossa puolueet ovat ryhmittäin ja edustajat "virkavuosiensa" mukaisessa järjestyksessä. Oma paikkani on takarivissä ja ryhmämme reunimmaisena. Toisella puolellani onkin jo Vihreiden edustaja. Ensi viikolla istumme siis näillä uusilla paikoilla.

Tänään on vauhtia riittänyt kotikulmillakin. Ehdin hoitaa monta asiaa, käydä herraseurassa (veljeni Jannen ja mieheni Jarin) lounaalla ja Onnin koulun pääsiäismessussa. Nyt on aika rauhoittua neljän päivän vapaalle ja koettaa saada ulkoiltua ja rentouduttua vaaliväsymys vihdoin pois.

Aurinkoinen viikonloppu

Viime viikko meni siis kokonaisuudessaan Helsingissä. Nyt on ollut tosi mukavaa ja rentouttavaa olla vaan ihan kotona. Perjantaina lähdin 15.12 junalla Mikkeliin ja matka sujui joutuisasti varkautelaisen kollegan Kari Kärkkäisen (kd.) kanssa höpöttäessä, asiaakin ehdimme matkan aikana puhua.

Olin siis hyvissä ajoin perjantaina kotona ja jälleennäkeminen Onnin kanssa oli tietenkin iloinen. Lauantai-aamuna oli vähän outo olo, kun ei tarvinnutkaan herätä aikaisin ja lähteä vaalikentille, vaan luin lehdet verkkaiseen tahtiin ja nautiskelin joutilaasta aamusta. Voi olla, että vaalikampanjasta "toipuminen" vie vielä pitkän aikaa.

Kävimme aurinkoisen aamun aikana Englanninkielisen leikkikoulun perinteisissä pääsiäismyyjäisissä ja lisäksi poikkesimme muorin luona sekä teimme kaupungilla kaikenlaisia hankintoja kakkosasuntoa varten. Tärkeimpänä asiana kuitenkin olivat Onnin karkkipäivän karkit.

Muutoin päivä meni kotona paikkoja järjestellen ja pyykkiä pesten, illalla kävimme vielä pienellä pyörälenkillä eli kaiken kaikkiaan mukava päivä. Sen verran perinteisesti meille taas oli käynyt, että olin autuaasti unohtanut pääsiäisruohojen (Onnin mielestä rikkaruohon) virittelyn. Onneksi aina ajan tasalla oleva muori oli tämän puolen jo pojan kanssa viikolla hoitanut ja nyt tänä aamuna oli pääsiäistipu voinut käydä munimassa vihreään ruohoon. Pelastuin siis taas.

Viikolla löimme eduskuntaryhmässä alustavasti valiokuntapaikat kiinni. Itse olin esittänyt toiveen yhdestä varsinaisesta valiokunnasta ja yhdestä varajäsenyydestä. Olen kuunnellut senioreita ja uskon, että yksi valiokuntapaikka teettää kylliksi töitä, mikäli sen aikoo kunnolla hoitaa. Oma valiokuntani on tällä hetkellä lakivaliokunta, varajäsenenä olen hallintovaliokunnassa sekä Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnassa. Näissä voi vielä tulla muutoksia seuraavien kahden viikon aikana.

Muutoin viime viikko oli kovin työntäyteinen. Me uudet olimme joka päivä erilaisissa koulutuksissa ja näiden lisäksi ryhmäkokouksissa ja täysistunnoissa. Torstai-iltana oli myös itä - ja pohjoissuomalaisten kansanedustajien ja maakuntaliitojen virkamiesten yhteinen tapaaminen. Tässä tilaisuudessa käytiin pintapuolista keskustelua siitä, minkälaista toivetta hallitusohjelmalle näiden maakuntien taholta esitettäisiin. Huomenna me maakunnan kansanedustajat tapaamme Mikkelissä oman maakuntaliiton ihmisiä ja uskon keskustelun olevan konkreettisempaa.