Asiantuntijoita

Ympäristövaliokunnassa on nyt viime päivin' ollut kova meno. Olemme käsitelleet ensi vuoden talousarviota ja kultaviksi on kutsuttu useita asiantuntijoita. Järkevää on ollut se, että tietyn sektorin (asuntopuolen) asiantuntijat ovat kaikki olleet lähekkäin kuultavina ja sitten näiden jälkeen tulevat mm. ympäristötutkimuksen ja luonnonsuojelun asiantuntijoiden kuulemiset.

Nämä kuulemismenettelyt ovat todella hyödyllisiä. Asiantuntijat saavat kertoa oman näkemyksensä käsitteillä olevaan budjettiin ja heiltä on mahdollisuus asioista kysellä. Asumispuolella tuntuu olevan kyllä monenlaista huolta ja tarvetta.

Varsinkin tiettyjen erityisryhmien asumistilanne ei ole paras mahdollinen. Kohtuuhintaiset asunnot puuttuvat kovin monelta ryhmältä ja paineet asuntotuotannon kasvattamiseksi ja entisen rakennuskannan korjaamiseksi ovat valtaisat. Määrärahat budjetissa eivät tähän tarpeeseen pysty vastaamaan.

Tämän äpivän täysistunnossa oli paljon rauhallisempaa kuin viime viikolla. Liekö tv-uutisten näyttämä kaaottinen tilanne oli edustajien mielessä vielä. Nyt on aika lähteä junalle ja toivon, että junat olisivat ajallaan... kotiin olisi jo kiva päästä!

SDP keskustelee

Tänä päivänä on taas touhuttu talossa aamuvarhaisesta alkaen. Monenlaista kokousta ja palaveria on ehditty pitää. Täysistuntoa ennen oli ryhmäkokous, jossa teroitimme sapeleitamme. Istunto alkoi kyselytunnilla kello 16 ja jatkui sitten tunnin päästä muilla asioilla.

Kyselytunnilla päähuomio keskittyi ajankohtaiseen teemaan sokerijuurikkaiden viljelystä ja sokerin tuotannosta Suomessa. Tärkeä asia ja tuntuu tosi pahalta, mikäli ainut suomalainen tehdas suljetaan.

Seuraukset tehtaan sulkemisesta ovat ennalta arvaamattomat. Vaikutukset eivät jää pelkästään menetettyjen työpaikkojen osalle, vaan heijastuvat monelle muulle alalle ja tulevat aiheuttamaan tietyille aloille lisää työpaikkojen menetystä. Kertomukset siitä, miten tähän tilanteeseen neuvotteluissa (EU:ssa) ollaan päädytty, ovat surkeaa kuultavaa.

Istunnossa käsiteltiin lakialoitteita. Ensimmäisenä oli tärkeä SDP:n tekemä aloite lapsilisien 10 euron korotuksen ulottamisesta kaikille lapsille, ei vain kolmannelle lapselle, niinkuin hallitus nyt esittää. Tähän aloitteeseemme on monenlaisia perusteluita ja onkin vaikea käsittää hallituspuolueiden lupausten ja tekojen välistä ristiriitaa tässäkään asiassa.

Hyvää keskustelua käytiin ja paikalla oli demareiden edustajia reippaasti, mutta hallituspuolueiden edustajat loistivat poissaolollaan. Muutama keskustalainen ja yksi kokoomuslainen paikalla viivähtivät. Toivottavasti monen tunnin keskustelu menee poissaolijoiden tiedoksi.

Hurjaa joukkoa

Tänään on eduskunnassa liikunta-aamupäivä. Upeasta mahdollisuudesta ja ilmasta huolimatta jouduin jättämään liikkumisen väliin. Liikkumisen merkitystä ei kyllä suotta korosteta. Olenkin ottanut tavaksi täällä Helsingissä kiertää aina iltaisin lenkin pitkin rantoja. Mahdollisuuksia eri reiteille löytyy.

Istunto alkaa vasta kello 15, joten koko päivä on nyt tehokkaasti käytössä täällä työhuoneessa. Tunnit vierähtävät nopeasti puhelimessa ja tekstejä lukiessa sekä omia kirjoittaessa.

Eilen kuljin junalle yhtä matkaa naapurin miehemme kanssa. Hän kertoi isotädistään, joka oli ollut kansanedustajana lähes sata vuotta sitten. Täti oli toiminut opettajana ja joutunut mm. poliittisten mielipiteittensä vuoksi useiksi vuosiksi vankilaan. Ei ole kuin vajaa sata vuotta siitä, kun tämä oli Suomessakin mahdollista!

Tämän päivän eduskunnassa on monenlaista toimijaa ja ajattelijaa, naisiakin hurja joukko. Ei kuitenkaan tarvitse pelätä sitä, että joutuu puheidensa tai kannanottojensa vuoksi vankilaan. Jollain tavalla tämä naapurin miehen isotädin tarina ja edustaja Päivi Lipposen tekemä esitys uusien kansanedustajien puheenvuorojen lisäämiseksi pyörivät mielessäni samankaltaisina tapauksina.

Lipponen on saanut osakseen arvostelua siitä, että halusi oikeudenmukaisempaa kohtelua meille MUILLE uusille edustajille. Hän itse totesi sen, että HÄN on saanut salissa puheenvuoroja hyvin. Häntä kuitenkin arvosteltiin toisen edustajan toimesta siitä, että hän olisi eduskunnassa erityisasemassa puolisonsa vuoksi. Se siitä naisten solidaariduudesta toisiaan kohtaan!

Päivi Lipponen ja me muut uudet takarivien ihmiset olemme vaan kiinnittäneet epäkohtaan huomiota ja kohteliaasti pyysimme puhemiehistöä asiaan myöskin huomiota kiinnittämään. Lipposen saama ystävällinen vastaus totesi, että järjestelmä on aivan toimiva. Sen pituinen se.

Urani huipulla

Todella vauhdikkaan viikon päätti perjantainen täysistunto. Istunto alkoi kello 13 ja edellisiltana keskeytyneet budjettipuheenvuorot jatkuivat. Olin jo aamulla saanut kuulla, että olen listalla ensimmäisenä, mikä tarkoittaisi siis sitä, että kaikki olisivat paikalla ja hulina ja hälinä olisi melkoinen.

Jos olisi ollut vähemmän kiireinen viikko ja päivä takana, olisin ehkä tilannetta saattanut etukäteen jännittää, mutta nyt ei sitä ehtinyt pysähtyä koko päivänä edes ajattelemaan. Hulina ja huiske liittyy useasti perjantai-iltapäivän istunnon alkuun. Ihmiset ovat lähdössä viikonlopun viettoon ja istunto kestää perjantaina vain puoli tuntia.

Kiivettyäni puhujapönttöön, huomasin että myös kolme kerrosta lehtereitä oli täynnä ihmisiä. Totesinkin puheeni aluksi, kun puhemies hiljenteli salia, että "huomatus oli aiheellinen, varsinkin kun pääsen ensimmäistä kertaa puhumaan näin täydelle salille". Niinistö joutui vielä toisen kerran asiasta edustajia huomauttamaan ja tämä kohta oli kuulemma näkynyt kaikissa illan tv-uutisissa.

Puheeni jälkeen kollega Zyskowicz pomppasi pystyyn ja pyysi puheenvuoroa. Puheensa aluksi hän totesi "Jos puheen taso ei tästä parane, niin jatkossa edustaja Viitamies saa totuttautua puhumaan tyhjälle salille". Lopussa puheenvuorossaan hän kritisoi puheeni eläkeläisiä koskevaa osuutta. Benin kommentti herätti salin vasemman laidan koviin huutoihin ja puheenvuoropyyntöihin.

Hetken päästä Zyskowicz tuli pyytämään anteeksi ja teki sen vielä julkisestikin. Puolen tunnin istunto kului kaikkinensa tähän debatointiin. Olin siis tähän astisen urani huipulla! Nämä kaikki puheet ja huutelut on muuten nähtävinä eduskunnan sivuilla eli kannattaa käydä katsomassa, kuinka tasoton puheeni mahtaakaan olla.

Istunto keskeytettiin puoli kahdelta ja loput puheenvuorot pääsivät alkamaan vasta suuren valiokunnan kokouksen jälkeen. Joillakin kollegoilla päivä salissa siis venyi omaa puheenvuoroaan vielä odotellen. Itse kävin toimittamassa laatimani muutamat talousarvioaloitteet kansliaan.

Aloitteeni koskevat omaishoitajia, sotaorpoja,työllistämisrahoja, Savonlinnan norssin rahoitusta sekä Mikael-koulun remontoinnin aloittamista. Lisäksi me kuusi teimme yhteisiä aloitteita maakunnalle tärkeistä liikennehankkeista sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen rahoittamista.

Viikonloppu on sujunut rennosti ulkoillen ja kotona kynttilöitä poltellen. Perjantaina Onnilla oli yökylässä samanikäinen serkkupoikansa Elias. Pääsin jälleen lähemmäksi pikkupoikien maailmaa. Pojat kävivät keskenään saunassa ja mennessäni sinne itse myöhemmin, ihmettelin kiukaalta lähtevää omituista hajua. Kovistelustani huolimatta jätkät eivät tunnustaneet mitään. Pestessäni kiuaskiviä, tulin entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että pojat olivat todellakin "heittäneet vettä" kiukaalle, eikä tämä vesi ollut peräisin löylyämpäristä...

Tänään on ohjelmassa radiohaastattelu, parit tapaamiset ja kaupunginhallituksen kokous. Illalla pakkaan kassia ja koetan päästä ajoissa nukkumaan huomisen aamun aikaista lähtöä varten.

Pitkiä päiviä

Tämä viikko on kulunut pääasiassa täysistuntosalissa istuessa. Tiistaina aloitettiin ensi vuoden budjetin käsittely ja istunnot ovat jatkuneet aina ilta kymmeneen asti. Ministerit ovat olleet vuorollaan paikalla vastailemassa edustajien budjettia koskeviin kysymyksiin. Niitä onkin sitten riittänyt.

Kysymysten ja keskustelujen välissä edustajat käyvät pitämässä omat puheensa. Entiseen tapaan hallituspuolueen edustajat kehuvat ja oppositon edustajat kritisoivat. Oma puheenvuoroni tullee olemaan tänään. Puheita jatketaan vielä huomenna, jolloin istuntoa jatketaan niin kauan, kuin on tarvis. Saattaa siis olla, että perjantainen kotiinpaluu siirtyy lauantaille...

Niin sanottu debatointi eli keskustelu salissa on istuntojen parasta antia. Siinä edustajat saavat minuutin puheenvuoroja vastatakseen toisille tai ministerille. Puhemies jakaa debattipuheenvuorot mielensä mukaan, pääasiassa pitkään istuneille edustajille. Me uudet kirjoitimme eilen puhemiesneuvostolle nootin, että ottaisi enemmän huomioon uusien puheenvuoropyyntöjä keskustelussa.

Eilen sainkin napattua debattipuheenvuoron opetusministerin esitellessä omaa sektoriaan. Puheenvuoroni koski suunnitelmia lakkauttaa Savonlinnan OKL:n toimipiste. Vastaus tietenkin oli vähän ympäripyöreä, mutta tulipahan asiasta edes puhetta salissa!

Tiistaina saimme vastaanottaa (pikaisesti) eläkeläisryhmän Mikkelistä. Olli oli yhteyshenkilönä järjestänyt kahvit ja kävimme vuorollamme tuttuja moikkaamassa. Mukava yllätys oli, että vieraat olivat varustautuneet tuliaisilla; saimme ihanat villasukat lämmittämään palelevia varpaita. Tulikin tarpeeseen, sillä kämpässäni ei liian lämmintä iltaisin ole ollut.

Tänään päivä siis jatkuu budjettikeskusteluilla, välillä pidämme ryhmäkokouksen ja sitten on vielä suullinen kyselytunti ja sitten taas iltakymmeneen budjettia.

Vireää kirjoittelua

Tänään päivä alkaa Ammattikorkeakouluyhtymän hallituksen kokouksella. Asialista ei ollut pitkä, mutta keskusteleva hallitus pysähtynee varmasti muutaman asian kohdalle. Aamupäivällä vierailu ympäristökeskuskukseen, jossa kuulemme ajankohtaisia asioita siltä sektorilta. Sen jälkeen TE-keskukseen, johon varsinkin meidän uusien alueen edustajien toivottiin tulevan. Iltapäivällä alkaakin kaupunginvaltuuston talousseminaari.

Tiivis päivä siis edessä. Olen ollut jo aamusta alkaen tehokas ja pessyt koneellisen pyykkiä ja silittänyt toisen mokoman. Joitain hyötyä siitä, että yöunet tahtovat jäädä vähäisiksi.

Tämä viikon tapahtumat Helsingissä pyörivät mielessä. Hallitus antaa huomenna eduskunnalle ensi vuoden budjetin ja sitä käsitellään salissa koko loppuviikko. Pitkiä istuntoja salissa ja oman puheenvuoron kyttäämistä tiedossa. Päivät menevät talossa niin vauhdilla, että monta kertaa ei huomaakaan, että onkin jo ilta. Tällä viikolla etenkin.

Eilisessä paikallislehdessä oli juttu siitä, miten ministerit pitävät vaisusti blogeja. Samassa jutussa oli sivuttu myös meidän maakunnan kansanedustajien kotisivuja ja blogeja. Omat sivuni on tarkoituksella tehty varsin pelkistetyiksi, sillä runsaammat sivut vaatisivat jatkuvaa päivittämistä ja siihen ei itselläni ole aikaa.

Blogiani kommentoitiin lehdessä myönteisesti: "vireää kirjoittelua". Olen aikaisemmin itsekin sanonut, että tämä on mielestäni mukavaa ja samalla saa päiviä ja ajatuksia jäsenneltyä mielessä hyvin. Kansalaisilta saamani palautteen perusteella myös tyylistäni pidetään. Haluan tietoisesti välttää suuria poliittisia linjanvetoja tai asiakysymysten laajaa selostamista, sillä niiden käsittely on järkevämpää toisilla forumeilla.

Tämän päivän poliitikon arkeen parhaimmillaan kuuluu perhe-elämä. Siitä (pääasiassa Onnista) kertominen on luontevaa, sillä täyttäähän se jokaisen vanhemman ajatukset monta kertaa päivässä. Työn ja perheen yhteensovittaminen on tämän ajan haasteita ja myös minä sitä joudun miettimään ja siksi haluan siitä kertoa.

Lehden mukaan meistä kuudesta ainoastaan kahdella on blogit. En ole toisten sivuja käynyt katsomassa, mutta aikaisemmin olemme joidenkin kollegojen kanssa asiasta puhuneet ja tiesinkin sen. Jotkut edustajat (muistakin vaalipiireistä) ovat ihmetelleet sitä, kuinka viitsin ja ehdin kirjoittaa näin usein ja ovat todenneet omalta kohdaltaan, että ei onnistu. Olenkin heittänyt, että "niin...blogi onkin sellainen, jota täytyy tehdä itse, SITÄ ei voi avustajalle delegoida".

Totuuden hetki

Äsken oli koolla kaupunginvaltuuston sd-ryhmä. Kävimme asioita läpi huomista kaupunginvaltuustoseminaaria varten. Alustamassa ja kysymyksiin vastaamassa oli (uusi)kaupunginjohtajamme Kimmo Mikander. Hän selvisikin ensimmäisestä vierailustaan ryhmässämme oikein mainiosti. Uskon, että muutkin demarit huomaavat hänessä olevan potentiaalia uudenlaiseksi ja kehittäväksi johtajaksi.

Meillä luottamushenkilöillä tulee olemaan (jälleen kerran) vaikeat ajat. Kaupungin talous näyttää sukeltavan entistä syvemmälle ja oikaisukeinot ovat vähissä. Ei riitä, että virkamieskoneistomme on uusiutunut jos me päättäjät emme sitä kykene tekemään.

Mikäli meinaamme saada talouden joskus paremmalle tolalle, ovat edessä vaikeat ratkaisut. Ei ole helppoa tai kivaa siirtää joitakin jo "sovittuja" investointeja tai esittää supistuksia aukioloaikoihin tai kehottaa työntekijöitä tehostamaan toimintojaan. Virkamiesten tehtävänä on näitä keinoja meille nyt esittää, me päätämme ja koneisto laittaa toimeksi.

Jokainen kivi on nyt käännettävä ja johtotähtenä tulee olla sen muistaminen, että mitä varten kunta ylipäänsäkään on olemassa. Kunta tuottaa verovaroin palveluja asukkailleen ja meidän luottamushenkilöiden tehtävänä on pitää huoli näiden palvelujen laadusta ja saatavuudesta. Kädestä suuhun emme voi enää elää, nyt on kyettävä katsomaan paitsi omaan napaansa niin myös pitkälle tulevaisuuteen. Keinoja kyllä on olemassa, rohkeutta niiden toteuttamiseen nyt kaivataan.