Viime viikkoinen Italian-matka onnistui hyvin. Myös sää suosi meitä. Aurinko paistoi keväisesti ja me turistit tarkenimme hyvin vähemmilläkin vaatteilla, mutta paikalliset olivat vielä toppatakeissaan.
Muutaman vierailupäivän aikana tutustuimme pohjoisitaliassa sijaitsevaan Trentinon maakuntaan ja sen koulujärjestelmiin. Esittelyjen pohjalta saimme kuulla, että maissamme on monet asiat järjestetty hyvin samankaltaisesti, mutta erojakin löytyi.
Trentinossa (ja Italiassa yleensäkin) lapset aloittavat koulun paljon meitä aikaisemmin, mutta varsinainen koulumainen opiskelu alkaa kuitenkin samoihin aikoihin. Hallinnollisesti päivähoito ja opetus ovat samassa ja tästähän meilläkin on ollut suunnitelmia esiopetuksen osalta.
Esimerkkikoulumme oli oikea malliesimerkki. Hienosti saneerattu vanha nunnien ylläpitämä tyttökoulu, joka tällä hetkellä toimii yläkoulun ja lukion yhdistelmänä erikoistuneena luonnontieteisiin. Upeissa maisemissa vuorten ympäröiminä olivat opiskelun puitteet kohdallaan.
Tähän erikoiskouluun pääsevät kaikki halukkaat nuoret, karsiutuminen tapahtuu sitten opintojen edistyessä. Eli tarpeeksi motivoituneet oppilaat kyllä pärjäävät ja ne vähemmän motivoituneet, putoavat pois. Ei hullumpi systeemi siis.
Olimme poikkeuksellisen vauraalla seudulla ja sen kyllä huomasi joka paikassa. Koulun puitteet kaikkine kasvipuistoineen ja tähtitorneineen olivat suurella taidolla ja rahalla toteutettuja. Isäntämme kertoivatkin alueen työttömyyslukujen olevan tosi alhaiset, noin 3 prosentin luokkaa. Niitä ongelmia, joita muualla Italiassa olen nähnyt, ei tuolla alueella ollut nähtävissä.
Haasteena isäntämme pitivät sitä, kuinka maahanmuuttajien koulutus voidaan tulevaisuudessa järjestää. Samassa koulussa saattaa olla 20 eri maasta tulleita lapsia, jolloin opetuksessa on otettava huomioon kaikkien tarpeet ihan eri tavalla. Maahanmuuttajia pohjoisitaliaan tulee erityisesti Itä-Euroopan maista.
Blogissani kommentoin vapaamuotoisesti ajankohtaisia asioita, niin pieniä kuin isojakin. Ota kantaa ja anna palautetta joko sähköpostiini tai kotisivujeni palautelaatikon kautta.
-Pauliina-
sunnuntaina, maaliskuuta 23, 2008
Takaisin elävien kirjoihin...
Istuntovapaa viikko on mennyt meidän perheeltä sairastaessa. Koko jengin on kiertänyt kova kuume ja itse alan nyt pikkuhiljaa palailla (toivottavasti) elävien kirjoihin. Olenkin saanut jo vastailla monelle, että mihin olen kadonnut, kun ei blogimerkintöjä ole tullut.
Onneksi sairastumiselle sattuivat nämä pääsiäisen pyhät, niin mitään työjuttuja ei ole tarvinnut perua. Tiistaina olin koko päivän Heinävedellä, jossa sain aimo annoksen kunnan esittelyä ja tietoutta. Muutama konkreettinen parannusehdotuskin tuli ylös kirjattua. Vierailut luostareissa tekivät vaikutuksen. Kuumehoureissa peiton alla on ollut aikaa mietiskellä myös näitä hengellisiä juttuja.
Ihmettelen jälleen niitä yksinhuoltajia, joilla ei ole samanlaista auttavaista turvaverkkoa lähellä kuin itselläni on. Lasten sairastaessa on kuumeisen vanhemman vaikea lähteä apteekkiin tai ruokakauppaan. Sairastumiset sattuvat yleensä mahdollisimman huonoon aikaan; viikonloppuina, öinä ja aina silloin kun jääkaappi on tyhjä eikä kuumelääkkeitäkään ole varastossa. Onkohan meillä yhteiskunnan toimesta olemassa mitään järjestelmää, jolla nämä todelliset arjen yksinäiset sankariäidit pelastetaan sairausjaksojen yli...??? Tarkistettava asia siis.
Onneksi sairastumiselle sattuivat nämä pääsiäisen pyhät, niin mitään työjuttuja ei ole tarvinnut perua. Tiistaina olin koko päivän Heinävedellä, jossa sain aimo annoksen kunnan esittelyä ja tietoutta. Muutama konkreettinen parannusehdotuskin tuli ylös kirjattua. Vierailut luostareissa tekivät vaikutuksen. Kuumehoureissa peiton alla on ollut aikaa mietiskellä myös näitä hengellisiä juttuja.
Ihmettelen jälleen niitä yksinhuoltajia, joilla ei ole samanlaista auttavaista turvaverkkoa lähellä kuin itselläni on. Lasten sairastaessa on kuumeisen vanhemman vaikea lähteä apteekkiin tai ruokakauppaan. Sairastumiset sattuvat yleensä mahdollisimman huonoon aikaan; viikonloppuina, öinä ja aina silloin kun jääkaappi on tyhjä eikä kuumelääkkeitäkään ole varastossa. Onkohan meillä yhteiskunnan toimesta olemassa mitään järjestelmää, jolla nämä todelliset arjen yksinäiset sankariäidit pelastetaan sairausjaksojen yli...??? Tarkistettava asia siis.
keskiviikkona, maaliskuuta 12, 2008
Kiemuraiset kehykset
Eilen hallitus julkaisi valtiontalouden kehykset vuosille 2009-2012. Hirvittäviä lukuja joka suuntaan, mutta kohdennuksien oikeellisuudesta ei voi vielä olla ihan varma. Eniten varmastikin tulevat puhututtamaan liikennehankkeet. Toisaalta se on ymmärrettävää, ovathan liikenneyhteydet alueiden kehittymisen kannalta perusjuttuja.
Omassa tiedotteessaan valtiovarainministeriössä on nostettu hallituksen ykkösasiaksi työllisyyden parantaminen. Puutullien mahdolliseen nousuun varaudutaan edistämällä kotimaista puunsaantia.
Kiemuraisten kehysten pikaisella lukemisella itselleni nousi myönteisesti esiin poliisin toiminnan vakiinnuttaminen ja työttömien poliisien palkkaamiseen varatut lisämiljoonat. Huolestuttavalta vaikuttaa puolestaan se, kuinka yliopistojen rahoituspohjaa tullaan innovaatioyliopiston perustamisen myötä uudistamaan.
Ei kai tässä ole kysymys yliopistojen yksityistämisestä???? Kuinka tulevaisuudessa turvataan kaikkien halukkaiden ja kyvykkäiden oikeus maksuttomaan korkeaan koulutukseen???
Tältä hallitukselta kyllä voi odottaa mitä tahansa. Kylmät ja kovat arvot ovat oikein myötätuulessa. Toivoisin, että hallituksen todistetusti tunteellisilta ja inhimillisiltä miehiltä löytyisi hieman sydäntä myös köyhille ja vaivaisille kansalaisille eikä pelkästään kauniille naisille...
Omassa tiedotteessaan valtiovarainministeriössä on nostettu hallituksen ykkösasiaksi työllisyyden parantaminen. Puutullien mahdolliseen nousuun varaudutaan edistämällä kotimaista puunsaantia.
Kiemuraisten kehysten pikaisella lukemisella itselleni nousi myönteisesti esiin poliisin toiminnan vakiinnuttaminen ja työttömien poliisien palkkaamiseen varatut lisämiljoonat. Huolestuttavalta vaikuttaa puolestaan se, kuinka yliopistojen rahoituspohjaa tullaan innovaatioyliopiston perustamisen myötä uudistamaan.
Ei kai tässä ole kysymys yliopistojen yksityistämisestä???? Kuinka tulevaisuudessa turvataan kaikkien halukkaiden ja kyvykkäiden oikeus maksuttomaan korkeaan koulutukseen???
Tältä hallitukselta kyllä voi odottaa mitä tahansa. Kylmät ja kovat arvot ovat oikein myötätuulessa. Toivoisin, että hallituksen todistetusti tunteellisilta ja inhimillisiltä miehiltä löytyisi hieman sydäntä myös köyhille ja vaivaisille kansalaisille eikä pelkästään kauniille naisille...
Trentoon
Tänään olemme siis iltapäivällä lähdössä Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymän hallituksen kanssa tutustumaan Italian koulujärjestelmiin. Määränpäämme on Pohjois-Italiassa, Trenton provinssissa. Italiassa on erilainen systeemi kuin meillä; alueilla voi olla autonomista lainsäädäntöä, jotka koskevat myös koulutusta.
Vierailemme yhdessä tietellisessä lukiossa, joka on alueelle tärkeä. Oppilaat ovat 14-19 vuotiaita ja opetus painottuu matematiikan, fysiikan ja kemian aineisiin. Tieteellisen lukion jälkeen voi jatkaa opiskeluja tieteellisellä yliopistossa. Vastaavanlaisia painotuksia on myös kielten ja klassisten aineiden osalta.
Mielenkiintoista on varmasti kuulla myös Agency Trentino Sviluppon kuulumisia. Kyseessä on alueen Kehityskeskus, jonka tehtävänä on edistää ja kehittää Trenton provinssin infrastruktuuria, taloudellista kilpailukykyä ja yritystoimintaa. Meiltähän löytyy vastaavanlaisia lähes joka pitäjästä.
Muutaman päivän matkaohjelma on siis mielenkiintoinen ja sopivan tiukka. Italialaisen ruuan ja kulttuurin ystävänä odotan tietenkin näkeväni myös kauniita rakennuksia ja viihtyisiä katukahviloita ja ravintoloita!
Vierailemme yhdessä tietellisessä lukiossa, joka on alueelle tärkeä. Oppilaat ovat 14-19 vuotiaita ja opetus painottuu matematiikan, fysiikan ja kemian aineisiin. Tieteellisen lukion jälkeen voi jatkaa opiskeluja tieteellisellä yliopistossa. Vastaavanlaisia painotuksia on myös kielten ja klassisten aineiden osalta.
Mielenkiintoista on varmasti kuulla myös Agency Trentino Sviluppon kuulumisia. Kyseessä on alueen Kehityskeskus, jonka tehtävänä on edistää ja kehittää Trenton provinssin infrastruktuuria, taloudellista kilpailukykyä ja yritystoimintaa. Meiltähän löytyy vastaavanlaisia lähes joka pitäjästä.
Muutaman päivän matkaohjelma on siis mielenkiintoinen ja sopivan tiukka. Italialaisen ruuan ja kulttuurin ystävänä odotan tietenkin näkeväni myös kauniita rakennuksia ja viihtyisiä katukahviloita ja ravintoloita!
Lapset ensin!
Mennessäni eilen ympäristövaliokuntaan, huomasin heti, että nyt on taas kollega Karpelan elämässä tapahtunut jotakin. Oven ulkopuolella nimittäin pyöri ihmisiä kameroineen ja edustaja Karpela oli tavallista valokuvauksellisemmassa kunnossa. Kuulinkin sitten kuppilassa asioiden uudet käänteet.
Enpä yllättynyt yhtään. Kyynisenä ihmisenä ehdin nimittäin jo joulukuussa epäillä tämän pariskunnan tarkoitusperiä näiden ajoittaessa "uutisensa" juuri Linnan juhlien alle ja toisaalta olemme saaneet viikottain lukea ohjaaja Olli Saarelan työn alla olevasta elokuvasta (en kyllä muista vieläkään sen nimeä), joka arvatenkin kaipaa maksutonta markkinointia.
Ihmisten elämään kuuluu kaikenlaisia käänteitä. Tässä Karpela-Saarela-Karpela -kuviossa harmittelen vain sitä niin tavallista kohtaloa, joka liian monen lapsen kohdalle nykyisin tulee. Aikuiset elävät omien ihmissuhdekuvioidensa kiemuroissa ja lapset (varsinkin julkkiksen) joutuvat luovimaan kaikenlaisten muutosten ja vaiheiden seassa.
Itse olen saanut seurata valitettavan läheltä tilannetta, jossa vielä avioeron ensimmäisen harkinta-ajan kuluessa on perheen isä halunnut jakaa elämänsä uuden rakkauden kanssa. Perhejuhlat, lomat ja vapaat vietetään nuoren rakkauden ehdoilla ja lapsen tehtävä on ihmetellä ja mukautua näihin tilanteisiin.
Onneksi tällä lapsella on elämässään AIKUISIA ja välittäviä ihmisiä, jotka jaksavat pitää huolen siitä, että lapsen arki on tasaista ja turvallista. Joskus näin tehdään myös omien tarpeiden kustannuksella. Sellaistahan se vanhemmuus meillä kaikilla on. Lapset ensin!
Enpä yllättynyt yhtään. Kyynisenä ihmisenä ehdin nimittäin jo joulukuussa epäillä tämän pariskunnan tarkoitusperiä näiden ajoittaessa "uutisensa" juuri Linnan juhlien alle ja toisaalta olemme saaneet viikottain lukea ohjaaja Olli Saarelan työn alla olevasta elokuvasta (en kyllä muista vieläkään sen nimeä), joka arvatenkin kaipaa maksutonta markkinointia.
Ihmisten elämään kuuluu kaikenlaisia käänteitä. Tässä Karpela-Saarela-Karpela -kuviossa harmittelen vain sitä niin tavallista kohtaloa, joka liian monen lapsen kohdalle nykyisin tulee. Aikuiset elävät omien ihmissuhdekuvioidensa kiemuroissa ja lapset (varsinkin julkkiksen) joutuvat luovimaan kaikenlaisten muutosten ja vaiheiden seassa.
Itse olen saanut seurata valitettavan läheltä tilannetta, jossa vielä avioeron ensimmäisen harkinta-ajan kuluessa on perheen isä halunnut jakaa elämänsä uuden rakkauden kanssa. Perhejuhlat, lomat ja vapaat vietetään nuoren rakkauden ehdoilla ja lapsen tehtävä on ihmetellä ja mukautua näihin tilanteisiin.
Onneksi tällä lapsella on elämässään AIKUISIA ja välittäviä ihmisiä, jotka jaksavat pitää huolen siitä, että lapsen arki on tasaista ja turvallista. Joskus näin tehdään myös omien tarpeiden kustannuksella. Sellaistahan se vanhemmuus meillä kaikilla on. Lapset ensin!
maanantaina, maaliskuuta 10, 2008
Varhainen viikonaloitus
Eilen illalla nukkumaan mennessä Onni muisti, että kouluun piti viedä pajunkissoja! Tänä aamuna ei siis auttanut kuin anivarhain lähteä niitä jostain etsimään. Onneksi löysimme sellaisia, joissa oli tuntomerkit näkyvissä, joten pystyin lasta neuvomaan oikeiden oksien valinnassa. Muutoin olisimme voineet poimia vaikka koivunoksia:)
Aina tällaisina hetkinä tulee mieleen, että olisiko kunnon äiti muistanut huolehtia asiasta ihan joutavana sunnuntaipäivänä valoisan aikaan... Oma kasvattajakykyni sai kyllä jälleen pelastuksen, kun Onni sanoi aamulla: "Otetaan samalla oksia vähän enempi jos joku luokkalaisista on unohtanut, niin voin sitten antaa näistä sille". Taitaa pojassa olla aineksia jatkaa sukunsa sosialidemokraattista aatetta!
Muutoin tämä päivä on tavallinen maanantai. Tapaamisia pitkin päivää ja iltapäivällä kokoontuu valtuustoryhmämme. Illalla ovat vielä ylimääräinen kaupunginhallitus ja valtuuston kokous. Huomenna lähden aamujunalla Helsinkiin, jossa päivälle on siunaantunut kaikenlaista mielenkiintoista.
Perinteiset Maalismarkkinat ovat tällä viikolla Mikkelin torilla. Sääennustekin näyttää markkinapäiville keskiviikko ja torstai ihan perinteisiä kelejä; vettä, räntää ja sohjoa. Tänä vuonna joudun poikkeuksellisesti jättämään markkinat väliin. Mikkelin Ammattikorkeakoulun yhtymän hallitus (noin 10 henkeä) lähtee muutaman päivän tutustumismatkalle Pohjois-Italiaan.
Joudun näin ollen olemaan pois muutamista täysistunnoista, mutta harkitsin asian siten, että tämä ainutlaatuinen mahdollisuus käydä tutustumassa Italian koulujärjestelmiin voi olla joskus hyödyksi paitsi ammattikorkeakoulun kehittämisessä niin myös kansanedustajan tehtävissä. Kysyin matkalle "luvan" eduskuntaryhmämme puheenjohtajalta Tarja Filatovilta ja hän suhtautui asiaan myönteisesti.
Aina tällaisina hetkinä tulee mieleen, että olisiko kunnon äiti muistanut huolehtia asiasta ihan joutavana sunnuntaipäivänä valoisan aikaan... Oma kasvattajakykyni sai kyllä jälleen pelastuksen, kun Onni sanoi aamulla: "Otetaan samalla oksia vähän enempi jos joku luokkalaisista on unohtanut, niin voin sitten antaa näistä sille". Taitaa pojassa olla aineksia jatkaa sukunsa sosialidemokraattista aatetta!
Muutoin tämä päivä on tavallinen maanantai. Tapaamisia pitkin päivää ja iltapäivällä kokoontuu valtuustoryhmämme. Illalla ovat vielä ylimääräinen kaupunginhallitus ja valtuuston kokous. Huomenna lähden aamujunalla Helsinkiin, jossa päivälle on siunaantunut kaikenlaista mielenkiintoista.
Perinteiset Maalismarkkinat ovat tällä viikolla Mikkelin torilla. Sääennustekin näyttää markkinapäiville keskiviikko ja torstai ihan perinteisiä kelejä; vettä, räntää ja sohjoa. Tänä vuonna joudun poikkeuksellisesti jättämään markkinat väliin. Mikkelin Ammattikorkeakoulun yhtymän hallitus (noin 10 henkeä) lähtee muutaman päivän tutustumismatkalle Pohjois-Italiaan.
Joudun näin ollen olemaan pois muutamista täysistunnoista, mutta harkitsin asian siten, että tämä ainutlaatuinen mahdollisuus käydä tutustumassa Italian koulujärjestelmiin voi olla joskus hyödyksi paitsi ammattikorkeakoulun kehittämisessä niin myös kansanedustajan tehtävissä. Kysyin matkalle "luvan" eduskuntaryhmämme puheenjohtajalta Tarja Filatovilta ja hän suhtautui asiaan myönteisesti.
sunnuntaina, maaliskuuta 09, 2008
Harhautusta?
Kauhea ajatus hiipi mieleeni viime yönä. Olemme kansanedustajina nimittäin nyt saaneet koko tämän alkuvuoden jotenkin selitellä ja olla altavastaajina suhteessa mediaan ja äänestäjiin. Etenkin lehdistö on riekkunut aivan toisarvoisilla asioilla viikkotolkulla ja meillä kansan valitsemilla edustajillakin alkaa monella olla jo usko koetuksella koko instituution arvostukseen.
Suurin osa meistä kuitenkin tekee perustyötä aivan ahkerasti, normaalisti ja täyspäisesti. Paljon tilaa annetaan kuitenkin edustajien ns. yksityiselämälle ja mitä kummallisempi kysymyksiä ja lausuntoja on lehdet pullollaan. Osaa näistä asioista tullaankin puimaan vielä muun muassa Julkisen sanan neuvostossa.
Eduskunnan puhemiehenä kokoomuksen Sauli Niinistö on ottanut itselleen jonkinlaisen ylimmän moraalinvartijan roolin. Sille ilmiselvästi meidän talossa on tarvetta. Lähes joka viikko luemme, mitä Sauli on keksinyt meidän kurittomien ja juonittelevien kansanedustajien päänmenoksi. Perinteisesti herravihaa tuntevalle kansalle nämä avaukset menevät kuin häkä päähän.
Saulin linjakkaita kommentteja saamme me muut selitellä ja puolustella olemassa olevia järjestelmiä. Itselläni ei (onneksi) vajaan vuoden kokemuksella ole tarvetta pitäytyä missään vanhoissa käytänteissä, mutta en ehdoin tahdoin ole kaikkea toimivaa systeemiä halukas romuttamaankaan pelkästään Niinistön presidentinvaalikampajan hyväksi. Vaikka kuinka työväen presidentistä onkin kyse.
Voiko olla niin, että nämä jokaviikkoiset puhemiehen ulostulot ovatkin osa Kokoomuksen hallituspolitiikkaa??? Todellisista asioista halutaan mielenkiinto kääntää näihin paljon helpommin käsitettäviin asioihin, kuten edustajien palkkiojärjestelmään, avustajiin jne. Tänä keväänä on tulossa monta isoa ja vakavaa asiaa eduskunnan käsittelyyn (liikennepoliittinen selonteko, ilmasto- ja ympäristöasiat, puolustuspoliittiset asiat, korkeakoulujärjestelmän uudistaminen jne.). Harhautetaanko kansalaisia nyt aivan täysillä??
Myös pääministeri Vanhasen näkemys on usein ollut se, että "keskeneräisistä" asioista ei puhuta. Nämä varsinaiset asiat valmistellaan hiljaisesti ja varmistetaan niiden suotuisa läpimeno myös ihmisten mielissä. Epäluottamus poliittisiin päättäjiin kasvaa toisarvoisten kysymysten nostattamisella ja vakavat kysymykset sivuutetaan mahdollisimman huomaamatta.
Ei käy! Vanha kulttuuri siitä, että asioista puhutaan vasta sitten, kun päätökset on jo tehty, on menneisyyttä. Näiden menneisyyden vankien on aika katsoa peiliin ja kohdata tämän päivän avoin yhteiskunta. Kabinettipolitiikan aika on aika myös Suomessa vihdoin päättyä. Näitä dinosauruksia löytyy joka puolueesta ja joka organisaation tasolta.
Suurin osa meistä kuitenkin tekee perustyötä aivan ahkerasti, normaalisti ja täyspäisesti. Paljon tilaa annetaan kuitenkin edustajien ns. yksityiselämälle ja mitä kummallisempi kysymyksiä ja lausuntoja on lehdet pullollaan. Osaa näistä asioista tullaankin puimaan vielä muun muassa Julkisen sanan neuvostossa.
Eduskunnan puhemiehenä kokoomuksen Sauli Niinistö on ottanut itselleen jonkinlaisen ylimmän moraalinvartijan roolin. Sille ilmiselvästi meidän talossa on tarvetta. Lähes joka viikko luemme, mitä Sauli on keksinyt meidän kurittomien ja juonittelevien kansanedustajien päänmenoksi. Perinteisesti herravihaa tuntevalle kansalle nämä avaukset menevät kuin häkä päähän.
Saulin linjakkaita kommentteja saamme me muut selitellä ja puolustella olemassa olevia järjestelmiä. Itselläni ei (onneksi) vajaan vuoden kokemuksella ole tarvetta pitäytyä missään vanhoissa käytänteissä, mutta en ehdoin tahdoin ole kaikkea toimivaa systeemiä halukas romuttamaankaan pelkästään Niinistön presidentinvaalikampajan hyväksi. Vaikka kuinka työväen presidentistä onkin kyse.
Voiko olla niin, että nämä jokaviikkoiset puhemiehen ulostulot ovatkin osa Kokoomuksen hallituspolitiikkaa??? Todellisista asioista halutaan mielenkiinto kääntää näihin paljon helpommin käsitettäviin asioihin, kuten edustajien palkkiojärjestelmään, avustajiin jne. Tänä keväänä on tulossa monta isoa ja vakavaa asiaa eduskunnan käsittelyyn (liikennepoliittinen selonteko, ilmasto- ja ympäristöasiat, puolustuspoliittiset asiat, korkeakoulujärjestelmän uudistaminen jne.). Harhautetaanko kansalaisia nyt aivan täysillä??
Myös pääministeri Vanhasen näkemys on usein ollut se, että "keskeneräisistä" asioista ei puhuta. Nämä varsinaiset asiat valmistellaan hiljaisesti ja varmistetaan niiden suotuisa läpimeno myös ihmisten mielissä. Epäluottamus poliittisiin päättäjiin kasvaa toisarvoisten kysymysten nostattamisella ja vakavat kysymykset sivuutetaan mahdollisimman huomaamatta.
Ei käy! Vanha kulttuuri siitä, että asioista puhutaan vasta sitten, kun päätökset on jo tehty, on menneisyyttä. Näiden menneisyyden vankien on aika katsoa peiliin ja kohdata tämän päivän avoin yhteiskunta. Kabinettipolitiikan aika on aika myös Suomessa vihdoin päättyä. Näitä dinosauruksia löytyy joka puolueesta ja joka organisaation tasolta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)