lauantaina, lokakuuta 04, 2008

Eläintarhassa

Eilisen päivää olin ärtynyt Iltalehden koko aukeaman jutusta, joka käsitteli seksuaalista ahdistelua eduskunnassa. Asia oli noussut lööppiin kollega Tanja Karpelan (kesk.) lausunnosta jossakin talkshow-ohjelmassa männä viikolla. Samaa juttua on kuulemma jatkettu tämän päivän iltapäivälehdessä myös.

Yhteiskunnassamme on menossa isoja ja vakavia asioita, jotka kaipaisivat meidän kaikkien huomiota. Eduskunnassa joudumme päivittäin tekemisiin hankalien kysymysten kanssa ja se on meidän kansanedustajien työtä. Työ on haastavaa, mielenkiintoista ja ihanaa.

Olen pahoillani siitä, että kansanedustuslaitosta liataan sisältäpäin. Suurin osa meistä tekee työtä ihan vakavissaan ja tavoitteenaan saada joitakin muutoksia ihmisten arkeen. Tuomalla harkittuja lausuntoja julkisuuteen seksuaalisesta häirinnästä, päästään varmuudella etusivuille ja puhumaan jostakin vähemmän tärkeästä. Samaan hengenvetoon lausunnon antaja väittää ottaneensa häiritsijän sanoman "ihan huumorilla" ja arvostavansa kovasti tätä kyseistä mieskollegaa. Nimeä ei kuitenkaan tulla paljastamaan. Täytyyhän jännitystä jatkaa...

Olen pahoillani myös naissukupuolen puolesta. Ei voi olla oikein, että naiset käyttävät sukupuoltaan hyväkseen työyhteisössä siten, että perusteettomia vihjailuja koko talon henkilökunnasta heitellään ilmaan vailla mitään todistelua tai todellisuuspohjaa. Näinä taloudellisen ja henkisen yhteiskunnallisen kriisin aikoina on väärin, että demokraattisesta eduskuntalaitoksestamme annetaan sellainen kuva, kuin talo olisi seksuaalisesti seonneiden eläintarha.

Kollega Karpelan kaltainen nainen voisi vallan mainiosti käyttää asemaansa julkkiksena meidän kaikkien naisten (ja miesten) hyväksi siten, että antaisi haastatteluja esimerkiksi naisiin kohdistuvasta syrjinnästä työpaikoilla, naisiin kohdistuvasta väkivallasta kodeissa ja kaduilla tai naisten heikommasta asemasta palkkarintamalla. Mieluusti näkisin tuollaisen megajulkkiksen tekevän jotakin hyvää oman sukupuolensa hyväksi.

Meiltä kaikilta naisedustajilta ahdisteluasiaa tiedusteltiin sähköpostilla yhtenä päivänä. Vastasin siihen totuudenmukaisesti. Minua ei ole edelleenkään ahdisteltu enkä ole nähnyt tai kuullut, että ketään muutakaan edustajaa olisi ahdisteltu. En tietenkään ole entinen missi tai muutenkaan malli, mutta en myöskään tärkeilevä, huumorintajuton tai julkisuudenkipeä kansanedustaja. Enkä ole ehdolla eurovaaleihinkaan.

Eduskunnassa työskentelevät kansanedustajat ovat kaikki täysi-ikäisiä ja puhekykyisiä ihmisiä. Todelliseen seksuaaliseen häirintään tulee puuttua eikä sitä pidä väheksyä tai hyväksyä. Mikäli joku nainen kokee joutuneensa tällaisen kohteeksi, on hänen todettava ko miehelle, että ei hyväksy tämän juttuja ja käskeä lopettamaan. Mikäli tilanne jatkuu, myös meidän työpaikalla on selvät toimintaohjeet jatkotoimenpiteitä varten. Olen varma, että mikäli aikuiset ihmiset (vasinkin kansanedustajat keskenään) selvittävät tilanteen keskenään, tilanne korjaantuu. Jos tällaiseen toimintatapaan ei kykene, paikka on jossain muualla kuin kansanedustajana.

Toveri tulessa

Puumalan torilla oli meininkiä. Paikallisia kunnallisvaaliehdokkaita oli hyvin ehtinyt mukaan tuuliselle torille. Kahvi ja markkinarinkeli tekivät kauppansa. Palelin paikalla sovitut kaksi tuntia ja fiilis kotimatkalla oli hyvä. Ihmisistä on oikeasti mukavaa ja merkityksellistä saada vaihtaa ajatuksia kansanedustajansa kanssa. Meidän kojulla oli asiakkaita ja intoa vaalityöhön riittää.

Ajomatkalla Puumalasta Mikkeliin laitoin sekä lämmityksen että radion täysille. Ihanaa oli kurvailla (sallittua nopeutta) pitkin kaunista maisematietä takaisin kotikaupunkiin. Ainoa hankala puoli päivässä on ollut se, että puhelimeni ei toimi!!! Viestit kulkevat, mutta puhelut eivät tule perille eikä minunkaan mene minnekään.

Mikkelin torilla kemmakat jatkuivat. Eri puolueiden kojut olivat kaikki samalla kulmalla, joten muuten vähäväkisellä torilla oli siltä osin elämää. Asiakkaat saivat kiertää kojulta toiselle ja vertailla ehdokkaiden vakuutteluja. Eniten puhuimme ajankohtaisista kunnallisista asioista. Puhetta olisi riittänyt vaikka kuinka pitkään, mutta täydellinen paleltuminen klo 14 maissa sai tilaisuuden loppumaan.

Moni ihminen oli huomannut päivän lehdessä ilmoitukseni siitä, että olen tavattavissa klo 12-14 Mikkelin torilla, ja tuli sitä varten paikalle. Se tuntui hyvältä. Lehdessä oli myös meidän kunnallisjärjestön mainos samasta tilaisuudesta, mutta siihen mainitaa omasta kansanedustajasta ei ole vielä minun kaudellani mahtunut. Siksi joudun aina laittamaan myös oman ilmoituksen.

Alati ystävällinen ja rakentava puoluetoveri Lehkonen oli asiasta jo aamupäivällä torilla hillunut. Minulta hän ei tätäkään asiaa ole kysynyt, mutta näin tämän palstan välityksellä voin hänelle (ja miehelleen) kertoa, että meillä kansalaisilla on tietyt perusoikeudet, yksi niistä liittyy kokoontumis- ja sananvapauteen.

Myös minä voin ilmoittaa lehdessä ihan niin paljon kuin haluan ja ihan mitä tahansa, mitä minä haluan. Niin voi tehdä myös hän, niinkuin kuulemma tämän päivän lehdessä oli vaali-ilmoituksensa julkaistessaan siis tehnytkin. Kolme viikkoa vaaleihin ja jo nyt alkaa tämä toveri käydä kuumana.

Lauantain kierros

Eilen illalla olimme Mikkelin Työväenyhdistyksen porukan kanssa Mikkelin Teatterissa. Nauroimme mahat kippurassa näytelmän Sukuvika -esityksen vaiheissa. Näytelmässä oli mukavia paikallisia oivalluksia ja näyttelijät kaikki oikein hyviä.

Kohta olen lähdössä Puumalan torille. Siellä pidetään jonkinlaiset markkinat ja toivoa sopii, että porukkaa tulee paikalle ja ilma olisi suotuisa.

Puumalasta tulen Mikkelin torille klo 12-14 väliseksi ajaksi. Illalla on vielä keskustelutitilaisuus Wetterin baarissa, Emolassa. Wetterin baari on ollut hyvin aktiivinen kyläläisten kokoontumispaikka ja sinne on aina hauska mennä. Entisenä emolalaisena minulla on siellä aina paljon tuttuja, toivottavasti tänäänkin.

Eilinen päivä meni ärtymyksen vallassa; aamulla töihin mennessä luin iltalehden lööpin ja verenpaineeni kuohahti tuhansiin. "Eduskunnassa ahdistellaan taas". Päätin, että nukun yön yli ennen kuin asiaa kommentoin. Olen edelleen yhtä ärtynyt asiasta ja puran sydämeni siis tälle palstalle, jahka kotiudun illalla.

perjantaina, lokakuuta 03, 2008

ÖSRA, ÖTVA, SRÖTVA

Tänään ympäristövaliokunnassa oli kieli mennä monella solmuun, sillä aiheena oli talousarvioon liittyvä pykälä öljyntorjunnasta. Otsikossa mainitut lyhenteet liittyvät siis kaikki erilaisiin öljyntorjunta -työryhmiin tai selvityksiin.

Aihe sinänsä on kovin tärkeä, vaikka siitä budjetin yhteydessä ei niin kovin paljoa puhutakaan. Pääasiallinen huoli on siinä, että Itämerellä seikkailee valtava määrä erilaisia aluksia, joiden mahdollisuudet joutua onnettomuuteen ovat kasvussa. Suuri öljyonnettomuus on vain ajan kysymys. Siihen tulisi pystyä varustautumaan ajanmukaisella öljyntorjuntakalustolla ja tarpeellisella henkilöstön määrällä.

Työryhmien luvattuna maana Suomi voisi siis näistäkin työryhmistä saamillaan kannanotoilla perustella sitä määrärahan tarpeen kasvamista, jonka ajanmukainen öljyntorjuntakaluston ylläpitäminen vaatii.

torstaina, lokakuuta 02, 2008

Lapin taikaa...?

Eilen jouduimme porukalla päivittelemään lappilaisten aivoituksia. Uutinen siitä, että vastavalittu Lapin Kansan päätoimittaja on erotettu, saavutti meidät työpaikalla. Olimme aikaisemmin jo puhuneet siitä, että miten hyvää tekee saada nelikymppinen nainen päätoimittajaksi isoon (kepulaiseen) lehteen. Tiettävästi lehtien päätoimittajissa on tosi vähän naisia.

Lehden omistaja Alma media tulikin katumapäälle päätoimittajan valinnan suhteen. Perusteluna on käytetty sanaa luottamuspula. Ihmetellä täytyy, miten luottamuspula on voinut syntyä ennen ensimmäistäkään työpäivää. Luottamuspula tulikin siitä, että toimittaja ei ollut työhaastattelussa erikseen oma-aloitteisesti maininnut puolisonsa sukupuolta tai tämän poliittista harrastuneisuuttaan.

Kaikista törkeintä tässä on mielestäni se, että kysymyksessä on instituutio (viestintä), joka edustaa itse yhtä perusoikeuksista, sananvapautta. Samanaikaisesti on valmis polkemaan muita perusoikeuksia.

Tietenkin toivotan kyseiselle toimittajalle voimia viedä asiaa oikeusistuimissa eteenpäin. Tämä tapaus on valitettava osoitus siitä, kuinka ankeita ja epätasa-arvoisia ihmiset voivatkaan Suomessa olla.

Vaalitilaisuus

Helsingissä avattiin eilen suuren mainoskampanjan johdattelemana uusi iso ravintolakompleksi. Ravintolayrityksiä vinhasti perusteleva liikemies Sedu Koskinen oli nyt siis nähnyt vajeen Helsingin keskustassa ja avannut legendaarisen Vanhan Maestron paikalle uuden ravintolan. Sitä mainostetaan nyt aikuisille ihmisille suunnattuna paikkana, jossa jokaisen tulisi viihtyä.

Sinänsä tietenkin hieno juttu. Koskisen toimintaperiaatteet työvoiman hankkimisen ja heidän pois laittamisen osalta ovat kylläkin vähän kyseenalaisia. Hän tunnetusti palkkaa henkilökunnan vuokrafirman kautta, jolloin vaihtuvuus on suurta ja sitoutuneisuus puolin ja toisin pientä.

Kansanedustajille tulee paljon kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin. Hyvin harvoin olen mahdollisuudessa osallistua mihinkään ylimääräiseen iltarientoon. Meidät kaikki oltiin kutsuttu nyt myös tämän Freda 51:n avajaisiin. Naisporukalla piipahdimme paikalla.

Vierailumme jäi ennakoitua lyhyemmäksi, sillä kauhuksemme huomasimme olevamme kunnallisvaaliehdokas Jaana Pelkosen (kok) vaalitilaisuudessa!!!! Hän toimi tilaisuuden juontajana ja "vitsaili" illan olevan hänen vaalitilaisuutensa. Huono vitsi, jota säesti illan isännän vakuuttelu siitä, että "Jaana on minun ehdokkaani". Kamalaa. Mielelläni olen erilaisissa vaalitilaisuuksissa mukana, mutta mieluiten siten, että tiedän asiasta etukäteen.

keskiviikkona, lokakuuta 01, 2008

Uskon palautus

Päivä tuulisessa Helsingissä on alkanut tehokkaasti. Kävimme aamutuimaan kollega Ojala-Niemelän kanssa pitkästä aikaa lenkillä ja olo on nyt upean energinen. Parasta antia lenkkireissulla oli kuitenkin entisen puheenjohtajamme Eero Heinäluoman hyväntuulinen letkautus hänen nähdessään meidät rehevinä ja posket punaisina lenkkimme loppusuoralla eduskuntatalon edessä: "Uskoni tähän liikkeeseen on palannut!"

Toivottavasti päivä jatkuu yhtä hyvällä tavalla eteenkin päin. Puolueen kunnallisvaalikampanja avattiin eilen ja mielestäni teesit ja ulkoasu ovat hyvät. Unelmista todeksi, siitähän kaikessa elämässä on kysymys. Alueellisesti kunnallisvaalit ovat myös kaikkien mielissä. Omassa maakunnassa puolueaktiivit tekevät kovasti töitä vakuuttaakseen ihmiset puolueemme kyvystä hoitaa juuri heidän kuntansa asukkaiden asioita.

Oma kalenterin pursuaa tapahtumista ympäri maakuntaa. Mielelläni olen mukana kaikkien kuntien tilaisuuksissa ja pyyntöjä onkin tullut runsaasti. Maakunnan ainoana demariedustajana on tietenkin varsin haastavaa ehtiä joka paikkaan, mutta toistaiseksi näyttää hyvältä. Innostus ja usko ihmisten puolesta toimimiseen kasvaa päivä päivältä ja auttaa jaksamaan lähes kellon ympäri!