Viime viikonlopun aikaan sateessa ja paisteessa, olivat Mikkelin Työväenyhdistyksen kunnallisvaaliehdokkaat tukijoineen liikkeellä. Jaoimme 12 ehdokkaan voimin kaikkiin (lähes) kaupungin kotitalouksiin yhteisen esitteemme.
Eilen eduskuntatalon rappujen ylösalas ravaaminen oli tuskallista. Viime aikojen liian vähäisestä liikkumisesta johtuen, viikonlopun hissittömät kerrostalot tekivät takajaloilleni tehtävänsä. Edelleen jalat muistuttavat esitteen jakelusta.
Paitsi, että liikunta tekee hyvää, niin yhdessä tekeminen on hyvästä. Nyt olemme kaikki ehdokkaat samalla tavalla panostaneet Mikkelin Työväenyhdistyksen hyvän vaalimenestyksen saamiseksi.
Itselläni on 30 vuoden kokemus vaalimainosten jakamisesta. Muistan, että jo pienenä tyttönä jaoin Siekkilän isot kerrostalot mm. Maija-Liisa Paanasen (sd) vaalityön hyväksi. Mikkelin asuinalueet ovat tulleet tutuiksi ja muistan hvyin, minkälaisia sormensyöjiä (postiluukkuja) missäkin taloissa on.
Blogissani kommentoin vapaamuotoisesti ajankohtaisia asioita, niin pieniä kuin isojakin. Ota kantaa ja anna palautetta joko sähköpostiini tai kotisivujeni palautelaatikon kautta.
-Pauliina-
keskiviikkona, lokakuuta 15, 2008
sunnuntaina, lokakuuta 12, 2008
Vinkasahtanutta viihdettä...?
Minusta on ihanaa, että taas on vaalit ovella. Taidan olla vinksahtanut, kun avoimesti tunnustan, että minusta on mukavaa katsella ihmisten vaalimainoksia. Oikein odotan aina aamun lehtiä, jotta saan nähdä uusia mainoksia.
Kunnallisvaaliehdokkaat mainostavat aika paljon. Monenlaista esitettä on tänäänkin tullut kotiin ja Länsi-Savossa on joka päivä toinen toistaan upeampia värimainoksia. Hauskaa on myös nähdä lehdestä tuttuja ihmisiä ihan livenä, joskus täytyy kyllä ihmetellä valokuvaajan taitoa siinä, kuinka erinäköseksi kuvaaja on kohteen saanut aseteltua. Itselleni joku joskus kyllä sanoi, että hän on valokuvaaja, eikä mikään ihmeidentekijä...
Jotkut kunnallisvaaliehdokkaat ovat ottaneet tavaksi ilmoittaa liikkeensä eri päivien osalta. Sekin on varmasti ihan hyvä. Jotkut ovat tosin tainneet erehtyä vaalista, sillä perjantain lehdessä huomasin jonkun ehdokkaan mainostavan numeroaan ja olevansa tavattavissa mm. Pertunmaalla. Ehkä kyse on freudilaisesta lipsahduksesta eli toiveesta saada liitettyä pieni Pertunmaan kunta Mikkeliin (vaikkei olekaan rajanaapuri) tai sitten ko. kunnallisvaaliehdokas ei muista, mistä vaalista nyt on kysymys.
Meillä kansanedustajilla on kaiken vaalihumun keskellä hoidettavana tavanomainen yhteydenpito maakunnan ihmisiin. Kunnallisvaalit ovat pienillä paikkakunnilla hyvä tapa saada puolueaktiivit kasaan ja samalla järjestää tapaaminen kansanedustajan kanssa. Itse olin lauantaina Savonlinnassa, ensi viikolla Mikkelissä, Heinävedellä, Joroisissa.
Kunnallisvaaliehdokkaat mainostavat aika paljon. Monenlaista esitettä on tänäänkin tullut kotiin ja Länsi-Savossa on joka päivä toinen toistaan upeampia värimainoksia. Hauskaa on myös nähdä lehdestä tuttuja ihmisiä ihan livenä, joskus täytyy kyllä ihmetellä valokuvaajan taitoa siinä, kuinka erinäköseksi kuvaaja on kohteen saanut aseteltua. Itselleni joku joskus kyllä sanoi, että hän on valokuvaaja, eikä mikään ihmeidentekijä...
Jotkut kunnallisvaaliehdokkaat ovat ottaneet tavaksi ilmoittaa liikkeensä eri päivien osalta. Sekin on varmasti ihan hyvä. Jotkut ovat tosin tainneet erehtyä vaalista, sillä perjantain lehdessä huomasin jonkun ehdokkaan mainostavan numeroaan ja olevansa tavattavissa mm. Pertunmaalla. Ehkä kyse on freudilaisesta lipsahduksesta eli toiveesta saada liitettyä pieni Pertunmaan kunta Mikkeliin (vaikkei olekaan rajanaapuri) tai sitten ko. kunnallisvaaliehdokas ei muista, mistä vaalista nyt on kysymys.
Meillä kansanedustajilla on kaiken vaalihumun keskellä hoidettavana tavanomainen yhteydenpito maakunnan ihmisiin. Kunnallisvaalit ovat pienillä paikkakunnilla hyvä tapa saada puolueaktiivit kasaan ja samalla järjestää tapaaminen kansanedustajan kanssa. Itse olin lauantaina Savonlinnassa, ensi viikolla Mikkelissä, Heinävedellä, Joroisissa.
Sivistyksen portailla
Perjantaina puhelimeni piippasi tekstiviestin merkiksi juuri, kun olimme puolueen puheenjohtajan kanssa Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen ulkorappusilla. Kerroin heti muulle porukalle STT:n lähettämän viestin sisällön eli presidentti Martti Ahtisaari on valittu Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.
Tieto otettiin vastaan luonnollisestikin iloisina eikä vähiten siksi, että paikalla oli runsaasti demareita! Itse mietiskelin sitä symboliikkaa, jota tuohon hetkeen oli paljon mukaan laskettavissa. Opettajankoulutuksen saanut, sosialidemokraattinen presidentti vihdoin palkittiin työstään koko maailman hyväksi. Ei mikään pikkujuttu siis.
Opettajankoulutuslaitoksella on ollut merkitystä myös puolueemme nykyisen puheenjohtajan elämässä. Ensimmäinen nainen meidän puolueen johdossa ja opettaja. Muistelin sitä, onko puolueemme puheenjohtajissa aiemmin OKL:n käyneitä ollutkaan...Voi olla, että on, mutta ei ainakaan ihan heti tullut ketään mieleen.
Jatkoin ajatuksen kulkua vielä...opettajankoulutuksella on ollut itsellenikin suuri merkitys. Sen johdosta olen saanut tehdä työtä, joka on mieluista, haastavaa ja järkevää. Opettajalla ja opettajuudella on iso rooli ihmisen elämässä. Etelä-Savon vaalipiiristä ei ole kansanedustajaksi ihan hiljattain (liekö koskaan) valittu sosialidemokraattista opettajaa.
Opettajankoulutuksen turvaaminen ja sen laadullinen kehittäminen on tämän päivän asia. Tarvitsemme opettajia ja heidän työtään lastemme hyväksi tulee arvostaa. Arvostus tulisi näkyä päätöksissä ja työstä maksettavana korvauksena.
Tieto otettiin vastaan luonnollisestikin iloisina eikä vähiten siksi, että paikalla oli runsaasti demareita! Itse mietiskelin sitä symboliikkaa, jota tuohon hetkeen oli paljon mukaan laskettavissa. Opettajankoulutuksen saanut, sosialidemokraattinen presidentti vihdoin palkittiin työstään koko maailman hyväksi. Ei mikään pikkujuttu siis.
Opettajankoulutuslaitoksella on ollut merkitystä myös puolueemme nykyisen puheenjohtajan elämässä. Ensimmäinen nainen meidän puolueen johdossa ja opettaja. Muistelin sitä, onko puolueemme puheenjohtajissa aiemmin OKL:n käyneitä ollutkaan...Voi olla, että on, mutta ei ainakaan ihan heti tullut ketään mieleen.
Jatkoin ajatuksen kulkua vielä...opettajankoulutuksella on ollut itsellenikin suuri merkitys. Sen johdosta olen saanut tehdä työtä, joka on mieluista, haastavaa ja järkevää. Opettajalla ja opettajuudella on iso rooli ihmisen elämässä. Etelä-Savon vaalipiiristä ei ole kansanedustajaksi ihan hiljattain (liekö koskaan) valittu sosialidemokraattista opettajaa.
Opettajankoulutuksen turvaaminen ja sen laadullinen kehittäminen on tämän päivän asia. Tarvitsemme opettajia ja heidän työtään lastemme hyväksi tulee arvostaa. Arvostus tulisi näkyä päätöksissä ja työstä maksettavana korvauksena.
perjantaina, lokakuuta 10, 2008
Hineetä!
Tänään on ollut kovin hinee päivä. (Hinee on mikkelin -kieltä ja tarkoittaa hauskaa tai kivaa. Sanalla on kuitenkin tietty mikkeliläinen erityismerkityksensä, joten se ei täysin voi korvata em. suomalaisia sanoja).
Olimme siis kiertämässä pitkin Etelä-Savoa ja yhdessä saimme puheenjohtaja Urpilaisen kanssa jälleen todeta, kuinka paljon voimaa ja virtaa näistä maakuntien ihmisten tapahtumista voikaan saada. Kaikilla paikoilla oli paljon väkeä ja huolimatta siitä, että maakunnan kansanedustajaa ei huomattu lehti-ilmoituksissa mainita, moni oli osannut blogini perusteella tulla paikalle minua jututtamaan. Hineetä!
Puheenjohtaja Urpilainen otti yleisönsä ja ihmiset olivat tyytyväisiä. Todella mukava oli huomata myös Mikkelissä se, kuinka Jutan iltapalaseura oli haluttua juuri niiden joukossa, jotka puheenjohtajaksi julkisesti kannattivat jotakin toista. Näin demokratia toimii ja lojaliteetti puheenjohtajalle tietyissä tilanteissa on taattu:) Se se vasta on hineetä huomata!!!
Hineetä oli äsken myös kävellä pieni iltalenkki kirkkaassa ja kuulaassa kelissä. Nyt on kello soimassa aamua varten ja eduskunnan kirjastosta tänään mukaan nappaamani uusi ruotsalainen dekkari (Jens Lapidus) vie ajatukset pois päivän asioista. Sauli Niinistö (siis hänen kirjansa) jäi odottamaan Helsingin kämpälle. Lukeminen on hineetä.
Olimme siis kiertämässä pitkin Etelä-Savoa ja yhdessä saimme puheenjohtaja Urpilaisen kanssa jälleen todeta, kuinka paljon voimaa ja virtaa näistä maakuntien ihmisten tapahtumista voikaan saada. Kaikilla paikoilla oli paljon väkeä ja huolimatta siitä, että maakunnan kansanedustajaa ei huomattu lehti-ilmoituksissa mainita, moni oli osannut blogini perusteella tulla paikalle minua jututtamaan. Hineetä!
Puheenjohtaja Urpilainen otti yleisönsä ja ihmiset olivat tyytyväisiä. Todella mukava oli huomata myös Mikkelissä se, kuinka Jutan iltapalaseura oli haluttua juuri niiden joukossa, jotka puheenjohtajaksi julkisesti kannattivat jotakin toista. Näin demokratia toimii ja lojaliteetti puheenjohtajalle tietyissä tilanteissa on taattu:) Se se vasta on hineetä huomata!!!
Hineetä oli äsken myös kävellä pieni iltalenkki kirkkaassa ja kuulaassa kelissä. Nyt on kello soimassa aamua varten ja eduskunnan kirjastosta tänään mukaan nappaamani uusi ruotsalainen dekkari (Jens Lapidus) vie ajatukset pois päivän asioista. Sauli Niinistö (siis hänen kirjansa) jäi odottamaan Helsingin kämpälle. Lukeminen on hineetä.
Naiset kiertueella
Tänään on päivä alkanut jo varhain. Heräsin kämpässäni jo neljän maissa ja työhuoneessa olen nyt ehtinyt olla jo muutaman tunnin ajan. Kohta vieraaksemme eduskuntaryhmään saapuu Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola. Häneltä kuulemme ajankohtaiskatsauksen meneillään olevista asioista.
Ympäristövaliokunnasta joudun lähtemään kesken pois, vaikka siellä onkin jälleen mielenkiintoisia asiantuntijoita kuultavina. Käsittelyssä on hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta.
Lähden puolueemme puheenjohtajan Jutta Urpilaisen matkaan Etelä-Savon kiertueelle. Aloitamme Savonlinnasta puoliltapäivin, sitten Sulkavalle ja Juvalle. Illalla on iso tilaisuus Mikkelissä, kirjastotalolla klo 18.00. Toivottavasti väkeä tulee paikalle!
Huominen päivä alkaa myös mukavasti toritilaisuuden merkeissä. Olen Mikkelin torilla klo 9-11 ja Savonlinnan Prisman edessä järjestettävässä puolueiden tilaisuudessa noin. klo 13.30 lähtien. Toivottavasti sää on meille kaikille armollinen!
Ympäristövaliokunnasta joudun lähtemään kesken pois, vaikka siellä onkin jälleen mielenkiintoisia asiantuntijoita kuultavina. Käsittelyssä on hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta.
Lähden puolueemme puheenjohtajan Jutta Urpilaisen matkaan Etelä-Savon kiertueelle. Aloitamme Savonlinnasta puoliltapäivin, sitten Sulkavalle ja Juvalle. Illalla on iso tilaisuus Mikkelissä, kirjastotalolla klo 18.00. Toivottavasti väkeä tulee paikalle!
Huominen päivä alkaa myös mukavasti toritilaisuuden merkeissä. Olen Mikkelin torilla klo 9-11 ja Savonlinnan Prisman edessä järjestettävässä puolueiden tilaisuudessa noin. klo 13.30 lähtien. Toivottavasti sää on meille kaikille armollinen!
Savolaista
Eilinen kyselytunti sujui pääasiassa pohjoissavolaisittain. Sinänsä oli mukavaa huomata, kuinka yksimielisesti jokainen pohjoissavolainen edustaja todisti puheenvuorossaan hammaslääketieteellisen koulutuksen uudelleen aloittamista Kuopiossa.
Perusteet siihen ovat aukottomat. Vastauksia ei ministerelitä tietenkään saatu. Ongelma on koko itäisen Suomen yhteinen ja sitä on helsinkiläisministereiden turha vähätellä.
Muutoinkin eilinen päivä oli taas mukavaa hulabaloota. Pienen pysähdyksen toivat mikkeliläiset 7 veljestä eli painotalo Helprintin aktiivit. He olivat käymässä omassa ammattiliitossaan Hakaniemessä ja saimme järjestymään pienen kahvihetken keskelle päivää eduskuntatalossa.
Kollegat (nais) katselivat kadehtien, kun huomasivat kuinka komeita ja hauskoja miehiä olin vieraakseni saanut. Vastasin kyselijöille ylpeänä, että tällaisia meillä savossa kaikki miehet ovat:) Ilmeisesti vieraat olivat tyytyväisiä, sillä näin heidät tuntien kuluttua tapaamisestamme istuntosalin lehterillä seuraamassa kyselytuntia. Oma kysymykseni saa nyt kirjallisen muodon, sillä sille ei eilisessä istunnossa ollut sijaa.
Perusteet siihen ovat aukottomat. Vastauksia ei ministerelitä tietenkään saatu. Ongelma on koko itäisen Suomen yhteinen ja sitä on helsinkiläisministereiden turha vähätellä.
Muutoinkin eilinen päivä oli taas mukavaa hulabaloota. Pienen pysähdyksen toivat mikkeliläiset 7 veljestä eli painotalo Helprintin aktiivit. He olivat käymässä omassa ammattiliitossaan Hakaniemessä ja saimme järjestymään pienen kahvihetken keskelle päivää eduskuntatalossa.
Kollegat (nais) katselivat kadehtien, kun huomasivat kuinka komeita ja hauskoja miehiä olin vieraakseni saanut. Vastasin kyselijöille ylpeänä, että tällaisia meillä savossa kaikki miehet ovat:) Ilmeisesti vieraat olivat tyytyväisiä, sillä näin heidät tuntien kuluttua tapaamisestamme istuntosalin lehterillä seuraamassa kyselytuntia. Oma kysymykseni saa nyt kirjallisen muodon, sillä sille ei eilisessä istunnossa ollut sijaa.
torstaina, lokakuuta 09, 2008
Kadeteista mallia
Eilisessä sivistysvaliokunnan kokouksessa kuulimme asiantuntijoita koskien lakia Maanpuolustuskorkeakoulusta jne. Kuuleminen oli todella mielenkiintoinen ja sai aikaan tietenkin myös ajatuksen!
Perisidea on se, että maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevat ovat erilaisen opintososiaalisen järjestelmän piirissä kuin muut korkeakouluopiskelijat. He saavat opintojensa aikana tiettyä päivärahaa ja opetus on maksutonta. He eivät ole oikeutettuja opintorahaan.
Vastineeksi koulutuksesta ja ylläpidosta, kadetit ovat sitoutuneet olemaan opintojensa aikana ja sen jälkeen puolustusvoimien palveluksessa. Yhteensä koulutus - ja palvelusaika on noin 12 vuotta. Tämän jälkeen henkilö voi halutessaan vaihtaa maisemaa ja työpaikkaa.
Hyvä systeemi, joka takaa opintojen aikaisen toimeentulon ja elämisen. Parasta koulutuksessa on kuitenkin varmuus siitä, että opintojen jälkeen työllistyminen on taattua. Näin ei suinkaan kaikilla muilla yliopisto-opiskelijoilla ole.
Mielestäni tulisikin nyt räväkästi lähteä valmistelemaan vastaavanlaista koulutusjärjestelmää lääkäreille. On totta, että heillä on jo tällä hetkellä opintoihin liittyvä tietty pakollinen työskentelyjakso julkisella puolella. Tämä jakso on kuitenkin liian lyhyt ja siksikin työssäolovelvoite tulisi ulottaa myös valmistumisen jälkeiseen aikaan.
Perisidea on se, että maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevat ovat erilaisen opintososiaalisen järjestelmän piirissä kuin muut korkeakouluopiskelijat. He saavat opintojensa aikana tiettyä päivärahaa ja opetus on maksutonta. He eivät ole oikeutettuja opintorahaan.
Vastineeksi koulutuksesta ja ylläpidosta, kadetit ovat sitoutuneet olemaan opintojensa aikana ja sen jälkeen puolustusvoimien palveluksessa. Yhteensä koulutus - ja palvelusaika on noin 12 vuotta. Tämän jälkeen henkilö voi halutessaan vaihtaa maisemaa ja työpaikkaa.
Hyvä systeemi, joka takaa opintojen aikaisen toimeentulon ja elämisen. Parasta koulutuksessa on kuitenkin varmuus siitä, että opintojen jälkeen työllistyminen on taattua. Näin ei suinkaan kaikilla muilla yliopisto-opiskelijoilla ole.
Mielestäni tulisikin nyt räväkästi lähteä valmistelemaan vastaavanlaista koulutusjärjestelmää lääkäreille. On totta, että heillä on jo tällä hetkellä opintoihin liittyvä tietty pakollinen työskentelyjakso julkisella puolella. Tämä jakso on kuitenkin liian lyhyt ja siksikin työssäolovelvoite tulisi ulottaa myös valmistumisen jälkeiseen aikaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)