Mikkelin kaupunginvaltuuston naiset olivat eilen koolla kaupungin saunaosastolla. Meidän "epävirallinen" puheenjohtajamme Maija-Liisa Paananen (sd.) on tällä kaudella saanut järjestettäväkseen useita kertoja innokkaan naislauman tilaisuuden.
Eilen illalla kuulimme kolmea kolmannen sektorin toimijaa ja heidän näkemyksiään ja toiveitaan yhteistyön syventämiseksi kaupungin suuntaan. Vierainamme olivat Setlementti ry, Omaishoitajat ja läheiset ry ja Viola ry.
Alkuesittelyjen jälkeen valtuutetuilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Kysymykset olivatkin kaikki tosi relevantteja ja vastaukset ammattimaisia. Varmasti jokaiselle mukana olleelle tuli aivan toisenlainen tiedontaso näistä muutamasta järjestöstä ja toivoakseni hieman painetta, kun esim. ensi vuoden budjettia ryhdytään vääntämään.
Muutoin näillä naisvaltuutettujen omilla tilaisuuksilla on toivotunlainen vaikutus. Kaikkia valtuuston naisia kiinnostavia asioita on paljon ja niistä on ihan erilaista keskustella ainoastaan naisten kesken. Hyvä esimerkki oli tekemäni valtuustoaloite turvakodin perustamiseksi Mikkeliin, jonka eräässä naisvaltuutettujen tilaisuudessa esittelin ja sain kaikkien paikalla olevien naisten nimet siihen mukaan. Loppujen lopuksi lähes kaikki miehetkin sen halusivat allekirjoittaa. Näin parhaimmillaan viedään asioita yksimielisesti eteenpäin.
tiistaina, huhtikuuta 13, 2010
Pois hellan äärestä!
Olin lauantaina Etelä-Savon DemariNaisten kevätkokouksessa Juvalla. Puhuimme taas paljon ja asiaa. Maakunnan naisia luonnollisestikin huolettaa moni asia; etupäässä julkisen terveydenhuollon alasajaminen ja Reumasairaalan kohtalo.
Isona nais-ja tasa-arvokysymyksenä naiset näkevät myös maahanmuuttajanaisten syrjäytymisen ja syrjäyttämisen yhteiskunnastamme. Kaikessa kotouttamisessa on otettava aktiivisempi ote ihmisten suomen kielen opintoihin.
Ei riitä, että maahanmuuttajaperheiden miehet käyvät kerran viikossa aikuiskoulutuskeskuksissa kieliopinnoissa. Suurempi rooli on otettava siinä, kuinka usein kuitenkin perheen arjesta huolehtivat naiset saataisiin pois neljän seinän sisältä ja mukaan niin lastensa koulunkäyntiin kuin harrastuksiinkin liittyviin asioihin.
Näissä asioissa voi kolmas sektori olla hyvin mukana toimimassa, mikäli sen toimintaedellytyksiä ei jatkuvasti yhteiskunnassamme heikennetä. Mikkelissäkin toimii monia järjestöjä, jotka toimivat tehokkaasti maahanmuuttajanaisten parhaaksi.
Isona nais-ja tasa-arvokysymyksenä naiset näkevät myös maahanmuuttajanaisten syrjäytymisen ja syrjäyttämisen yhteiskunnastamme. Kaikessa kotouttamisessa on otettava aktiivisempi ote ihmisten suomen kielen opintoihin.
Ei riitä, että maahanmuuttajaperheiden miehet käyvät kerran viikossa aikuiskoulutuskeskuksissa kieliopinnoissa. Suurempi rooli on otettava siinä, kuinka usein kuitenkin perheen arjesta huolehtivat naiset saataisiin pois neljän seinän sisältä ja mukaan niin lastensa koulunkäyntiin kuin harrastuksiinkin liittyviin asioihin.
Näissä asioissa voi kolmas sektori olla hyvin mukana toimimassa, mikäli sen toimintaedellytyksiä ei jatkuvasti yhteiskunnassamme heikennetä. Mikkelissäkin toimii monia järjestöjä, jotka toimivat tehokkaasti maahanmuuttajanaisten parhaaksi.
lauantaina, huhtikuuta 10, 2010
Palaneen käryä
Kokoomuksen ympärillä pyörinyt ns. Tiura -kohu ei ota loppuakseen. Nyt Keskustan puheenjohtajankin muisti alkaa toimia, totuttuun tapaan hieman viiveellä. Jos itse olisin noin kovin huonomuistinen jatkuvasti, hakeutuisin kyllä lääkäriin.
Lääkäriin haluaisivat hakeutua jatkossakin myös ne kymmenet tuhannet reumaa sairastavat suomalaiset, joilta tämän Keskusta- ja Kokoomusjohtoisen hallituksen piittaamaton toiminta on nyt lakkauttanut Heinolan Reumasairaalan. Sairaalan alasajo ei ole ollenkaan sattumaa eikä tahatonta.
Olen harrastanut hieman tutkimustyötä ja asian tiimoilta on paljastunut kaikenlaista. Toivottavasti joku tutkiva journalistikin tarttuisi tähän, kun tiuroiltaan ehtii, sillä törkeydessään tämä on aivan toista luokkaa kuin yksittäisen Nova-morsiamen sinisilmäisyys ja omituisuus toimissaan. Tämä puliveivaus koskettaa ihmisiä taatusti paljon enemmän ja ikävä kyllä ihan konkreettisestikin, kuin loppuunkaluttu Tiura.
Keskustajohtoinen Kela on ollut erikoisen passiivinen toiminnassaan Reumasairaalan toimintojen uudelleen järjestämiseksi. Reumasäätiö on useiden vuosien ajan selvittänyt yhteistyön mahdollisuuksia jatkossa ja Kelan avustusjärjestelmän mahdollisuuksia uudenlaisessa tilanteessa, jossa Invalidisäätiön Orton olisi ollut mukana toiminnassa. Neuvottelut lopetettiin Reumasäätiön vastustuksesta huolimatta.
Samanaikaisesti toisaalla, Pohjois-Savossa Siilinjärvellä, sijaitsee Keskustaa lähellä olevan Huoltoliiton omistama kuntoutuskeskus Kunnonpaikka. Samankaltaisia kuntoutuskeskuksia, joihin Kela antaa mahdollisuuksia (korvauksen) mennä kuntoutukseen, on ympäri Suomea. Huoltoliiton toiminnanjohtajana toimii Kelan johtajan Jorma Huuhtasen (kesk) puoliso Marjatta Huuhtanen.
Siilinjärvellä on monipuolista kuntotusta. Silmiinpistävää on reumasairaiden erilaisten kuntoutusjaksojen määrä ja markkinointi. Varmasti tämänkin Keskustan "omistaman" kuntoutuspaikan palveluiden kysyntä kasvaa Reumasairaalan lakkauttamisen myötä. Voiko olla sattumaa?
Mikäli maan hallitus muilta "tärkeämmiltä" sotkuiltaan ehtii, tulisi sen tarttua tähän asiaan. Reumasairaita ei saa jättää heitteille eikä yksityisen palvelutarjonnan varaan. Jo nyt on liikkeellä huhu, että Heinolan sairaalan tiloihin ollaan istuttamassa yksityistä sairaalaa. Mitähän mahtavat kustannukset kunnille, Kelalle ja kansalaisille olla jatkossa?
Suomen hallituksessa näistä asioista vastaavat Kela-asioista vastaava ministeri Hyssälä(kesk.), sosiaali-ja terveyspalveluista vastaava ministeri Risikko (kok.) ja tietenkin valtiovarainministeri Katainen (kok.) ja hänen valtiosihteerinsä Nummikoski (kok.), joka on Kelan hallituksen puheenjohtaja. Kelan hallitus on siis se toimielin, joka asiassa on ensisijassa tyrinyt.
Kelan valtuutettujen tehtävänä on mm. valvoa sen hallituksen toimia, herää kysymys, miksi tässä asiassa on oltu unessa, koska valvonta selkeästi on epäonnistunut? Jo viime syksynä on ollut laajemminkin tieto siitä, että sairaala on talousvaikeuksissa juuri Kelan vähentämien kuntotusjaksojen myötä.
Jonkun tulisi nyt selvittää sekin, että minkälainen valmius Keskustan kuntoutuskeskuksilla on järjestää reumakuntoutusjaksoja ja se, kuinka paljon niitä on lisätty samassa suhteessa, kun Reumasairaalasta on viime vuosina vähennetty?
Voi tietenkin olla, että olen vainoharhainen ja että mitään yhteyttä näillä asioilla ei ole. Pitkäaikainen kokemukseni poliittisessa maailmassa kuitenkin antaa uskon siihen, että tässä on jotakin sellaista, mikä ei ihan välttämättä mahdu ainakaan minun oikeustajuuni.
Olen kirjoittanut asiasta eilen mielipidekirjoituksen alueemme lehtiin, Länsi-Savoon ja Itä-Savoon. Toivottavasti se julkaistaisiin mahdollisimman pian. Tätä asiaa ei saa haudata ja julkinen keskustelu on keino pitää sitä esillä. Kirjallinen kysymykseni aiheesta odottaa vielä ministerin vastausta.
Lääkäriin haluaisivat hakeutua jatkossakin myös ne kymmenet tuhannet reumaa sairastavat suomalaiset, joilta tämän Keskusta- ja Kokoomusjohtoisen hallituksen piittaamaton toiminta on nyt lakkauttanut Heinolan Reumasairaalan. Sairaalan alasajo ei ole ollenkaan sattumaa eikä tahatonta.
Olen harrastanut hieman tutkimustyötä ja asian tiimoilta on paljastunut kaikenlaista. Toivottavasti joku tutkiva journalistikin tarttuisi tähän, kun tiuroiltaan ehtii, sillä törkeydessään tämä on aivan toista luokkaa kuin yksittäisen Nova-morsiamen sinisilmäisyys ja omituisuus toimissaan. Tämä puliveivaus koskettaa ihmisiä taatusti paljon enemmän ja ikävä kyllä ihan konkreettisestikin, kuin loppuunkaluttu Tiura.
Keskustajohtoinen Kela on ollut erikoisen passiivinen toiminnassaan Reumasairaalan toimintojen uudelleen järjestämiseksi. Reumasäätiö on useiden vuosien ajan selvittänyt yhteistyön mahdollisuuksia jatkossa ja Kelan avustusjärjestelmän mahdollisuuksia uudenlaisessa tilanteessa, jossa Invalidisäätiön Orton olisi ollut mukana toiminnassa. Neuvottelut lopetettiin Reumasäätiön vastustuksesta huolimatta.
Samanaikaisesti toisaalla, Pohjois-Savossa Siilinjärvellä, sijaitsee Keskustaa lähellä olevan Huoltoliiton omistama kuntoutuskeskus Kunnonpaikka. Samankaltaisia kuntoutuskeskuksia, joihin Kela antaa mahdollisuuksia (korvauksen) mennä kuntoutukseen, on ympäri Suomea. Huoltoliiton toiminnanjohtajana toimii Kelan johtajan Jorma Huuhtasen (kesk) puoliso Marjatta Huuhtanen.
Siilinjärvellä on monipuolista kuntotusta. Silmiinpistävää on reumasairaiden erilaisten kuntoutusjaksojen määrä ja markkinointi. Varmasti tämänkin Keskustan "omistaman" kuntoutuspaikan palveluiden kysyntä kasvaa Reumasairaalan lakkauttamisen myötä. Voiko olla sattumaa?
Mikäli maan hallitus muilta "tärkeämmiltä" sotkuiltaan ehtii, tulisi sen tarttua tähän asiaan. Reumasairaita ei saa jättää heitteille eikä yksityisen palvelutarjonnan varaan. Jo nyt on liikkeellä huhu, että Heinolan sairaalan tiloihin ollaan istuttamassa yksityistä sairaalaa. Mitähän mahtavat kustannukset kunnille, Kelalle ja kansalaisille olla jatkossa?
Suomen hallituksessa näistä asioista vastaavat Kela-asioista vastaava ministeri Hyssälä(kesk.), sosiaali-ja terveyspalveluista vastaava ministeri Risikko (kok.) ja tietenkin valtiovarainministeri Katainen (kok.) ja hänen valtiosihteerinsä Nummikoski (kok.), joka on Kelan hallituksen puheenjohtaja. Kelan hallitus on siis se toimielin, joka asiassa on ensisijassa tyrinyt.
Kelan valtuutettujen tehtävänä on mm. valvoa sen hallituksen toimia, herää kysymys, miksi tässä asiassa on oltu unessa, koska valvonta selkeästi on epäonnistunut? Jo viime syksynä on ollut laajemminkin tieto siitä, että sairaala on talousvaikeuksissa juuri Kelan vähentämien kuntotusjaksojen myötä.
Jonkun tulisi nyt selvittää sekin, että minkälainen valmius Keskustan kuntoutuskeskuksilla on järjestää reumakuntoutusjaksoja ja se, kuinka paljon niitä on lisätty samassa suhteessa, kun Reumasairaalasta on viime vuosina vähennetty?
Voi tietenkin olla, että olen vainoharhainen ja että mitään yhteyttä näillä asioilla ei ole. Pitkäaikainen kokemukseni poliittisessa maailmassa kuitenkin antaa uskon siihen, että tässä on jotakin sellaista, mikä ei ihan välttämättä mahdu ainakaan minun oikeustajuuni.
Olen kirjoittanut asiasta eilen mielipidekirjoituksen alueemme lehtiin, Länsi-Savoon ja Itä-Savoon. Toivottavasti se julkaistaisiin mahdollisimman pian. Tätä asiaa ei saa haudata ja julkinen keskustelu on keino pitää sitä esillä. Kirjallinen kysymykseni aiheesta odottaa vielä ministerin vastausta.
Lukiolaiset juhlivat
Suomen Lukiolaisten liitto perustettiin Mikkelissä 25 v. sitten. Pontimena tälle oli se, kun kaupungin neljästä lukiosta lakkautettiin kaksi ja lukiolaiset tätä vastustivat. He kokivat, että asianosaisia ei kuuntele kukaan. Itse aloitin lukion saman vuoden syksyllä, joten en ollut aktiivisena toimijana "koulumellakoissa" silloin. Mielenosoituksessa lukioiden säilyttämisen puolesta toki olin mukana.
Tällä hetkellä Mikkelin kahdesta lukiosta ollaan muodostamassa yhtä ja oikein kukaan ei tunnu olevan siihen tyytyväinen. Tältä osin historia toistaa itseään, mutta vastaavanlaista kuohuntaa kuin 25 v. sitten, ei nykyajan nuorisossa näytä syntyneen.
Silloin kun tästä uudesta "suurlukiosta" päätettiin, olin päätöksenteon eri vaiheissa sitä vastaan. Mielestäni kahdella hyvänkokoisella lukiolla olisi ollut monestakin syystä mahdollisuus ja syytäkin jatkaa. Yhteistyötä lisäämällä olisi voitu saada sama hyöty,millä yhdistämistäkin markkinoitiin. Kuitenkin toisenlainen päätös tehtiin ja se on ollut hyväksyttävä.
Olin torstaina mukana, kun SLL juhlisti merkkipäiväänsä Eduskunnan Pikkuparlamentissa. Liitosta on tullut varteenotettava edunvalvoja, jonka kanssa sivistysvaliokunnan jäsenten on ollut helppoa ja hedelmällistä tehdä yhteistyötä. Lukiolaisten liitossa seurataan aktiivisesti opetusministeriön suunnalta tulevia avauksia ja tarpeen tulleen niihin puututaan räväkästikin. Oikea-aikainen vaikuttaminen on liiton tärkein tehtävä.
Tällä hetkellä isona ajankohtaisena asiana on yliopistojen ja korkeakoulujen pääsykoejärjestelmän uudistaminen. Opetusministeriön virkamiehet ovat näyttäneet tulleensa järkiinsä, kun eivät enää laita ministeriä vaatimaan pääsykokeiden poistamista aivan kokonaan, kuten ensimmäiset ideat aiheesta olivat.
Mielestäni lukion päättötodistusta ja kirjoituksen arvosanoja voidaan ja niitä pitää ottaa jatko-opinnoissa huomioon, mutta huono menestyminen kirjoituksissa ei saa olla esteenä yliopisto-tai korkeakouluopinnoille jatkossakaan. Lukiolaisten liitolla on tässä asiassa vielä paimentamista.
Tällä hetkellä Mikkelin kahdesta lukiosta ollaan muodostamassa yhtä ja oikein kukaan ei tunnu olevan siihen tyytyväinen. Tältä osin historia toistaa itseään, mutta vastaavanlaista kuohuntaa kuin 25 v. sitten, ei nykyajan nuorisossa näytä syntyneen.
Silloin kun tästä uudesta "suurlukiosta" päätettiin, olin päätöksenteon eri vaiheissa sitä vastaan. Mielestäni kahdella hyvänkokoisella lukiolla olisi ollut monestakin syystä mahdollisuus ja syytäkin jatkaa. Yhteistyötä lisäämällä olisi voitu saada sama hyöty,millä yhdistämistäkin markkinoitiin. Kuitenkin toisenlainen päätös tehtiin ja se on ollut hyväksyttävä.
Olin torstaina mukana, kun SLL juhlisti merkkipäiväänsä Eduskunnan Pikkuparlamentissa. Liitosta on tullut varteenotettava edunvalvoja, jonka kanssa sivistysvaliokunnan jäsenten on ollut helppoa ja hedelmällistä tehdä yhteistyötä. Lukiolaisten liitossa seurataan aktiivisesti opetusministeriön suunnalta tulevia avauksia ja tarpeen tulleen niihin puututaan räväkästikin. Oikea-aikainen vaikuttaminen on liiton tärkein tehtävä.
Tällä hetkellä isona ajankohtaisena asiana on yliopistojen ja korkeakoulujen pääsykoejärjestelmän uudistaminen. Opetusministeriön virkamiehet ovat näyttäneet tulleensa järkiinsä, kun eivät enää laita ministeriä vaatimaan pääsykokeiden poistamista aivan kokonaan, kuten ensimmäiset ideat aiheesta olivat.
Mielestäni lukion päättötodistusta ja kirjoituksen arvosanoja voidaan ja niitä pitää ottaa jatko-opinnoissa huomioon, mutta huono menestyminen kirjoituksissa ei saa olla esteenä yliopisto-tai korkeakouluopinnoille jatkossakaan. Lukiolaisten liitolla on tässä asiassa vielä paimentamista.
torstaina, huhtikuuta 08, 2010
Puheet ja teot ristiriidassa
Eilen käytiin eduskunnassa keskustelu valtion ensimmäisestä lisätalousarviosta tälle vuodelle. Hallitus on vihdoin saanut sen ulos ja korostaa kovaan ääneen sen olevan nuorisotyöttömyysbudjetti. Voihan se nimeltään olla vaikka sitäkin.
Harmi vaan, että porvarihallitus on herännyt tähänkin asiaan näin myöhään. Me teimme jo vuosi sitten välikysymyksen, jossa vaadittiin toimia nuorisotyöttömyyden kasvun pysäyttämiseksi. Tässä välikysymyksessä hallituksen toimimattomuudelle annettiin jälleen kerran kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja rkp:n edustajien tuki.
Vuoden odottelun jälkeen nuorten työttömyys on jatkanut kasvuaan niin, että tänä vuonna ennustetaan joka neljännen työhaluisen ja työkykyisen nuoren olevan työtä vailla. Tilanne on kestämätön ja hallitus vaan vetkuttelee. Porvaripuolueiden piirissä ei todellakaan käsitetä sitä, mitä merkitsee työttömyys.
Etenkin nuorelle, sillä voi olla koko elämän kannalta kohtalokkaita vaikutuksia. Niissä perheissä, joissa ennestäänkin on taloudellisesti tiukkaa, on mahdotonta auttaa työttömänä olevaa nuorta aikuista, vaikka halua olisi kuinka. Hallituspuolueiden ihmisille tämä tuntuu olevan vierasta, mikä toisaalta on ymmärrettävää, kun katsoo heidän edustajiensa sosioekonomista asemaa.
Nyt tehty budjetti ja puheet siitä eivät vastaa todellisuutta. Panostukset varsinaisen ongelman hoitoon ovat liian pienet. Nyt tarvittaisi oikeita konkreettisia toimia, kuten nuorten yhteiskuntatakuu, jonka ideana viime kaudella oli se, että yhteiskunnan toimin tarjottaisi jokaiselle nuorelle työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka.
Harmi vaan, että porvarihallitus on herännyt tähänkin asiaan näin myöhään. Me teimme jo vuosi sitten välikysymyksen, jossa vaadittiin toimia nuorisotyöttömyyden kasvun pysäyttämiseksi. Tässä välikysymyksessä hallituksen toimimattomuudelle annettiin jälleen kerran kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja rkp:n edustajien tuki.
Vuoden odottelun jälkeen nuorten työttömyys on jatkanut kasvuaan niin, että tänä vuonna ennustetaan joka neljännen työhaluisen ja työkykyisen nuoren olevan työtä vailla. Tilanne on kestämätön ja hallitus vaan vetkuttelee. Porvaripuolueiden piirissä ei todellakaan käsitetä sitä, mitä merkitsee työttömyys.
Etenkin nuorelle, sillä voi olla koko elämän kannalta kohtalokkaita vaikutuksia. Niissä perheissä, joissa ennestäänkin on taloudellisesti tiukkaa, on mahdotonta auttaa työttömänä olevaa nuorta aikuista, vaikka halua olisi kuinka. Hallituspuolueiden ihmisille tämä tuntuu olevan vierasta, mikä toisaalta on ymmärrettävää, kun katsoo heidän edustajiensa sosioekonomista asemaa.
Nyt tehty budjetti ja puheet siitä eivät vastaa todellisuutta. Panostukset varsinaisen ongelman hoitoon ovat liian pienet. Nyt tarvittaisi oikeita konkreettisia toimia, kuten nuorten yhteiskuntatakuu, jonka ideana viime kaudella oli se, että yhteiskunnan toimin tarjottaisi jokaiselle nuorelle työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka.
keskiviikkona, huhtikuuta 07, 2010
Maria Magdalena
Kummallinen episodi on kait nyt päättynyt. Viikon verran on saatu ihmetellä kansanedustaja Marja Tiuran (kok.) raatelemista mediassa. Sivullisenakin on ollut inhottavaa seurata tapahtumien vellomista. Pääsiäisen aikana Tiura itse hämmensi keittoa vielä erikoisella blogillaan, jossa siteerasi Jeesusta. No joo. Raamatusta on kait letkautus ensimäisen kiven heittäjistä jne. ja se tuli mieleeni viikonlopun ja eilisen lehtiä lukiessani
En ota kantaa itse asiaan, kun en sitä tunne. Nyt kun kuitenkin on saatu uhrattua yksi henkilö, haluaisinkin että joku tutkiva journalisti selvittäisi MIKSI kolmannen kauden kansanedustaja Pirkanmaalta jäi ilman ministerinpaikka? Mitkä ovat todelliset syyt siihen, että valtavalla äänimäärällä valittu edustaja sivuutettiin ja sitä kautta aiheutettiin menneen viikon aikana paljastunut sotku.
Oma villi veikkaukseni on, että jäljet johtavat paitsi koheltaviin Nova-miehiin niin myös Pirkanmaalle ja siellä ruiskukkien koristamaan konttoriin. Pirkanmaalta valittiin viime vaaleissa pari muutakin kokoomuslaista kansanedustajaa, he varmaan osaisivat ainakin kertoa sen, miksei Tiurasta voitu tehdä maakunnan ministeriä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja valitaan huomenna. Viimeksi Tiuran haastanut kollega Lenita Toivakka Mikkelistä on varmasti innoissaan nykyisestä tilanteesta. Toivon hänelle tietenkin parasta mahdollista menestystä pyrkimyksessään ryhmän johtoon. Viime kierroksella mm. puolison toimesta tehty ankara lobbaus on varmasti poikinut hedelmää ja valinnassa tuskin tulee olemaan tällä kertaa kiusallisia esteitä.
En ota kantaa itse asiaan, kun en sitä tunne. Nyt kun kuitenkin on saatu uhrattua yksi henkilö, haluaisinkin että joku tutkiva journalisti selvittäisi MIKSI kolmannen kauden kansanedustaja Pirkanmaalta jäi ilman ministerinpaikka? Mitkä ovat todelliset syyt siihen, että valtavalla äänimäärällä valittu edustaja sivuutettiin ja sitä kautta aiheutettiin menneen viikon aikana paljastunut sotku.
Oma villi veikkaukseni on, että jäljet johtavat paitsi koheltaviin Nova-miehiin niin myös Pirkanmaalle ja siellä ruiskukkien koristamaan konttoriin. Pirkanmaalta valittiin viime vaaleissa pari muutakin kokoomuslaista kansanedustajaa, he varmaan osaisivat ainakin kertoa sen, miksei Tiurasta voitu tehdä maakunnan ministeriä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja valitaan huomenna. Viimeksi Tiuran haastanut kollega Lenita Toivakka Mikkelistä on varmasti innoissaan nykyisestä tilanteesta. Toivon hänelle tietenkin parasta mahdollista menestystä pyrkimyksessään ryhmän johtoon. Viime kierroksella mm. puolison toimesta tehty ankara lobbaus on varmasti poikinut hedelmää ja valinnassa tuskin tulee olemaan tällä kertaa kiusallisia esteitä.
tiistaina, huhtikuuta 06, 2010
Back to business
Viikon mittainen loma on takana ja nyt on taas tarmoa pakertaa töissä. Eduskunnassa on tämäkin viikko tavallisen kiireinen. Tavanomaiset valiokunnat ja täysistunnot pyörivät. Istuntojen esityslistat ovat varsin pitkiä, joten vauhdilla mennään.
Tänään jatkoimme ympäristövaliokunnassa kaivoslain käsittelyä. Lain uudistamiselle onkin tarvetta, sillä edellinen versio on vuodelta 1965. Itä- ja Pohjois-Suomelle kaivoksilla on merkitystä, tarjoaahan se monelle mahdollisuuden työllistyä omalla kotiseudullaan.
Sivistysvaliokunnassa mietimme tekijänoikeusasiaa sekä eurooppalaisittain että suomalaisittain. Mielenkiintoisia eikä niin yksinkertaisia kuvioita nämäkin.
Huomenna salissa käydään usean tunnin mittaista keskustelua ensimmäisen lisätalousarvion lähetekeskustelun muodossa. Torstai-iltana salissa puhutaan Afganistan ja ISAF- operaatioista.
Tänään jatkoimme ympäristövaliokunnassa kaivoslain käsittelyä. Lain uudistamiselle onkin tarvetta, sillä edellinen versio on vuodelta 1965. Itä- ja Pohjois-Suomelle kaivoksilla on merkitystä, tarjoaahan se monelle mahdollisuuden työllistyä omalla kotiseudullaan.
Sivistysvaliokunnassa mietimme tekijänoikeusasiaa sekä eurooppalaisittain että suomalaisittain. Mielenkiintoisia eikä niin yksinkertaisia kuvioita nämäkin.
Huomenna salissa käydään usean tunnin mittaista keskustelua ensimmäisen lisätalousarvion lähetekeskustelun muodossa. Torstai-iltana salissa puhutaan Afganistan ja ISAF- operaatioista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)