torstaina, tammikuuta 31, 2008

Rakkautta ilmassa

Tällä viikolla olin kolmena päivänä tutustumassa Mikkelin kaupungin vanhusten kotihoitoon. Käytännössä kuljin maanantaina ja tiistaina kodinhoitaja Sallan mukana hänen kiertäessään kodeissa, joissa oli omainen hoitamassa läheistään.

Omaishoitajien asemasta ja heidän jaksamisestaan on puhuttu paljon niin kunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Omassa kaupungissani Mikkelissä omaishoitajien asema on jatkuvasti uhattuna kaupungin säästötoimenpiteiden takia.

Vierailimme kahden päivän aikana useissa kodeissa, joissa hoidettavat olivat eri kuntoisia. Kaikki olivat kuitenkin sellaisia, että omaishoito tuetulla kotipalvelulla on vaihtoehto laitoshoidolle. Kodinhoitaja käy vähintään kerran päivässä auttamassa pesemisessä, pukemisessa, ruokailussa, lääkkeiden antamisessa ym. perushoitoon liittyvissä asioisssa. Omaishoitajat ovat usein myös itse iäkkäitä eivätkä välttämättä pärjää yksin koko vuorokautta läheisensä kanssa.

Oma roolini näinä päivinä oli toimia lähinnä sivusta seuraajana. Pääsin toki näkemään vaativan ja aliarvostetunkin kodinhoitajan työn ihan käytännössä ja sain hyvin rehellisen kuvan siitä, miten ikääntyvää ihmistä kotona hoidetaan. Sain myös keskustella omaishoitajien kanssa ihan rauhassa ja monenlaista viestiä ja palautetta tuli vastaanotettua.

Kaikille näille tapaamilleni ihmisille oli yhteistä se, että he haluavat hoitaa oman läheisensä itse ja sitä kiintymyksen ja rakkauden määrää, joka näistä ikääntyneistä pariskunnista toisiaan kohtaan huokui, ei voi muuta kuin kadehtia. Omien voimiensa äärirajoilla nämä omaishoitajat pitävät huolta rakkaastaan ja arvostavat sitä apua, jonka kaupungilta saavat.

Kaupungin omaishoitoon varatut rahat eivät riitä tälläkään hetkellä kaikille sitä tarvitseville. Tulevaisuudessa tarvetta tulee olemaan entistä enemmän. Ei voi kuitenkaan olla niin, että ns. laitospaikkoja lukumääräisesti vähennetään ja siellä tapahtuvaa hoidon tasoa alennetaan (liian vähällä henkilökunnalla) ja painopistettä siirretään kotihoitoon mikäli kotihoitoon ei olla valmiita sijoittamaan resursseja!

Enää ei voida laskea sen varaan, että ihmisiä kannustetaan hoitamaan omaisensa itse kotona, mikäli tukitoimet (kotiapu, vapaapäivät, omaishoidon tuki) eivät ole kaikkien ulottuvilla. Tuntuu siltä, kuin yhteiskunnassamme olisi vallalla ajattelu, että "hoitaahan ne omaiset läheisensä kuitenkin". Rakkauden väärinkäyttö tulisi kait kriminalisoida ennen kuin tästä ajatuksesta päästään eroon.

Keskiviikkona olin iltavuorossa kodinhoitaja Mervin mukana. Hänen toimenkuvaansa kuuluu kiertää yksin asuvien vanhusten luona. Tehtävät olivat moninaisia ja vastaanotto kodeissa oli vilpittömän tyytyväistä. Merviä osattiin odottaa ja kiireisten toimenpiteiden aikana ehdittiin kuitenkin vaihtaa tärkeät kuulumiset.

Viime päivinä (ja öinä) olen miettinyt paljon kokemaani. Ajatuksia on herännyt sekä vanhustenhuollon tilanteesta yleensä että myös yhteiskuntamme tilasta vähän isommaltikin. Jatkuva pohdiskeluni arvojen ympärillä sai lisää vettä myllyynsä näiden päivien ansiosta. Nämä ihmiset ansaitsevat hyvää hoitoa ja arvokasta kohtelua viimeisinä elinvuosinaan.

Ainakin näiden mikkeliläisten kodinhoitajien asiakkaat ovat päässeet etuoikeutettujen asemaan. Ikävä kyllä, kaikkien kohdalla näin ei ole ja sen vuoksi meidän päättäjien on terveellistä tutustua oikeisiin käytännön tilanteisiin esimerkiksi vanhustenhuollon osalta.

keskiviikkona, tammikuuta 30, 2008

Hyvä Etelä-Savo!

Paikallinen keskustelu Ideaparkista jatkuu ja saa yhä kunnallisempia piirteitä. Yritys on löytänyt Itä-Suomen Ideaparkille mieleisensä paikan Pieksämäeltä, Mikkelin naapurikaupungista. Sen sijaan, että ymmärrettäisiin iloita siitä, että mittava hanke jää meille Etelä-Savoon ja mikkeliläisten naapuriin, ollaan perisuomalaiseen tapaan kateellisia ja etsitään syyllisiä siihen, miksei MIKKELISTÄ sopivaa paikkaa löytynyt.

Olen ihan järkyttynyt viime päivien kommentoinneista (nimettömistäkin) lehdessä ja varsinkin tämän päivän Länsi-Savossa olleista ns. luottamusjohdon lynkkausmielialasta joitakin kohtaan. Puhtaita papereita jaetaan tietyille ja jotkut tietyt kaupungin virkamiehistössä vihjaillaan kelvottomiksi.

Mikkelin kaupunki on suurella rahoitusosuudellaan mukana seudullisessa elinkeinoyhtiössä Misetissä. Mikkelin kaupunginjohtaja on mukana tässä hallituksessa ja toimitusjohtajana on päätoiminen ammattilainen. Puheet siitä, että elinkeinoyhtiö jätettiin kaupungin taholta yksin, ovat käsittämättömiä. Miset toimii yksin ja tiedonkulku kaupungin virkamiesten välillä on ehdoton edellytys. Ja nimenomaan niin päin, että yhtiö pitää omistajaansa ajan tasalla.

Itse kaupunginhallituksen jäsenenä sain lukea Ideaparkista lehdestä. Asiaa oli valmisteltu elinkeinoyhtiössä eikä sitä nähty tarpeelliseksi tuoda meidän kaupunginhallituksen rivijäsenten tietoisuuteen. Myös tutustumismatka Lempäälän Ideaparkiin organisoitiin aivan jonkun muun tahon kuin kaupungin toimesta.

Jatkoa ajatellen, pyykinpesu on mielestäni tehtävä siinä, kuinka ja kenen johdolla näitä elinkeinopoliittisia hankkeita tehdään ja miten varmistetaan kaikkien asianosaisten mahdollisimman hyvä tiedonsaanti asioiden eri vaiheissa. Nyt on syyllistytty aivan väärän puun haukkumiseen.

maanantaina, tammikuuta 28, 2008

Työharjoittelu

Sovimme eduskuntaryhmässä joidenkin kanssa, että teemme istuntotauolla ns. työharjoittelujakson jossakin julkisen puolen työpaikassa. Oma harjoittelujaksoni alkaa tänään ja paikaksi olen saanut järjestymään vanhusten kotipalvelun.

Käytännössä homma menee niin, että esimiehet työyksikössä ovat järjestäneet valmiiksi tietyt kohteet ja työntekijät. Minun tehtäväni on olla käytännön työssä mukana ja tutustua ja auttaa kotona asuvien vanhusten hoidossa. Toivottavasti olen enemmän hyödyksi kuin haitaksi näiden ammattilaisten työskentelyä seuratessani.

Ideana tämä harjoittelu on varmasti hyvä. Liian monta kertaa saa kuulla väiteen, että päättäjät ovat vieraantuneet arjesta eivätkä ymmärrä päätöksiä tehdessään, mistä päättävät. Omalta osaltani voin tietenkin todeta, että lyhyen ammattipoliitikon urani aikana en ole vielä voinut vieraantua mistään enkä perheenäitinä varsinkaan arjesta.

On hyvä, että tällaisia käytännön työhön perehtymisiä voidaan tehdä, sillä asioiden oikeasta tolasta saa varmasti ihan erilaisen käsityksen kuin pelkästään virkamiesesittelyn tai muiden puheiden kautta.

Mikkelin kaupungin sosiaalipuolella harjoitteluidea on otettu myönteisesti vastaan ja he ovat nähneet vaivaa järjestäessään kaikki mahdollisimman hyvin kaikkien kannalta. Työvuoroni alkaa tänään aamulla kello 8 ja päättyy klo 16. Huomenna olen myös aamuvuorossa ja keskiviikkona pääsen näkemään iltavuorolaisten toimia.

Tietenkin omakin työni on hoidettava näinä päivinä, joten aikamoista suihkimista ja sukkulointia on seuraavina päivinä edessä. Tänään kokoontuu kaupunginhallitus ja huominen ja keskiviikko ovat muutoin tapahtumia ja tilaisuuksia täynnä.

Arkea helpottava asia on se, että ulkona on lunta ja pakkasta, jolloin Onnin mahdollisuudet saada punaiset posket pulkkamäessä eivät vaadi aikuisen mukanaoloa. Viikonloppuna poikalauma oli erilaisilla kokoonpanoilla mäessä tuntitolkulla ja itaisin ei tarvinnut unta paljoa odotella.

perjantaina, tammikuuta 25, 2008

Rikollisia ja ahdistelijoita

Viime päivinä on eduskunnasta kuulunut kummia. Varsinaisilla päätöksillä tai puheilla ei ole voitu elämöidä, koska istuntotauko on vielä menossa, mutta muuta uutisoitavaa on löytynyt.

Pari päivää sitten oikeusministeri Brax (vihr.) otti usessa lehdessä julkaistussa jutussa kantaa vaalirahoituksen ongelmallisuuteen. Työryhmät ovat istuneet ja havainneet, että kansanedustajaehdokkaat ja puolueet toimivat epäreilusti ja kenties jopa rikollisesti perustaessaan yhdistyksiä vaalirahoitusta keräämään.

Ongema on siis siinä, että tällaisen yhdistyksen ei nykylainsäädännöllä tarvitse kertoa lahjoittajien nimiä, joten on aihetta epäillä sitä, kuinka sidoksissa valittu kansanedustaja toimessaan on näihin lahjoittajiin.

Muutoin en olisi tätä aihetta viitsinyt näitä päiviä pohtia, mutta tietenkin harmistuin siitä STT:n tekemästä jutusta, jossa MINUT ja TYÖVÄENYHDISTYS oli otettu esimerkiksi muutamien muiden edustajien kanssa.

Mikkelin Työväenyhdistys on yli sata vuotta sitten perustettu POLIITTINEN yhdistys, jonka tarkoitus ja toiminta on ollut ja on edelleen vaikuttaa maassa tapahtuvaan yhteiskunnalliseen kehitykseen. Luonnollinen tapa toimia on se, että yhdistys asettaa ehdokkaita erilaisiin vaaleihin. Näin MTY on toiminut aina.

Asettaessaan ehdokkaan valtiollisiin vaaleihin on työväenyhdistys tehnyt päätöksen taloudellisen tuen myöntämisestä. Siihen varakkaalla ja vakavaraisella yhdistyksellä on ollut varaa. Ehdokkaan tultua valituksi, on päivän selvää että hän on sidoksissa omaan taustayhdistykseensä. Näin olisi ilman rahallista tukeakin.

Meidän puolueessa järjestelmä toimii niin, että oma taustayhdistys on se, jonka viitoittamalla tiellä päätöksissä edetään ja vuorovaikutus yhdistyksen jäsenistön ja edustajiksi valittujen välillä on avointa ja molemminpuolista.

Olen ollut Mikkelin Työväenyhdistyksen jäsen 20 vuotta. Tiedän yhdistyksen historian, tunnen jäsenet ja olen omaksunut sosialidemokraattisen aatteen juuri tämän oman yhdistykseni näkemysten ja arvojen pohjalta. Ne arvot ovat jatkossakin niitä, joiden eteen teen työtä ja joita olen valmis puolustamaan.

Tämän vuoksi pidän erittäin outona sitä tulkintaa, että toiminta työväenyhdistyksen jäsenistön päätösten ja arvojen mukaisesti olisi jotenkin liitoksissa korruptioon tai jotenkin muuten rikollista. Tällainen käsitys siitä STT:n jutunpätkästä nimittäin jäi.

Paljon inhottavampi uutinen eduskunnasta saatiin eilen. Tutkimuksen mukaan eduskunnassa on ollut naisiin kohdistuvaa seksuaalista häirintää. Tutkimuksessa kaiken kaikkiaan oli selvitetty monta muutakin asiaa, mutta tämä tietenkin nousi keskustelun keskiöön.

Edustajille kyselyä ei tehty, joten en tiedä sen sisällöstä tarkemmin. Eduskuntatalossa työskentelee kansanedustajien lisäksi useita satoja muita ihmisiä eli on ikävän luonnollista, että näitä kokemuksia on joillekin voinut kertyä.

Ahdistelutilanteet ovat luonteeltaan hyvin hankalia, koska ihmisten käsitykset ja valmiudet kestää erityyppistä huulenheittoa ovat erilaiset. Kaikilla työpaikoilla on henkilöitä, joiden huumorintaju ja letkautukset ovat enemmän seksistisiä kuin toisten ja on aivan selvää, että kenenkään ei tarvitse työpaikallaan näitä juttuja kuunnella, mikäli kokee ne ikäviksi. Siinä mielessä on tällaisen työyhteisön kulttuurissa parantamisen varaa. Näin myös siis eduskunnassa.

Fyysinen koskemattomuus on tietenkin aivan eri asia. Jokaisella ihmisellä on oikeus päättää omasta kehostaan, eikä millekään työpaikalle kuulu minkäänlainen taputtelu tai lähmiminen. Tutkimuksen mukaan myös näitä tapauksia eduskuntatalossa on sattunut.

Oma kokemukseni eduskuntatalossa työskentelystä ei näitä tutkimustuloksia vastaa. Olen saanut olla juuri niin rauhassa kuin olen halunnut, mutta olen myös saanut nauttia mukavien miespuolisten työkavereiden kohteliaisuuksista ja myönteisestä huomiosta. Toivottavasti näin on jatkossakin, eikä tämä kohu vaikuta työpaikkamme ilmapiiriin kielteisesti.

torstaina, tammikuuta 24, 2008

Matkailua...

Vanha Gösta Sundqvistin biisi Pohjois-Karjalasta oli mielessäni, kun tuntitolkulla tiistaina matkustin kohti Joensuuta. Vierailu sinänsä oli oikein hyvin järjestetty ja meille ympäristövaliokunnan sd.ryhmäläisille erittäin antoisa.

Visiitti ympäristökeskukseen antoi hyvän katsauksen maakunnan kaivos- ja turvetoiminnan tilanteesta. Delegaatiomme eteläsuomalaiset jäsenet olivat hämmästyneitä niistä luonnonvaroista, joita Pohjois-Karjalan alueellakin runsaasti on.

Kaupungintalolla lounastimme vieraanvaraisten isäntiemme johdolla ja saimme kuulla mittavasta Penttilän alueen hankkeesta, jota aivan ydinkeskustaan ollaan tekemässä. Samasta aiheesta oli järjestetty myöhemmin iltapäivällä yleisötilaisuus, jossa saimme kuulla niistä haasteista, joita entisen sahan paikalle kaavailtu asuinalue ympäristön näkökulmasta tuo.

Metsäntutkimuslaitoksen tiloissa saimme paitsi ihailla upeaa puuarkkitehtuuria niin myös kuulla Metlan tämänhetkisestä tilanteesta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Eteläsavolaisena tietenkin kuuntelin erityisen tarkasti, mitä Punkaharjun toimipisteelle ollaan tekemässä. Toki lakkauttamisuhka on tullut jo tietoon, mutta toivoa vielä toisenlaisesta ratkaisusta täytyy viritellä.

Näitä ns. maakuntamatkoja olisi syytä tehdä enemmän. Olosuhteet eri puolella Suomea ovat niin kovin erilaiset, että tietämyksen lisääminen kaikille edustajille toisten maakuntien asioista olisivat enemmän kuin tervetulleita. Teemmehän kuitenkin yhdessä päätöksiä, jotka koskettavat ihmisiä eri tavalla erilaisissa maakunnissa.

Lentäen olimme perillä Helsingissä jo hyvissä ajoin illalla ja heti aamutuimaan olin työhuoneessa tsekkaamassa postia ja hoitelemassa muita asioita. Oli tosi kiva olla taas eduskunnassa ja huomasin toivovani, että voi kun istunnot ja valiokunnat jo alkaisivat!

Junamatkalla kotiin ehdin lukea lehtiä ja mietiskellä Anttolan Sanomien juttuani. Lehdissä oli paljon ajatuksia herättäviä juttuja ja jälleen tuli sellainen olo, että montaa asiaa tekisi mieli kommentoida. Taas kerran ajattelin sitä, kuinka upea ja mahtava meidän kirjastolaitoksemme onkaan; kaikilla ihmisillä on MAKSUTTA mahdollisuus lukea päivittäin valtakunnan sanomalehtiä ja pysyä siis halutessaan tiedon ja tapahtumien ytimessä. Kirjastopalvelut ovat yksi liian vähälle arvostukselle jäävä perusperuspalvelu.

Muutamien työkavereiden kanssa olemme istuntotauon aikana vaihtaneet ajatuksia ja kovin samankaltaisissa tunnelmissa me uudet edustajat olemme tätä taukoa viettäneet. Meidän ryhmäläisiä tietenkin puhututtaa oman puolueemme ajankohtaiset asiat, mutta kyllä ne tuntuvat kiinnostavan myös kollegoita toisista ryhmistä. Ei siis ole ollenkaan yhdentekevää, kuinka me puolueena tästä keväästä selviämme.

Tänä iltana on Haukivuoren Työväenyhdistyksen kokous, jonne olen saanut kutsun osallistua. Mukava nähdä pitkästä aikaa Haukivuoren aktiiveja ja odotan mielenkiinnolla heidän kantaansa puolueen ajankohtaisiin asioihin. Juvalaiset Työväenyhdistyksen toimijat ottivat tänään Länsi-Savossa mielipidekirjoituksessaan voimakkaasti kantaa neuvoa-antavan jäsenäänestyksen sekä organisaation pöllyttämisen puolesta.

maanantaina, tammikuuta 21, 2008

Siellä täällä

Aamulla aloitin päivän ammattikorkeakouluyhtymän hallituksen kokouksella. Asiat oli jo aikaisemmin puhuttu selviksi, joten kokous oli varsin pian ohi. Toisaalta, päätöksessä olevat asiat oli jo totuttuun tapaan lehdessä kerrottu etukäteen.

Olin aikatauluttanut koko päivän ohjelman tarkasti ja olinkin jo kello kymmeneltä vapaana. Ihmettelin oikein ääneen omituista tilannetta, että yhtäkkiä tuli kokonainen tunti vapaata aikaa. Kävin kotona maksamassa laskuja eli hyödyksi tuli tämäkin tauko käytettyä.

Yhdeltätoista tapasimme työväenyhdistyksen toimistossa uuden sihteerimme kanssa. Oma urani MTY:n sihteerinä on toistaiseksi päättynyt ja se on hyvä, sillä nykyisen työni kanssa kaikki ylimääräinen muistaminen on työlästä.

Kello 13 pääsin vierailulle hätäkeskukseen. Eduskunta joutuu kevään kuluessa ottamaan kantaa hätäkeskusuudistukseen ja siksi oli hyvä käydä paikan päällä katsomassa, miten homma toimii. Eteläsavolainen malli on hyväksi havaittu eikä välttämättä jonkun suuren kaupungin kannalta paras malli ole meille yhtä käypänen.

Iltapäivällä kokoontui kaupunginhallitus. Ensimmäisen kahden tunnin aikana ei varsinaisella listalla päästy kovinkaan pitkälle, monta muuta tärkeää asiaa kylläkin saatiin käytyä läpi. Jouduin lähtemään kesken kokouksen pois, sillä Lomakoti Mäntyniemen johtokunnan kokous alkoi kello 17.

Loppuilta on mennyt kotihommissa ja huomisia papereita etsiessä. Olen lähdössä aamujunalla Joensuuhun (Kouvolan kautta!) ja huomasin, että sieltä ei pääse illalla pois. Joudun siis menemään Helsingin kautta ja palaamaan kotiin keskiviikkona. Se siitä julkisen liikenteen toimivuudesta periferiassa.

sunnuntaina, tammikuuta 20, 2008

Neuvoa-antavat

Nyt on päästy keskustelussa oikein vauhtiin. Kaikki haluavat ottaa kantaa siihen, tulisiko puolueenjohtoa valittaessa järjestää neuvoa-antava äänestys. Ilman muuta tulisi. SDP:ssä on paljon jäseniä, jotka haluaisivat päästä vaikuttamaan tärkeisiin puheenjohtajavalintoihin. Tällä hetkellä valinnan tekevät puoluekokoukseen erikseen valittavat henkilöt.

Avoimeen ja uudistuvaan liikkeeseen mielestäni kuuluu se, että jäsenistöä kuultaisiin aidosti. Tiedän, että tällaisella neuvoa-antavalla jäsenäänestyksellä on perusjäsenten joukossa kannatusta. Nykyaikana kaikenlainen mielipiteen ja kannanilmaisu on tehty erilaisilla teknisillä vempaimilla helpoksi ja senkin takia ihmiset ovat tottuneet ottamaan kantaa muulloinkin kuin pelkästään vain vaaleissa.

Sillä, että juuri SDP:ssä aloitettaisiin ensimmäisenä uusi käytäntö johtajia valittaessa olisi takuulla myönteinen vaikutus meidän imagoomme. Ymmärtääkseni sitä kaikki tässä puolueessa haluavat olla parantamassa. Sulkemalla tämän mahdollisuuden pois pelistä, annamme toisille puolueille liian hyvän sauman omien kannatuslukujensa korottamiseen meidän kustannuksellamme.

Tämä sateinen päivä on kulkunut mukavasti sisällä huomisia kokouspapereita lueskellen. Iltapäivällä huushollissa oli kyllä hirveä hulabaloo, kun Onni juhli kymmenen kaverinsa kanssa syntymäpäiviään. 9 -vuotias Onni oli tyytyväinen päivään !