torstaina, lokakuuta 30, 2008

Aivan aluksi...

Puheenjohtaja Jutta Urpilaisen vaali-iltana pitämät kiitospuheet ovat nousseet tämän viikon aikana kaiken keskustelun ytimeen. Kieltämättä pientä toistoa puheissa illan aikana oli, mutta puheet sinänsä olivat ihan asiaa. Kiitoksia ei koskaan tässä maailmassa jaeta liikaa:)

Mittasuhteet vähän nyt ihmetyttävät. Luulisi, että nyt kunnallisvaalien jälkeen puolueemme puheenjohtajalta olisi jotain muutakin kysyttävää, kuin hänen hokemansa vaalivalvojaisissa. Onko todellakin niin, että asiamme ovat yhteiskunnassa niin hyvin, että muihin asioihin ei kiinnostusta löydy? Ei voi olla.

Kunnissa valmistellaan ensi vuoden budjetteja ja useimmissa kunnissa tiedetään ongelmia tulevan. Sosialidemokraattien kohtuullinen menestys auttaa meitä pitämään huolta ihmisistä jatkossakin. Mikkelissä olemme suurin ryhmä, mutta yksin ei voida pärjätä. Tarvitsemme tukea ajatuksillemme ja tavoitteille muilta puolueilta ja uskon, että ymmärrys asioiden tärkeysjärjestyksestä tulee olemaan muillakin meidän kaltainen.

Musta varvas

Eduskunnan istuntovapaa viikko on kohta ohi. Joka päivälle on Mikkelissä ja maakunnassa riittänyt tekemistä. Tämäkin päivä on mennyt vauhdilla ja jatkunee työnteon merkeissä pitkälle yöhön. Kirjoitushommat onnistuvat kotona vasta hiljaisuuden saavuttua, niinkuin kaikissa lapsiperheissä hyvin tiedetään. Sdp:n piirihallituksen kokous Savonlinnassa jäi tänään valitettavasti väliin Onnin tapaturman vuoksi.

Onni näet satutti koulun liikuntatunnilla varpaansa ja olemme nyt mustaa pikkuvarvasta koettaneet saada elpymään. Huomenna on kuitenkin kouluun kyettävä; luokalla on Halloween -juhlat ja niitä ei musta varvas saa estää. Testasin tänään käytännössä paljon parjatun Ensineuvon ja kohtuullisen jonotusajan jälkeen saimme ohjeita vamman hoitamiseen. Tämä kokemus oli hyvä, toisenlaisiakin voi olla.

Vaalien jälkeinen pesu on kovassa vauhdissa. Puolueet kilpaa vakuuttavat toimintojensa järkevyyttä ja samalla miettivät, kuinka vaaleissa näin pääsi käymään. Paikallistasolla kuhina luottamushenkilöpaikoista käy kuumana. Nyt olisi vain syytä pitää maltti mukana ja saada paikkojen jaon lisäksi suunniteltua tulevan valtuustokauden sisällöllisiä asioita. Pelkillä paikoilla emme tee mitään,mikäli emme ole valmistautuneet mihinkään syvempään ohjelmalliseen pohdiskeluun.

maanantaina, lokakuuta 27, 2008

Arkista aherrusta

Vaalien jälkeinen arki on siis alkanut. Itse asiassa se alkoi jo illalla, kun puolueitten väliset erot kaupungissa olivat selvillä. Politrukit eri ryhmissä alkoivat tehdä laskelmia siitä, kuinka keskinäiset paikat tullaan jakamaan.

Omakin puhelimeni oli virkeänä paitsi kymmenien tekstiviestionnittelujen (kiitos kaikille!) johdosta, niin myös erilaisista tiedusteluista siitä, mitä paikkoja aion OTTAA hyvän vaalituloksen johdosta. Jäitä hattuun tässäkin asiassa.

Arki alkaa myös siinä mielessä, että tänään aamulla kokoontuu maakuntahallitus ja iltapäivällä kaupunginhallitus. Kaupunginhallitus aloittaa budjetin käsittelyn ja toivoa sopii, että ihmiset ovat malttaneet humun keskellä miettiä myös kaupungin ensi vuoden talousarviota. Kokouksesta tulee entisten vuosien tapaan superpitkä, mutta eiköhän siitäkin taas selvitä:)

Spekulointia

Mikkelin Työväenyhdistys on näiden kunnallisvaalien demarivoittaja! Yhdistyksemme ehdokkaista kuusi eli puolet meni kirkkaasti läpi kaupunginvaltuustoon. Seuraavatkin ovat aivan rajoilla. Olen todella tyytyväinen!

Muutoinkin vaalien tulos Mikkelissä on mielestäni hyvä. Koko valtuusto koki melkoisen uudistuksen ja jokainen ryhmä sai mukaan paljon opettajaihmisiä. Syynä tähän ovat tietenkin tänä vuonna tehdyt koulujen yhdistelemisiä koskevat päätökset ja henkilöstön lomautukset, joista työntekijäryhmänä juuri opet ovat olleet äänekkäimpiä kritisoitsijoita.

Samoista syistä johtuen myös kaupunginhallituksen jäsenyys koitui monen valtuutetun kohtaloksi. Etenkin meitä demareita tehdyt päätökset rankaisivat, sillä kh:n viidestä sd -jäsenestä kolme jäi suoraan valitsematta. Propaganda sen toteuttamiseksi siis onnistui hyvin. Tehdyt päätökset eivät ole olleet kenelläkään helppoja ja siinä mielessä on harmi, että kansalaiset eivät vastuunkantoa kaikkien osalta arvostaneet.

Toinen erikoinen, mutta tavallinen piirre liittyy ihmisten intoon äänestää lääkäreitä. Mikkelissä suurimman äänipotin sai keskustan lääkäri Seija Korhonen. Myös kokoomuksen riveissä sitoutumattomana ollut lääkäri Pirkko Valtola sai ensikertalaiseksi huiman potin. Samoin Vihreiden lääkäri Rauni Brandt.

Ilmiö on toki valtakunnallinen; ihmiset luottavat lääkäreihin ja uskovat heidän politiikassa mukana olemisensa olevan potilaiden näkökulmasta hyvä asia. Toivotaan niin olevan Mikkelissäkin. Onni tosin ihmetteli eilen tuloksia kuunnellessaan, että "eikö niiden lääkäreiden pitäisi olla hoitamassa potilaita, eikä hillua tuolla vaaleissa".

Oma ryhmämme uusiutui myös ja mielestäni oikein hyvällä tavalla. Odotan tältä valtuustokaudelta paljon; intoa ja tahtoa tehdä oikeata sosialidemokraattista politiikkaa omanapaisen pikkupolitikoinnin sijaan on nyt mahdollista vihdoin toteuttaa. Muutama poisjäänti kyllä harmittaa, mutta he tulevat varmasti antamaan panoksensa yhteiseen hyvään lautakuntien kautta.

Äänimääräni 605 on siis kaupungin toiseksi suurin. Niin oli neljä vuotta sittenkin. Kaupunginhallitusvastuu näkyy myös minun äänimäärässäni, pudotusta 200 äänen verran. Olen tulokseen äärettömän tyytyväinen; rehellisyys mielipiteissä ja vastuullisuus päätöksissä siis kantavat kuitenkin. Samalla linjalla on hyvä jatkaa.

Tyytyväinen olen myös muiden "lapsellisten" naisten noususta meidän ryhmään. Meitä pienten lasten äitejä ja isiä tarvitaan päätöksentekopaikoilla enemmän. Lasten ja koululaisten asiat kaipaavat meidänkin kaupungissa ymmärrystä ja toisenlaista päätöksentekoa. Kunnallisjärjestön palkkaama vaalityöntekijä Satu Taavitsainen sai kolmansissa kunnallisvaaleissaan hyvän potin. Hyvä niin; eipähän mennyt palkkarahat puoluetovereilta hukkaan.

sunnuntaina, lokakuuta 26, 2008

Pysähtymisen hetki

Nyt on aika pysähtyä hetkeksi. Mikkelin Työväenyhdistyksen vaalityö näissä vaaleissa on saatu kunnialla päätökseen. Tänään olimme sateen ja tuulen keskellä Mikkelin torilla "palkitsemassa" reippaita äänestäjiä heidän päiväkävelyillään. Tehokas talkoo - ja ehdokasporukkamme keitteli kahvia ja rupatteli mukavia ihmisten kanssa. Työväenlaulut raikuivat pitkin isoa toria, upea tunnelma ja taisteluhenki oli käsinkosketeltavaa.

Tänä vuonna meidän yhdistyksellä on 12 ehdokasta. Kaiken kaikkiaan puolueella ehdokkaita Mikkelissä on 88. Olemme siis varsin hyvin onnistuneet ehdokasasettelussa. Meidän ehdokkaat ovat kaikki olleet motivoituneita tekemään yhteiseen hyvään pyyteetöntä työtä ja tunnelma on ollut koko ajan myönteinen. Olen tosi tyytyväinen ja ylpeä tästä tusinasta!!!

Vaalitulos on selvillä hyvin pian 20 jälkeen. Näissä vaaleissa on enemmän jännitettävää kuin edellisissä kunnallisvaaleissa. Mielipidemittaukset eivät ole olleet meille suotuisia, mutta uskon ja toivon, että gallupit pettävät tällä(kin) kertaa. Tämän päivän puhuri torilla ei ollut mitään verrattuna siihen kovaan ja kylmään tuuleen, mikä kaupunginkin ylle puhaltaa, mikäli kokoomus saa voiton.

Mikkelin Työväenyhdistys pitää tänä iltana ennen tuloslaskentaa kokouksen, jossa käymme läpi vaalityötä ja tavoitteita seuraavalle kaudelle. Keskustelemme varmasti myös vaaleissa mukana olleiden kanssa heidän henkilökohtaisista tavoitteistaan. Meidän yhdistyksellä on ollut perinteenä se, että luottamushenkilöpaikoista ei riidellä. Ei tulla riitelemään tälläkään kertaa.

lauantaina, lokakuuta 25, 2008

"Seinään on kirjoitettu"

Sain yhtenä päivänä eduskuntatalossa pysäytettyä kollegani Tommy Tabermannin juuri kirjakauppa/postin kohdalle. Postin Marja on saanut puotiinsa myytäväksi Tabermannin uuden runoteoksen "Veren sokeri".

Ihanan omistuskirjoituksen siivittämänä olen tänä iltana nautiskellut elämästäni kynttilöitä poltellen ja runoja lukien. Uskomatonta, kuinka joku ihminen voi kirjoittaa tekstiksi asioita, joita meistä moni joutuu vain omassa päässään pähkäilemään.

Lukiessani ääneen kolmatta kertaa otosta "Seinään on kirjoitettu", poikani Onni (9 v.) nosti metakan. Hän koki epäreiluna sen, että häntä on pienestä asti kielletty seiniin kirjoittelemasta ja piirtelemästä, ja nyt äiti onkin sitä mieltä, että seiniin kirjoittelu on hyvä juttu:) Ehkä pääsen vähemmällä selittelyllä, kun luen runoja jatkossa ihan itsekseen...

Hyvä enne...

Tänään oli ihanan aurinkoinen toripäivä. Olimme kaikki puolueet vielä viimeisessä taistossa Mikkelin kävelykadulla. Hirvittävä tuuli oli heiluttaa isompaakin ihmistä. Päällisin puolin ihmisillä oli hyvä fiilis; monet olivat käyneet jo äänestämässä ja huolimatta valtakunnan gallupeista, uskotaan oikeuden voittavan.

Sosialidemokraateilla on kuitenkin paljon annettavaa jokaisen kunnan asukkaalle. Myös Mikkelissä olisi suotavaa, että meidän ajatukset ja arvot saisivat kansalaisilta kunnon tuen. Ainoastaan hyvällä vaalituloksella voimme viedä tärkeiksi katsomiamme asioita eteenpäin.

Itse pidän siitä, että me kaikki puolueet kamppailemme samalla tasaisella yhdessä. Kansalaiset voivat kiertää kojulta toiselle ja me ehdokkaat voimme myös linjailla keskenämme meneillään olevia ja tulevia asioita. Kunnallispolitiikassa kuitenkin on tärkeää se, että eri ryhmien edustajat kykenevät yhteistyöhön. Ainoastaan siten voidaan asioita saada vietyä eteenpäin.

Uskon, että huomiseksi povattu myrsky on äänestysaktiivisuuden ja vaalituloksen kannalta hyvä enne. Suomalaiset ovat aina olleet kansa, joka vaatii vähän kiviä polulle, pystyäkseen parhaimpaan suoritukseensa. Oikeistohallitus on reilun vuoden ajan kiviä poluille heitellyt; huominen myrsky voi siivittää kansalaiset toivottuun vastatuuleen!