Muistaakseni joulunpyhinä kirjoitin blogin otsikolla "Ajoituksen mestari". Nyt Juhannuksen rauhassa ehdin mietiskellä osaa kaksi. Entinen pääministerimme todellakin osaa ajoituksen. Tuskin näet oli sattumaa, että hänen kaksi jymyuutistaan ajoittuvat molemmat juuri "rauhoitettujen" viikonloppujen alle. Tällä viikolla viime viikon uutinen on jo vanha.
Ensijärkytyksestä toivuttuani, olen tullut minäkin siihen lopputulokseen, että Vanhanen on viksumpi mies, kuin päältä katsoen näyttääkään. Meineillään oleva rikostutkinta ei ole mikään pikkujuttu, vaikka ei olisikaan enää pääministeri. Rikostutkinta ei ole pikkujuttu kansanedustajallekaan, kuten ei myöskään kenellekään muullekaan kansalaiselle.
Ikävästä episodista ja sitä leimaavasta julkisuudesta pääsee näppärästi eroon (ainakin osittain) vetäytymällä ns. tavalliseksi kansalaiseksi varsinkin, kun tuleva työnantaja on ilmoittanut, että heitä ei mahdollinen tuomiokaan tule haittaamaan. Into tämän suhteen muodostamiseksi tuntuu olevan molemminpuolisesti valtaisa.
Ymmärrän Vanhasen logiikkaa nyt enemmän kuin parisuhdekuvioissa; päästä pois kiusallisesti vaivaavista toimittajista paremmille liksoille tekemään sitä samaa, mitä ilmeisemmin on halunnut tehdä jo edellistä hallitusohjelmaa muodostettaessa. Tiedetäänhän Perheyritysten liiton tavoitteenna olleen/olevan juuri suurituloisten ja perheyritysten verotuksen keventäminen eri muodoissaan. Nähtäväksi jää, kuinka vielä paljon paremmin Vanhanen onnistuu liiton tavoitteissa lobbarina kuin on pääministerinä onnistunut.
Kansanedustajan työstä ero tultaneen Vanhaselle myöntämään ja se myönnettäisiin, vaikka kyseessä olisi 4H-kerhon ohjaajan pesti ja se onkin ihan oikein, sillä silminnähden epämotivoituneen edustajan tilalle on syytä pikaisesti laskea sellainen, jolla motivaatiota riittää.
Blogissani kommentoin vapaamuotoisesti ajankohtaisia asioita, niin pieniä kuin isojakin. Ota kantaa ja anna palautetta joko sähköpostiini tai kotisivujeni palautelaatikon kautta.
-Pauliina-
maanantaina, kesäkuuta 28, 2010
Laiskotteluviikonloppu
Juhannusviikonloppu on meidän perheen osalta onnellisesti takanapäin. Vietimme Onnin kanssa mukavan rentouttavan kaupunkijuhannuksen ilman suurempia krumeluureja. Sateen sattuessa kohdalle katselimme leffoja, muuten hengailimme ulkona ja piipahdimme ystäväperheen mökilläkin. Oikein kunnon laiskottelua siis kolme päivää.
Luin viikonlopun aikana paitsi neljä kirjaa, niin myös läjän lehtiä. Kuntalehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli, jossa Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Lepistö otti kantaa valtuustoaloitteisiin. Hän kritisoi sitä älytöntä aloitetehtailua, jota joissakin kunnissa tietyt valtuutetut harrastavat.
Samaa olen minäkin äimistellyt kaikki nämä kymmenen vuotta, jotka kaupunginvaltuustossa olen ollut. Virkamies Lepistö otti jutussa aivan oikein näkökulmaksi kustannukset ja vaikuttavuuden. Jokainen aloite aiheuttaa virkakoneistossa valtavan määrän työtä (maksaa rahaa) eikä yleensä johda mihinkään. Huonosti valmisteltuna aloite vielä usein palautetaan koneistoon lisäselvittelyjä varten. Eikä se sen jälkeenkään yleensä johda mihinkään. Parhaimman tuloksen saa useimmiten muita reittejä pitkin.
Itse tein kunnallispoliittisen urani toisen (tai kolmannen) valtuustoaloitteen tämän vuoden helmikuussa. Tein aloitteen turvakodin perustamiseksi Mikkeliin. Mikkelissä ei ole enää muutamiin vuosiin ollut yhtään sellaista paikkaa, johon väkivaltaa kodissaan kärsineet voisivat paeta tilapäiseen turvaan.
Tämän aloitteeni allekirjoittivat lähes kaikki kiinni saamani valtuutetut (ainoastaan kaksi toveria kieltäytyi), pitäen sitä todella tärkeänä. Painoarvo tällaisen allekirjoitusmäärän kanssa on aivan toinen, kuin muutamien valtuutettujen tai ainoastaan yhden ryhmän tekemän aloitteen kanssa. Turvakotihanke onkin edennyt jo vauhdikkaasti.
Luin viikonlopun aikana paitsi neljä kirjaa, niin myös läjän lehtiä. Kuntalehdessä oli mielenkiintoinen artikkeli, jossa Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Lepistö otti kantaa valtuustoaloitteisiin. Hän kritisoi sitä älytöntä aloitetehtailua, jota joissakin kunnissa tietyt valtuutetut harrastavat.
Samaa olen minäkin äimistellyt kaikki nämä kymmenen vuotta, jotka kaupunginvaltuustossa olen ollut. Virkamies Lepistö otti jutussa aivan oikein näkökulmaksi kustannukset ja vaikuttavuuden. Jokainen aloite aiheuttaa virkakoneistossa valtavan määrän työtä (maksaa rahaa) eikä yleensä johda mihinkään. Huonosti valmisteltuna aloite vielä usein palautetaan koneistoon lisäselvittelyjä varten. Eikä se sen jälkeenkään yleensä johda mihinkään. Parhaimman tuloksen saa useimmiten muita reittejä pitkin.
Itse tein kunnallispoliittisen urani toisen (tai kolmannen) valtuustoaloitteen tämän vuoden helmikuussa. Tein aloitteen turvakodin perustamiseksi Mikkeliin. Mikkelissä ei ole enää muutamiin vuosiin ollut yhtään sellaista paikkaa, johon väkivaltaa kodissaan kärsineet voisivat paeta tilapäiseen turvaan.
Tämän aloitteeni allekirjoittivat lähes kaikki kiinni saamani valtuutetut (ainoastaan kaksi toveria kieltäytyi), pitäen sitä todella tärkeänä. Painoarvo tällaisen allekirjoitusmäärän kanssa on aivan toinen, kuin muutamien valtuutettujen tai ainoastaan yhden ryhmän tekemän aloitteen kanssa. Turvakotihanke onkin edennyt jo vauhdikkaasti.
keskiviikkona, kesäkuuta 23, 2010
Uusvanha hallitusohjelma
Eilen eduskunta valitsi maalle pääministerin. Prosessi sinänsä oli varsin koruton, mutta myöskin epätavallinen. On harvinaista Suomessa, että pääministeri vaihtuu kesken vaalikauden ja tilalle valitaan eduskunnan toimesta uusi.
Toki varsinaisen valinnan tekivät jokin aika sitten kepulaiset, kun valistivat itselleen puheenjohtajan. Sekään ei ole ihan tavallista, että ilman eduskuntavaaleja käydään pääministerivaalit. No, eipähän tämä vaalikausi ja varsinkaan kepulaisten toiminta kaikkinensa ihan normimeininkiä ole muutoinkaan ollut.
Tänään eduskunnalle esitellään "uusi" hallitusohjelma. Paljon puhetta tyhjästä. Tosiasiassa hallitusohjelma ei kolmen vuoden takaiseen ohjelmaan muutu yhtään. Niin tuottavuusohjelma kuin kuntien kurjistaminenkin jatkuvat ennallaan, huolimatta siitä, että maailma on kolmessa vuodessa kokenut aikamoisen myllerryksen. Työttömyyden kasvua ei uudenkaan ohjelman mukaan haluta pysäyttää, vaikka viimeistään nyt Kiviniemen hallitus sen olisi voinut tehdä. Näillä siis nyt mennään:(
Toki varsinaisen valinnan tekivät jokin aika sitten kepulaiset, kun valistivat itselleen puheenjohtajan. Sekään ei ole ihan tavallista, että ilman eduskuntavaaleja käydään pääministerivaalit. No, eipähän tämä vaalikausi ja varsinkaan kepulaisten toiminta kaikkinensa ihan normimeininkiä ole muutoinkaan ollut.
Tänään eduskunnalle esitellään "uusi" hallitusohjelma. Paljon puhetta tyhjästä. Tosiasiassa hallitusohjelma ei kolmen vuoden takaiseen ohjelmaan muutu yhtään. Niin tuottavuusohjelma kuin kuntien kurjistaminenkin jatkuvat ennallaan, huolimatta siitä, että maailma on kolmessa vuodessa kokenut aikamoisen myllerryksen. Työttömyyden kasvua ei uudenkaan ohjelman mukaan haluta pysäyttää, vaikka viimeistään nyt Kiviniemen hallitus sen olisi voinut tehdä. Näillä siis nyt mennään:(
sunnuntaina, kesäkuuta 20, 2010
Prinsessahörhöilyä
Tunnustaudun Ruotsin kuninkaallisten fanittajaksi. Katsoin eilen monta tuntia tv-lähetystä prinsessan häistä ja ihan vailla huonoa omaatuntoa. Kauniita pukuja kimaltelevien jalokivien kanssa tyylikkäiden naisten yllä; siis harvinaista loistoa.
Muistan, kuinka vuonna 7- vuotiaana vuonna 1976 seurasin mustavalkoisesta tv:stämme Silvian ja Kaarle Kustaan häitä. Siitä lähtien olen jaksanut intoilla naapurimaan kruunupäistä. On helppo olla samaa mieltä kaikkien niiden toimittajien kanssa, jotka ylistävät uuden hääparin onnellisuutta ja tyylikkyyttä. On myös helppo toivoa näille ihmisille jaksamista tulevaisuudessakin, silmätikkuina oleminen ei varmasti ole aina ihan mukavaa.
Kollegani Jukka Gustafsson (sd.) loihti tänään lausuman, että minihallitusneuvotteluja käytiin Ruotsin kuninkaallisten häiden aikatauluttamina. Ehkä vähän liioittelua. Vielä pahempaa minusta on se, että alunperinkin on ollut selvää, että mitään muutoksia hallitusohjelmaan ei tässä vaiheessa tulla tekemään, vaikka kaikki ovat vihdoin ymmärtäneet sen, että maailma on muuttunut vuodesta 2007 aika lailla.
Hääteemasta innostuneenakaan ei voisi pääministerimme kuvitella jatkavansa Ruususen unia tilanteessa, jossa työttömyyden kasvulle ei näy loppua, valtionhallinto yskii joka kulmalla ja jossa ihmisten toimeentulo on heikentynyt hallituksen toimimattomuuden ansiosta. Herätys Hallitus!
Muistan, kuinka vuonna 7- vuotiaana vuonna 1976 seurasin mustavalkoisesta tv:stämme Silvian ja Kaarle Kustaan häitä. Siitä lähtien olen jaksanut intoilla naapurimaan kruunupäistä. On helppo olla samaa mieltä kaikkien niiden toimittajien kanssa, jotka ylistävät uuden hääparin onnellisuutta ja tyylikkyyttä. On myös helppo toivoa näille ihmisille jaksamista tulevaisuudessakin, silmätikkuina oleminen ei varmasti ole aina ihan mukavaa.
Kollegani Jukka Gustafsson (sd.) loihti tänään lausuman, että minihallitusneuvotteluja käytiin Ruotsin kuninkaallisten häiden aikatauluttamina. Ehkä vähän liioittelua. Vielä pahempaa minusta on se, että alunperinkin on ollut selvää, että mitään muutoksia hallitusohjelmaan ei tässä vaiheessa tulla tekemään, vaikka kaikki ovat vihdoin ymmärtäneet sen, että maailma on muuttunut vuodesta 2007 aika lailla.
Hääteemasta innostuneenakaan ei voisi pääministerimme kuvitella jatkavansa Ruususen unia tilanteessa, jossa työttömyyden kasvulle ei näy loppua, valtionhallinto yskii joka kulmalla ja jossa ihmisten toimeentulo on heikentynyt hallituksen toimimattomuuden ansiosta. Herätys Hallitus!
Oikea-aikaista apua
Olipa hyvä, että eilisessä Länkkärissä oli tehty juttu siitä, kuinka Mikkelissä on puutetta puheterapeuteista ja kuinka erityisesti lasten puheterapia on retuperällä. Tein itse samasta asiasta eduskunnassa kirjallisen kysymyksen jo muutama viikko sitten ja tiedotin siitä myös lehteen (niinkuin tiedotan jokaisesta), mutta sitä ei katsottu julkaisemisen arvoiseksi.
Puheterapialla voidaan oikea-aikaisesti auttaa suurinta osaa kielen ja puheen ongelmista kärsiviä potilaita. Tietenkin on selvää, että mitä aikaisemmin apua annetaan, sitä paremmat tulokset ovat. Kuntouttamisella ja terapialla voidaan tehdä monen lapsen elämästä sellaista, että olemassa oleva vamma haittaa mahdollisimman vähän esim. koulunkäyntiä ja muuta elämää.
Mikkelin kaupungissa puheterapeutin virkoja ei ole täytetty ja sittemmin avoinna oleviin paikkoihin ei ole ollut hakijoita ei-kilpailukykyisen palkkapolitiikan takia. Naapurikunnissa on hyvä tilanne terapeuttien suhteen, joten alueen vetovoimasta ei voi olla kysymys.
Kaupungin ensi vuoden budjettia rakennetaan parhaillaan. Sosiaali-ja terveyslautakunta on avainasemassa monen palvelun osalta, mm. puheterapeutin virkojen täytön suhteen. Kustannuksia laskettaessa, on hyvä pitää mielessä tässäkin asiassa se, kuinka varhainen tuki säästää menoja myöhemmin jossakin toisaalla.
Puheterapialla voidaan oikea-aikaisesti auttaa suurinta osaa kielen ja puheen ongelmista kärsiviä potilaita. Tietenkin on selvää, että mitä aikaisemmin apua annetaan, sitä paremmat tulokset ovat. Kuntouttamisella ja terapialla voidaan tehdä monen lapsen elämästä sellaista, että olemassa oleva vamma haittaa mahdollisimman vähän esim. koulunkäyntiä ja muuta elämää.
Mikkelin kaupungissa puheterapeutin virkoja ei ole täytetty ja sittemmin avoinna oleviin paikkoihin ei ole ollut hakijoita ei-kilpailukykyisen palkkapolitiikan takia. Naapurikunnissa on hyvä tilanne terapeuttien suhteen, joten alueen vetovoimasta ei voi olla kysymys.
Kaupungin ensi vuoden budjettia rakennetaan parhaillaan. Sosiaali-ja terveyslautakunta on avainasemassa monen palvelun osalta, mm. puheterapeutin virkojen täytön suhteen. Kustannuksia laskettaessa, on hyvä pitää mielessä tässäkin asiassa se, kuinka varhainen tuki säästää menoja myöhemmin jossakin toisaalla.
perjantaina, kesäkuuta 18, 2010
Hätäistä hommaa
Eilen eduskunnassa äänestettiin hätäkeskusten lakkauttamisesta. Tällä hallituspuolueiden (kok,kesk,vihr,rkp) kansanedustajien tekemällä päätöksellä Suomen nykyiset 15 hätäkeskusta vähennettiin kuuteen. Asiasta käytiin keskustelua keskiviikkoiltana. Harmi, että ministeri Holmlund (kok) ei ehtinyt muutaman tunnin keskustelua olla kuuntelemassa.
Suurin kritiikkimme kohdistuu liian kiireiseen aikatauluun. Olemassaolevat ja toimivat hätäkeskukset lakkautetaan ja toiminnot siirretään jonnekin toisaalle, esim. meillä Etelä-Savossa vasta uusissa tiloissa oleva keskus, siirtyy Kuopioon.
Uudistusta perustellaan sillä, että tekniikka mahdollistaa ihmisten puheluiden ja avun paikalle lähettämisen mistä tahansa keskuksesta minne päin tahansa aluetta. Ihan perusteltua, mikäli tilanne nyt olisi kuvatunkaltainen. Tosiasia vaan on, että järjestelmää ei ole ja sen rakentaminen on vasta vaiheessa eikä suinkaan ehdi ensi vuoden alkuun mennessä sellaiseksi, että ihmisten turvallisuus ei vaarantuisi. Tästä huolimatta hallitus haluaa ajaa tämän(kin) pöhkön uudistuksen läpi.
Paikallistuntemuksen häviämistä ei hallituksen riveistä pidetä suurena ongelmana juuri tekniikkaan vedoten. Paikallistuntemuksesta ei voi etenkään haja-asutusalueella tai pienillä paikkakunnilla haittaakaan olla, joten pidän sen vähättelyä ihmisten turvallisuuden vähättelynä. Käsittämätöntä touhua.
Suurin kritiikkimme kohdistuu liian kiireiseen aikatauluun. Olemassaolevat ja toimivat hätäkeskukset lakkautetaan ja toiminnot siirretään jonnekin toisaalle, esim. meillä Etelä-Savossa vasta uusissa tiloissa oleva keskus, siirtyy Kuopioon.
Uudistusta perustellaan sillä, että tekniikka mahdollistaa ihmisten puheluiden ja avun paikalle lähettämisen mistä tahansa keskuksesta minne päin tahansa aluetta. Ihan perusteltua, mikäli tilanne nyt olisi kuvatunkaltainen. Tosiasia vaan on, että järjestelmää ei ole ja sen rakentaminen on vasta vaiheessa eikä suinkaan ehdi ensi vuoden alkuun mennessä sellaiseksi, että ihmisten turvallisuus ei vaarantuisi. Tästä huolimatta hallitus haluaa ajaa tämän(kin) pöhkön uudistuksen läpi.
Paikallistuntemuksen häviämistä ei hallituksen riveistä pidetä suurena ongelmana juuri tekniikkaan vedoten. Paikallistuntemuksesta ei voi etenkään haja-asutusalueella tai pienillä paikkakunnilla haittaakaan olla, joten pidän sen vähättelyä ihmisten turvallisuuden vähättelynä. Käsittämätöntä touhua.
Lopun edellä
Tämän kevään eduskuntatyö alkaa lähestyä loppuaan. Töitä talossa on kuitenkin vielä kahden viikon ajan eikä hiljentymistä ole havaittavissa. Olenkin ollut luvattoman kiireinen,enkä ole siis malttanut pysähtyä bloginkaan äärelle päiväkausiin:(
Ympäristövaliokunta sai ison urakkansa päätökseen tiistaina, kun teimme äänestyksen jälkeen lausunnot ydinvoimaloiden lisärakentamisesta. Valiokunnan niukka (9-8) enemmistö oli sitä mieltä, että kumpaakaan lupaa ei tulisi myöntää. Asia eteni talousvaliokuntaan, josta tuli toisenlainen päätös. Lopullinen päätös tehdään salissa 1.7.
Molemmat valiokuntani (ympäristö ja sivistys) kokoontuvat vielä ensi viikollakin, mutta Juhannuksen jälkeinen viikko on sitten pyhitetty pelkästään täysistunnoille ja ydinvoimalle.
Ympäristövaliokunta sai ison urakkansa päätökseen tiistaina, kun teimme äänestyksen jälkeen lausunnot ydinvoimaloiden lisärakentamisesta. Valiokunnan niukka (9-8) enemmistö oli sitä mieltä, että kumpaakaan lupaa ei tulisi myöntää. Asia eteni talousvaliokuntaan, josta tuli toisenlainen päätös. Lopullinen päätös tehdään salissa 1.7.
Molemmat valiokuntani (ympäristö ja sivistys) kokoontuvat vielä ensi viikollakin, mutta Juhannuksen jälkeinen viikko on sitten pyhitetty pelkästään täysistunnoille ja ydinvoimalle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)