Puoluepolitiikkaa salissa ja vähän muuallakin

Tänään on ollut mielenkiintoiset keskustelut salissa. Keskustelun aiheena oli lähetekeskustelu valtioneuvoston kehyksistä. Toisaalta, tuntuu olevan ihan sama, mikä varsinainen keskustelun aihe on, puheenvuorot samoilta henkilöiltä ovat samanlaisia kuin joka kerta ennenkin. Samoista asioista on nyt keskusteltu pari kuukautta ja asiat eivät etene mihinkään.

Jokainen ryhmä sai pitää omat ryhmäpuhenvuoronsa ja meidän ryhmän puheenvuoron piti tamperelainen Pia Viitanen. Puhe olikin oikein nasakka ja hyvä ja tarpeeksi poliittinen. Sitä oli oikein ilo kuunnella. Edustajat ovat voineet varata omia puheenvuorojaan ja niitä piisanneekin pitkin iltaa.

Sinänsä nämäkin puheenvuorot noudattavat ja tulevat illankin aikana noudattamaan samaa linjaa; hallituspuolueiden edustajat kehuvat kilpaa hallituksen suunnitelmia ja opposition edustajat kritisoivat niitä. Molempiin on aihetta.

Oma puheenvuoroni jää tänään pitämättä, olen poistumassa illansuussa kohti maakuntaa ja Puumalaa ja seutuvaltuuston seminaaria ja kokousta. Ajankäytön maksimointi ja päällekkäisten tapahtumien järkkäily on taitolaji, jota vielä tässä vähän opettelen.

Meillä on huomenna oman puolueen ryhmäkokous. Kokous alkaa iltapäivällä ja tarkoituksena on käsitellä ns. Kalliomäen työryhmän aikaansaamaa raporttia SDP:n vaalitappiosta ja sen syistä. Tätä raporttia ei vielä meille edustajille ole jaettu ja sitä vähän olemme joukolla ihmetelleetkin. Raporttia on kyllä eri lehdissä jo ansiokkaasti referoitu ja eilisissä tv-uutisissa sitä myös käsiteltiin. Tällainen salamyhkäisyys ja tiedon jakaminen joillekin tietyille ei kyllä paranna käsitystäni avoimesta ja reilusta toiminnasta. Itse sain kyseisen raportin käsiin eilen hieman viekkautta käyttämällä. Näin ei pitäisi olla.

Olen sen nyt lukenut ja odotan, että huomisessa ryhmässä asiasta voidaan keskustella ilman, että syyllistäminen tai syyttely saavat valtaa. Tarkoituksena kuitenkin on, että raportin myötä oltaisiin valmiita ottamaan jotakin tehdyistä virheistä opiksemme ja että pystyisimme yhdessä rakentamaan jotakin uutta. Lähes satasivuisessa raportissa oli monta sellaista kohtaa, jonka voin itsekin allekirjoittaa. Muutama näkökohta oli jäänyt liian vähälle huomiolle.

Puolueen johtoa on arvosteltu ja varmasti osin syystäkin. Tähän he ovat myös valmistautuneet silloin, kun tämän johtotehtävän huolekseen ovat ottaneet. Puheet siitä, tulisiko puheenjohtaja vaihtaa ensi kesän puoluekokouksessa käyvät nyt villeinä. Mielestäni sekin pitää sallia. Itse mietiskelin tätä asiaa yhtenä vähäunisena yönä ja keksinkin hyvän ratkaisun. Hauduttelen sitä nyt kesän yli ja katsotaan sitten, mitä asiassa voidaan tehdä.

Postia maailmalle

Viime perjantaina urakoimme (tai avustajani urakoi) ensimmäisen kansalaiskirjeen eduskunnasta maailmalle. Vaalien alla useat halusivat tietää sitä, kuinka tulen pitämään yhteyttä äänestäjiin vaalien jälkeen. Tapoja on monia, mutta tätä kirjekäytäntöä monet myös toivoivat. Kirjeen kirjoitin viime viikonloppuna ja nyt perjantaina se siis postitettiin.

Ideana siis yksinkertaisesti se, että muutaman kerran vuoteen laitan paperille tapahtumista eduskunnassa. Kirje on varsin vapaamuotoinen ja jakelu koostuu eteläsavolaisista puolueen jäsenistä. Osoitteet sain puoluetoimistosta ja mikäli joku nyt kirjeen saajista ei jatkossa sitä halua, ilmoittanee siitä, niin poistamme listoilta. Ja päinvastoin, mikäli joku joka ei vielä ole puolueen jäsen, mutta haluaa postituslistalle, voi ilmoittautua, niin hänet sinne lisätään.

Kirjeitä lähti siis paljon ja sanottakoon nyt tässä, että postimaksut maksaa kansanedustaja ihan itse. Yleensäkin eduskunnassa on käytäntö, että KAIKKI ulos lähtevä posti on edustajan itsensä maksettava. Palkkiota ja kulukorvauksia maksetaan runsaasti myös siksi, että yhteydenpito oman vaalipiirin kansalaisiin paremmin mahdollistuisi.

Pian alkaa maakuntahallituksen kokous. Juna Helsinkiin lähtee 10.06, joten oma kokoustaminen jää tällä erää lyhyeksi. Illalla kokoontuu Mikkelin kaupunginvaltuuston sd-ryhmä pohtimaan tulevan kaupunginjohtajan valintaa. Toivon, että asiassa edetään maltillisesti muistaen, että paras valittakoon.

Bali,bali

Nyt on mökkiviikonloppu Mäntyharjulla vietetty. Mukavaa oli, vaikkakin eilisestä auringonpaisteesta on nyt seurauksena hieman punoittava nahka. Onni nautti täysin siemauksin lämmöstä ja uimisesta, joten kaiken kaikkiaan onnistunut reissu.

Reissu oli mielessä myös ympäristövaliokunnalla, kun rohkeni ehdottaa kansliatoimikunnalle muutamien valiokunnan jäsenten (5 ) lähtemistä Balille ilmastokokoukseen ensi joulukuussa. Kansliatoimikunta kuitenkin totesi, että riittää kun valiokunnan puheenjohtaja sekä valiokuntaneuvos matkalle lähtevät. Ihan hyvä niin.

Outoa on kuitenkin asian kääntyminen jotenkin puhemies Niinistön "ansioksi". Iltapäivälehdissä kehutaan, kuinka Niinistö pisti kansanedustajat kuriin. Samanlaista kehumista kuulin eräiden vanhempien rouvien taholta perjantaina junassa. Rouvat vielä jatkoivat : "menisivät omilla rahoillaan, jos kerran jonnekin Balille pitää päästä". Hillitsin itseni, enkä kommentoinut mitään.

Ei varmasti mikään valiokunta tai kukaan kansanedustaja kuvittele, että osallistuminen johonkin kansainväliseen kongressiin olisi mikään huvimatka. Lentomatkat maailmanääriin aikaeroineen kaikkineen ei varmastikaan ole mitään herkkua ja osallistuminen vieraalla kielellä vaativiin kokouksiin käy työstä. Ne kaikki, jotka työkseen joutuvat paljon matkustamaan, tietävät asian tämänkin puolen hyvin.

Eri asia tietenkin on se, mikä on kulloisenkin matkan hyöty osallistujille/osallistujamaalle. Hyötyä voi toki niinkin, että muutamat menevät paikan päälle ja välittävät saamansa annin muille. Näin tässä Balin-reissussakin on tarkoitus tehdä.

Tämän kevään istuntokausi alkaa lähestyä loppuaan. Tällä viikolla eduskunta kokoontuu täysistuntoon poikkeuksellisesti myös huomenna maanantaina. Joudun siis jättämään kaupunginhallituksen väliin, mutta onneksi varamiesjärjestelmä toimii hyvin (terkut Paavolle!). Täysistunnot ovat myös tiistaina ja keskiviikkona. Keskiviikon jälkeen alkaa istuntotauko eli ns. kesäloma.

Viikonloppu näkyvissä

Brysselin-matka on nyt takana ja olikin oikein hyvä reissu. Paljon asiaa nopealla aikataululla, mutta hyvä oli kun tuli käytyä. Vähän eri tavalla voi taas mietiskellä EU-asioita nyt kun on saanut asioihin konkreettisemman näkökulman. Tapasimme sd-mepin, Riitta Myllerin aamiaisella eilen ja hän kertoi tyylilleen ominaisesti hyvin selkeästi mepin työstä ja siitä, kuinka meidän kansanedustajien pitäisi enemmän ymmärtää kiinnostua myös Euroopan Unionin tasolla tapahtuvista asioista ja niihin vaikuttamisesta.

Mukana reissussa oli myös kollega Juha Mieto ja häntä oli seuraamassa Iltalehti toimittajan ja kuvaajan voimin. Aineistoa viikonlopun lehteä varten ainakin tuli runsaasti. Muutenkin meitä oli kiva porukka (uusia siis kaikki) ja saimme myös naurettua remakasti.

Äsken päättyneessä täysistunnossa oli muutamia äänestyksiä. Siinä saakin oikeasti olla tarkkana, että ehtii touhuun mukaan. Kovin nopealla tahdilla nimittäin hommat etenee. Aamulla oli kevään viimeinen valiokuntakokous, seuraavan kerran kokoonnumme syyskuussa. Pikkuhiljaa alkaa siis lomameininki vallata alaa.

Nyt lähden junalle ja suuntana ystävättären vuokraama kesämökki Mäntyharjulla. Saunomme ja uimme ja vaihdamme kuulumisia pitkästä aikaa, ihanaa! Takaisin Helsinkiin tulen jo maanantaina, sillä ensi viikolla täysistunnot pidetään poikkeuksellisesti ma,ti ja ke.

Reissua ja rutiineja

Viikonloppu taas vierähti totuttuun tyyliin. Poikkeuksena tai ehkäpä merkkinä kesäkauden alkamisesta oli kylläkin se, että molempina päivinä oli sovittua menoa. Lauantaina vierailimme Taidekeskus Salmelan avajaisissa Mäntyharjulla. Mukava aurinkoinen kesäpäivä kaiken kaikkiaan. Sunnuntaina piipahdin Heinävedellä erään vaalityössä aktiivisesti mukana olleen 85-vuotispäivillä. Huomasin toivovani, että voi kunpa itsekin olisi yhtä tervejärkisenä vielä noilla lukemilla.

Eilinen päivä alkoi heti aamusta Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymän hallituksen kokouksella. Mielenkiintoisia aikoja eletään myös tällä rintamalla. Kaupunginjohtajamme Myllyvirran viimeinen amk-kokous herätti hänet muistelemaan amk:n kehittymistä ja sen eri vaiheita aina 1990-luvun alusta lähtien.

Iltapäivällä tapasimme pikaisesti paikallisia eläkeläisjärjestöjen edustajia ja kuulimme, mitä heillä oli näin vaalien jälkeen kerrottavana meille kansanedustajille. Samoista asioista kävimme keskustelua kuin ennen vaalejakin ja hieman epäileväisiltä he vaikuttivat hallituksen lupauksia kohtaan.

Illansuussa kokoonnumme kaupunginvaltuuston seminaariin ja valtuuston kokoukseen. Siellä kaupunginjohtaja virallisesti kukitettiin ja toivotettiin valtuuston puolesta menestystä jatkossa. Muutoin seminaari ja kokous sujuivat ennalta arvatusti. Mielenkiintoista oli seurata sitä salaperäistä kuhinaa, mitä kaupungin eräät ns. johtavat luottamushenkilöt nyt harjoittavat. Uuden kaupunginjohtajan metsästäminen käy nyt kiivaana ja salaperäisyys tuntuu olevan päivän sana.

Me tavalliset rivivaltuutetut ja -kaupunginhallituksen jäsenet vain odottelemme, millaisia saaliita em. herrat meille jossakin vaiheessa näytille mahtavatkaan tuoda. Päätöksenteon paikka tulleekin varsin pian; ylimääräinen valtuusto pidetään jo 28.6. ja silloin ainoana asiana on kaupunginjohtajan valinta. Valinnan kuitenkin sentään vielä tekee vaaleilla valittu kaupunginvaltuusto.

Tänä aamuna läksin jo kuuden bussilla Helsinkiin. Aamulla ennen valiokuntaa ehdin tehdä työhuoneessa hommia ja sitten kokouksen jälkeen vastaanotin pari vierasta (terkut hallinnon tukihenkilölle ja siskolle!!!) ja kierrätin heitä talossa. Kello 14 alkanutta istuntoa he malttoivat seurata hetken verran.

Istunnossa eniten keskustelua herätti hallituksen esitys palveluseteleiden laajentamisesta. Sinänsä tarpeellisena nähty esitys voi yhä laajentuessaan aiheuttaa tiettyjä hankaluuksia kuntalaisille tekemällä heidän tarvitsemansa palvelut vaikeaksi saavuttaa. Toisaalta joidenkin pienten kuntien tarjoamat mahdollisuudet yksityisten palveluntarjoajien käyttämiseen voivat olla riittämättömät, jolloin kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan pysty kohtaamaan. Monipiippuinen juttu tämäkin, mutta mennessä nähdään, mitä se käytännössä tuo tullessaan.

Huomenna lähtee viimeinen erä uusia kansanedustajia tutustumismatkalle Brysseliin. Kaksipäiväinen reissu on aikataulutettu minuutilleen ja luvassa on tuhti paketti EU-tietoutta ja yleissivistystä. Tapaamme myös komissaari Rehnin sekä useita suomalaisia meppejä. Torstain TELEVISIOITU kyselytunti jää näin ollen siis väliin.

Ihmeellisen tarkasti ihmiset tuntuvat seuraavan näitä televisioituja täysistuntoja, sillä itsekin olen saanut muutaman kommentin (nimettömän) paikallisessa lehdessä siitä, kun en kerran paikalla ollut ollut. Eniten kuitenkin huomiota on herättänyt lehdessä nimimerkin kirjoittama juttu siitä, kuinka olin ollut ensin kovin apeana istunnossa, mutta sitten virkistynyt kun olin saanut jonkun mukavan tekstiviestin... Monet ovat kyselleet, keneltä viesti tuli ja mitä kivaa se piti sisällään. Kerron sen sitten joskus muistelmissani.

Kaikki toiminnot ja naaman ilmeet siis televisiossa näkyvät, itse sitä on vaikea uskoa tai ymmärtää silloin kun omalla paikallaan istuu ja kuuntelee puheita ja ministereiden vastauksia. Tv-kameroiden suuntauksia en ole juurikaan joutanut tarkkailemaan. Tämän viikon torstaina jää tv-kamerat siis minulta nyt näkemättä.

Nyt lähden pakkaamaan, aamulla on lähtö kentälle jo 5.30, joten nukkumaankin on syytä käydä hyvissä ajoin. Perjantaiaamuna työpaikalla on oltava jo ennen kahdeksaa ja siitä lähtien onkin koko päivä tarkkaan juoksutettu.

Matkailu avartaa

On jälleen todettava, että kyllä yllä oleva vanha sanonta pitää paikkansa. Valiokuntamatkamme Oulun seudulle oli oikein onnistunut ja antoisa. Aivan eri tavalla pääsee asioihin sisälle, kun niitä käy paikan päällä ihmettelemässä, jolloin niistä (esim. tuulivoimalahäkkyröistä) saa paljon konkreettisemman käsityksen.

Retkemme oli suunniteltu siten, että saimme käytyä mahdollisimman monessa paikassa ja näimmekin monta ihmeellistä asiaa. Tänään kuulimme maakuntaliiton näkemyksiä monista suunnitteilla olevista hankkeista. Olisikin suotavaa, että samanlaisia maakuntamatkoja mahtuisi valiokuntamme aikatauluihin enemmän, sillä päätökset, joita me eduskunnassa teemme koskevat yleensä koko Suomea ja kuitenkin vaikutukset toisella puolella Suomea ovat aivan erilaiset kuin jollakin toisella. Siksi on tärkeää päästä näkemään ja kuulemaan asioita myös oman maakunnan ulkopuolelle.

Ripeän siirtymisen ansiosta ehdimme vielä ryhmään ja siitä kyselytunnille. Tunnelma kyselytunnin aikana salissa on paikoin jopa elävä ja se on pelkästään mukavaa. Kysymykset ministereille sinkoilevat molemmin puolin salia ja muutamista tänään jopa keskustelu hieman kovenikin. Täysistunnon jälkeen olen istunut työhuoneessani ja koettanut päästä johonkin selvyyteen posteista ja lehdistä.

Energinen päivä

Lauantaina olinkin onnekas, kun pääsin seuraamaan Mikkelin Yhteiskoulun lakkiaisia. Juhla pidettiin konserttitalo Mikaelissa ja oli sekä järjestelyiltään että puitteiltaan oikein arvokas. Tämän kevään ylioppilaiden joukossa oli monta sellaista, jotka ovat olleet minunkin oppilaitani. Jotkut jopa kahteen otteeseen eli ensin peruskoulun yläkoulussa ja sitten vielä lukiossa. Oli mukava nähdä näitten nuorten kasvaneen komeiksi, kauniiksi ja fiksuiksi aikuisiksi.

Visiteerasin vielä muutamissa ylioppilasjuhlissa, mutta sitä ennen juhlistimme Onnin ja hänen serkkupoikiensa Einon (9 v) ja Eliaksen (8 v) kanssa heidän saamiaan todistuksia käymällä porukalla Mäkkärissä. Pojat olivat todistuksistaan ylpeitä ja oli mukava havaita, että hyvin on opettaja havaintonsa pojista tehnyt...kaikkien ruksit ja kommentit käyttäytymisestä, hutiloinnista ja meluamisesta pitivät aivan kutinsa.

Eilen istuin jälleen Mikaelissa, tällä kertaa kuuntelemassa viisauksia kuntien taloustilanteesta. Etelä-Savon maakuntaliiton järjestämään kunnallistalousseminaariin oli saatu vieraaksi uusi kuntaministeri, Mari Kiviniemi (kesk). Hänen alustuksessaan ei varmaankaan tullut meille kellekään läsnäolevalle mitään uutta, mutta muistinvirkistyksenä ja kertauksena esitys oli ihan paikallaan.

Seminaarin jälkeen kävin katsastamassa Onnin jalkapallokoulun ensimmäisen päivän. Muistan, kuinka viime vuonna palelimme Hänskissä koko viikon, joten siihen verrattuna olosuhteet (ainakin yleisöllä) olivat nyt Raviradalla huomattavasti paremmat.

Kaupunginhallituksen kokouksen jälkeen kiiruhdin jo junalle. Illalla olisi ollut vielä sotilasläänin komentajan juhlat Mikkelissä, mutta en enää malttanut niihin jäädä. Tämä viikko on (jälleen kerran) tosi kiireinen ja joudun olemaan pari päivää (ke-to) valiokuntamatkalla Oulussa, joten tehokas työaika täällä huoneessa jää noilta päiviltä pois eli kaikki hommat on ehdittävä tehdä tänään ja perjantai-iltana. Tulemalla Helsinkiin jo maanantai-iltana, saa tiistaiaamuksi monta tehokasta työtuntia ennen kokouksien alkua.

Ympäristövaliokunta suuntaa ensimmäisen matkansa Oulun seudulle, jossa tutustumme mm. vesivoimalan ja tuulivoimalaitoksen toimintaan. Bussimatkalla poikkeamme Raasakan kalanviljelylaitokseen ja näemme rakennetun Iijoen ympäristönhoitoyöt. Ympäristöalan teknologiahankkeita ja liiketoimintaa pääsemme katsastamaan Eco Forum Oulun toimipisteessä ja ilta jatkuu Oulun kaupungin edustajien kanssa iltakymmeneen. Seuraavana aamuna tapaamme Pohjois-Pohjanmaan liiton ihmisiä, jotka kertovat omasta näkökulmastaan ympäristö- ja energia-asioista. Takaisin Helsinkiin palaamme siten, että ehdimme torstain täysistuntoon.

Näistä valiokuntamatkoista ollaan montaa mieltä. Matkat ovat yleensä erittäin hyvin valmisteltuja ja ohjelmat rakennettu palvelemaan juuri kyseisen valiokunnan tarpeita, jolloin niistä saatava anti on runsasta. Itse en mitenkään erityisesti rakasta ns.työmatkoja, sillä niissä on aina oma vaivansa ja päivät ovat rankkoja ja pitkiä. Ja toisaalta joutuu olemaan poissa jostakin muualta. Mutta, juuri tähän työhön kuuluu etsiä ja vastaanottaa tietoa eri lähteistä, johon tällaiset tehokkaat reissupäivät antavat loistavan mahdollisuuden. Eli erittäin innostuneella ja odottavalla mielellä kohti Oulua huomenna!