torstaina, tammikuuta 29, 2009

Kukkona tunkiolla

Paikallislehdessämme Länsi-Savossa oli maanantaina iso juttu, jossa kollega Olli Nepponen (kok.) arvosteli rajusti maakuntamme edunvalvontaa. Olli oli sitä mieltä, että Etelä-Savon edunvalvonnassa on kansanedustajat sivuutettu ja että edunvalvontaa tekevät omia reittejään jotkut muut.

Huh,huh. Kansanedustajana, maakuntavaltuuston puheenjohtajana ja Mikkelin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana luulisi Nepposella olevan keinoja ja mahdollisuuksia vaikuttaa ihan näiden toimiensa kautta niin paljon kuin ehtii. Jokainen meistä kansanedustajista tekee edunvalvontatyötä omalla tavallaan ja omia reittejään pitkin.

Itse olen omat tapani löytänyt, vaikkakin uskon, että helpompaa se olisi mikäli oma puolue olisi hallitusvastuussa. Edunvalvontaa maakunnassa tehdään kuitenkin monella taholla ja niin tulee olla jatkossakin. Jokainen kunnanjohtaja, johtava luottamushenkilö, jokainen kansanedustaja sekä etujärjestöjen johtaja on velvollinen tekemään kaikkensa oman kunnan ja koko maakunnan parhaaksi. Se, että joku meistä onnistuu, tulee ottaa ilolla vastaan eikä toisten tekemisistä voi olla mustasukkainen tai kateellinen.

Meidän maakunta on kovien haasteiden äärellä vielä seuraavien lähivuosien ajan. Tälle tunkiolle tulee mahtua useampi kukko, huolimatta Nepposen ärähdyksestä. Viime päivinä olen kurvaillut ympäri maakuntaa ja kaikkien tapaamieni ihmisten kommentit ovat olleet samansuuntaisia.

Tunturirallissa

Tiistai-iltana ajoin iltayhdeksän maissa pitkin viitostietä Juvalta Mikkeliin. Hirvittävä lumipyry yhdistettynä pimeään ja mutkaiseen tiehen toi mieleeni taannoisen paljon julkisuutta saaneen Tunturirallin.

Ero näihin kahteen taipaleeseen on tietenkin siinä, että viitostiellä ihmiset joutuvat ajamaan henkensä kaupalla työtehtäviensä vuoksi eikä kysymyksessä ole mitenkään miellyttävät kilometrit. Ymmärtääkseni Tunturirallissa kuskeilla (myös formulasellaisilla) on apunaan kartanlukijat, jotka kertovat etukäteen tien mutkista ja mäistä.

Vanhasen lupaama elvytyspaketti on herättänyt paljon toiveita myös Etelä-Savossa. Viitostien perusparannus välillä Mikkeli - Juva tulisi olla yhtenä meidän maakuntamme kohteista. Vuosikaudet valtion budjettilistoilla roikkuneena, tämä tieosuus täyttää työllistämisvaikutuksinaan kaikki elvytysrahojen myöntämisen kriteerit. Lähes viikoittaisten liikenneonnettomuuksien välttäminen ei mielestäni vähennä tämän tien perusparannuksen kiireellisyyttä.

sunnuntaina, tammikuuta 25, 2009

Työrauhaa!

Eero Heinäluoma ilmoitti vihdoin eilen ehdokkuudestaan Euroopan Parlamenttiin. Ilmoitusta on ehditty jo odotella, lupasihan hän sen alunperin julkituoda heti vuodenvaihteen jälkeen. Uskon, että ratkaisun tekeminen on ollut hankalaa. Ymmärrän kielteisen kannan, mutta siitä huolimatta olen pettynyt.

Heinäluoma olisi ollut läpimenijöiden joukossa ja hän olisi edustanut juuri sitä paljon kaivattua politiikan raskasta sarjaa. Lyhyen puoluepoliittisen uransa aikana hän on ollut niin syvällä ja sisällä Suomen asioissa, että hänellä olisi ollut annettavaa myös Suomen Eurooppa -politiikalle.

Toisaalta, tiedän myös sen, että kansanedustajan työ on mielenkiintoista ja henkisesti palkitsevaa. Haasteita ja vaikuttamisen paikkoja on, kunhan vaan entinenkin puoluejohtaja löytää juuri itselleen parhaimman ja tehokkaimman tavan toimia. Jatkuva spekulointi uusista tehtävistä ei ole omiaan lisäämään kenenkään työrauhaa, joten sikälikin oli hyvä, että Heinäluoma ilmoitti myös olevansa ulkona eduskuntaryhmän puheenjohtajapelistä.

Ski Tornimäki

Eilen vietimme lasten kanssa mukavan iltapäivän Mikkelin Tornimäellä. Puitteet talviulkoiluun ovat hyvät; laskettelurinteitä, murtsikkalatuja ja auki oleva kahvila. Etäisyys Mikkelin keskustasta on vain noin viisi kilometriä, joten paikan luulisi ihmisiä houkuttelevan.

Toimintaa Tornimäellä on vuosikausien ajan hoitanut yrittäjä yhteistyössä kaupungin kanssa. Viime vuonna tilannetta selkiytettiin siten, että yrittäjä kasvatti omaa vastuutaan palvelujen pyörittäjänä. Etukäteen keskusteltiin siitä, kuinka esim. lippujen hinnat voidaan jatkossa säilyttää kohtuullisina. Ainakin vielä hintataso on säilynyt ennallaan.

Laskettelurinteisiin kuuluu paitsi avoinna olevat mäet ja toimivat hissit, niin myös tunnelmaa luova musiikki. Eilisen perusteella näissä kaikissa on nyt parantamisen varaa. Väkeä rinteisiin olisi mahtunut enemmänkin ja toivon, että eilinen kokemuksemme oli tilapäinen eikä ole jatkuvaa, jonka seurauksena laskettelijat olisivat jo vaihtaneet maisemaa.

Mikkelin lähistöllä on kuitenkin useita laskettelupaikkoja, joten vajaaseen toimintaan ei Tornimäellä lyhyen talvikauden aikana ole varaa. Tuoreet leivonnaiset ja ulkotulet ovat toki ennallaan, mutta perustoiminnassa täytyy tapahtua parannus jos meinataan pärjätä kilpailussa muiden paikkojen kanssa.

Hiiriä ja ihmisiä

Mikkelin Teatteri on pulassa. Viime tuotantokausi oli tappiollinen ja nyt uuden näytelmän "Hiiriä ja ihmisiä" esityksiä on jouduttu peruuttamaan vähäisen kysynnän vuoksi. Näytelmän nähneet ovat sitä kyllä kovasti kehuneet ja ainakin kirjan perusteella, tarinan pitäisi olla kiehtova.

Tilanne on harmittava. Mikkelin kulttuuritarjonta tarvitsee teatteria ja teatteri meitä mikkeliläisiä. Ohjelmistolla on suuri merkitys ja sen tulisi pystyä houkuttelemaan katsojia matkojenkin takaa.

Pimeinä talvi-iltoina ja aikana, jolloin talouden taantuma luo epävarmuutta ja pahaa mieltä monelle, teatterilla olisi tilausta. Nyt kaivataan iloisia ja kepeitä näytelmiä, joiden aikana maalliset murheet saadaan häivytettyä edes hetkeksi. Synkkyyttä ja vakavuutta on ihan tarpeeksi muutenkin.

Teatterin johto tarvitsee tuekseen innostavan ja sitoutuneen hallituksen. Kaupungissa on ollut käytäntö, että kaupungin luottamushenkilöistä tulee myös teatterin johtokuntaan edustus. Mielestäni poliitikkoja ei teatterin hallinnossa tarvita. (En muista, keitä siellä tällä hetkellä edes on, eli kenenkään ei pidä ottaa kantaani henkilökohtaisesti!). Kunnallispoliitikot voivat perehtyä tragedian ja komedian saloihin muilla forumeilla, niitä meillä riittää:)

perjantaina, tammikuuta 23, 2009

Maakunnan koulu

Mikkelin Ammattikorkeakoulun rehtori vaihtuu. Tehtävää ansiokkaasti hoitanut Erkki Karppanen on lähtenyt uusien haasteiden perään Lahteen ja olemme käynnistäneet haun seuraajan saamiseksi. Tänään illalla kokoontuu AMK:n yhtymän hallitus ja sen jälkeen pidämme Karppasen läksiäisiä.

AMK yhtymän hallitus on Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan poliittisista päättäjistä koostuva porukka, jonka tehtävänä on ollut koko yhtymän kehittäminen ja eteenpäin vieminen. Olen ollut mukana hallituksessa joitakin vuosia (en muista tarkasti) ja mielestäni olemme etupäässä onnistuneet asioissa.

MAMK aloittaa uuden kauden osakeyhtiömuotoisena. Uutena haasteena tulee olemaan myös helmikuussa eduskunnalle esitettävä ammattikorkeakoululaki. Osittain tästäkin syystä olen ilmoittanut halukkuuteni jatkaa AMK:n hallituksessa. Meidän puolue saanee siihen kaksi paikkaa Mikkelistä.

Puheenjohtajuus on vuosia ollut Kokoomuksella ja sitä on hyvin hoitanut mikkeliläinen Martti Hahtola. Vääntö puheenjohtajasta on puolueitten ja piirin toimijoitten asia. Oma näkemykseni on, että paikan voisi ottaa vaihteeksi hoitaakseen vaikka joku savonlinnalainen. Maakunnan yhtenäistämisen nimissä voi olla järkevää joskus tarjota jotakin myös muille.

Myönteinen Mikkeli

Uusi Mikkelin kaupunginvaltuusto on aloittanut tehokkaasti. Maanantaina oli ensimmäinen (pitkä) kokous ja eilen valtuuston seminaari. Seminaareja järjestetään kevään aikana useita ja niiden tarkoituksena on paitsi perehdyttää uudet valtuutetut kaupungin asioihin, niin myös sitouttaa kaikki valtuutetut toimimaan täysillä joka rintamalla.

Saavuin Rantakylätalolle illalla hieman myöhässä ja jouduinkin saman tien seminaarin vetäjäksi. Alkuyllätyksestä toivuttuani, ehdin illan aikana tekemään havaintoja seminaariporukasta. Paikalla oli paljon uusia valtuutettuja, mikä olikin tosi hyvä. Mukana oli seinän vierustat täynnä virkamiehiä, jotka tarkkailivat tilannetta kiinnostuneina.

Ainoastaan aidolla virkamiesten ja luottamushenkilöiden yhteistyöllä voimme saada jotakin myönteistä aikaiseksi. Alustukset olivat raikkaita ja keskusteluhalukkuuta oli runsaasti. Ensimmäistä kertaa vuosiin itselleni tuli sellainen olo, että tällä porukalla tulemme onnistumaan!
Myönteisen ilmapiirin löytyminen ei kuitenkaan ole sattumaa.

Viime kaudella tehdyt vaikeat talouden oikaisemiseen liittyvät ratkaisut ovat nyt helpottamassa uuden valtuuston toimintaa. Kansalaisten halukkuus uusia päättäjiään vaaleissa toi mukanaan paljon innokkaita idealistisia ihmisiä kaupungin päätöksentekoon. Eilisen perusteella meidänkin ryhmästä löytyy uudenlaista, myönteistä ajattelua. Oikein odotan seuraavaa seminaaria:)

Vauhtisokeutta

Europarlamentin vaalit lähestyvät. Kansalaisten laimea kiinnostus Euroopan Unionin asioihin on näkynyt äänestysprosentissa. Kaikki toimenpiteet äänestysaktiivisuuden nostamiseksi ja unionin asioiden ymmärtämiseksi ovat tarpeen.

Puolueet hakevat kilpaa ehdokkaita listoilleen. Ehdokashankinta on nyt täydessä vauhdissa ja tuntuu vähän siltä, kuin vauhtisokeus alkaisi vaivata politrukkeja. Tässäkin asiassa peräänkuulutan malttia ja sen ymmärtämistä, että määrä ei korvaa laatua.

Erilaisten julkkisten houkutteleminen ehdokkaiksi ei ole vastuullista toimintaa. Megajulkkikset ovat nimittäin aina erittäin lähellä tulla valituiksi. Mepin työ on vaativaa, poliittista työtä eikä europarlamentti voi olla täysin kokemattomien ihmisten harjoittelupaikka.

Omassa puolueessani ehdokkaita on nyt nimetty varsin tasapuolisesti ympäri Suomea. Mukana on sopivasti miehiä ja naisia. Suomen politiikassa pätevöityneitä on useita. Oma suosikkini MiaPetra Kumpula-Natri jäi tällä kierroksella kotimaahan, mutta varmasti seuraava kausi on sitten hänelle sopivampi.

Kaikki Puumalan Puolesta

Muistamme varmasti kaikki viime vuodelta televisiosarjan Kaikki Puumalan Puolesta. Siinä joukko paikkakunnan miehiä sitoutuivat teatteriproduktioon, jonka tarkoituksena oli tv:n kautta saada pientä Puumalan kuntaa maailmankartalle.

Esityksiä oli niin Helsingissä kuin maakunnassammekin ja ne olivat aina loppuunmyydyt. Puumala valittiin mukaan ohjelmaan huonon taloustilanteensa vuoksi. Väen väheneminen ja vanheneminen ovat vuosien saatossa vieneet kunnan taloudellisiin vaikeuksiin.

Olin eilen mahdollisuudessa viettää iltapäivän Puumalassa. Talvisessakin säässä paikka on upea! Kunnan virkamiehet ja uudet luottamushenkilöt esittelivät paikkoja ylpeinä ja kaikesta näkemästäni päätellen Puumalassa on vallalla todellinen yhteishengen ilmapiiri. Mieluusti olen ulkojäsenenä mukana Kaikki Puumalan Puolesta -operaatiossa.

torstaina, tammikuuta 22, 2009

Obama ja Brax

Amerikan uusi presidentti Obama aloitti työnsä. Varmuuden vuoksi hän vannoi virkavalansa kahteen kertaan. Toimen vastuullisuuden vuoksi se olikin varmasti viisasta:)

Jo ensimmäisen työpäivän aikana tehdyt avaukset ovat myönteisempiä ja järkevämpiä, kuin edeltäjänsä aikaansaannokset koko kaudella. Pieleen ei siis voi enää mennä. Heti alkajaisikseen presidentti antoi määräyksen sulkea ihmisoikeuksia polkeva Quantanamon vankila.

Suomessa ollaan samoilla linjoilla; vankiloita suljetaan vaikkakaan ei samoista ylevistä syistä. Päätökset Konnunsuon vankilan sulkemisesta ja Pelson vankilan pienentämisestä tulivat eilen. Valtion tuottavuusohjelma on näidenkin päätösten takana. Vankeinhoitoa tullaan jatkossa siirtämään enemmän avovankiloihin, mikä on tietenkin Etelä-Savon maakunnan (Sulkavan avovankilan) kannalta hyvä asia.

Vankien, kuntien ja kansalaisten kannalta suuntaus voi olla kielteinen. Ilman mittavia avohuollon tukipalveluita ei yksikään vanki tule selviytymään ja nämä palvelut tulevat kaatumaan kuntien niskoille. Vankilat ovat olleet paikkakuntien hyviä työllistäjiä, niin suorien työpaikkojen kuin välillistenkin työpaikkojen muodossa. Yhdessä talouden taantuman kanssa nämä menetykset itäisille osille Suomea eivät ole hyvä asia.

Konnunsuon vankilarakennus kannattaa kuitenkin pitää pystyssä, presidentti Obama tullee pian kääntymään ministeri Braxin (vihr.) puoleen ja tarjoaa terroristiepäilyksistä vangittuja Quantanamon tutkintavankeja itäisen Suomen iloksi.

Tehosekoitin

Muutamana viime päivänä on toinen iltapäivälehdistämme revitellyt tehosekoitin Kimmo Sasin (kok.) ajatuksella siitä, että kansanedustajien määrää tulisi tehokkuuden ja kustannussäästöjen nimissä vähentää. "Voi tätä populismin määrää!" huutaisi Paavo Lipponen.

Pitkä istuntotauko on tehnyt sen, että edustajat alkavat kömpiä esiin piiloistaan ja laskeutua oman maan kamaralle kaukomatkoiltaan, ja nyt on sitten tarvetta tehdä kaikenlaisia uutiskynnyksen ylittäviä avauksia.

Sasin ehdotukseen ovat lehdet tietenkin hanakasti tarttuneet. Gallup-kysymyksenä esitettiin: Tulisiko kansanedustajien määrää vähentää? Vastaus on aivan yhtä selvä kuin jos kysyttäisiin: Kumpi on parempi, sateinen vai aurinkoinen kesä?

Asiallisesti ottaen, kysymys edustajien määrästä on aina silloin tällöin aiheellinen. Määrä on kuitenkin aina toistaiseksi todettu sopivaksi tähän maahan. Olemme maantieteellisesti laaja ja poliittinen järjestelmämme perustuu monipuoluejärjestelmään. Kansaa edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta, jonka tulee olla tasapuolinen leikkaus kansalaisista.

Mikäli kansanedustajien määrää vähennettäisiin, vähenemää tuskin tehtäisiin Helsingistä (21), Uudeltamaalta (34), Varsinais-Suomesta (17), Pirkanmaalta (18) tai Hämeestä (14). Sen sijaan uhattuina olisivat muutenkin vähäväkiset alueet, kuten Pohjois-Karjala, Lappi tai Etelä-Savo.

Ymmärrän kyllä tamperelaisen Sasin näkökulman siinä mielessä, että edustajan kannalta varsin kompakti vaalipiiri Pirkanmaa voi tuntua ahtaalta ja päät kolkkaavat yhteen tupailtoja kiertäessä, mutta siitä ei ole ainakaan meillä pelkoa.

Laaja ja harvaan asuttu maakunta pitää näet huolen siitä, että meillä jokaisella kuudella edustajalla riittää töitä. Puolueen ainoana edustajana maakunta todellakin on omilla harteillani, enkä Sasin ehdotusta siinäkään mielessä kovin vakavasti voi ottaa.

Istuntotauon ja julkisuuden nimissä tehtyjä ehdotuksia ei varmastikaan muutkaan korkealle noteeraa, mutta silloin, kun esityksen tekee perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, on asialle annettava enemmän merkitystä. Valiokunta koolle äkkiä ja Sasille muuta miettimistä!

maanantaina, tammikuuta 19, 2009

Vaalikausi alkaa

Tänään kokoontuu Mikkelin uusi kaupunginvaltuusto ensimmäistä kertaa. Lista on pitkä ja kokous venynee myöhään iltaan. Perinteinen hartaus järjestetään Tuomiokirkossa ennen kokousta, mutta tällä kertaa en toisen kokouksen vuoksi ehdi mukaan.

Nyt Mikkelin kaupunginvaltuusto palaa kokoustamaan kaupungintalolle. Haukivuoren liitoksen jälkeen olimme "ylisuuri" ja kokoukset oli pakko järjestää Rantakylätalolla. Nyt asukasluvun mukaisesti valtuustomme on 59 -jäseninen ja mahdumme siis vanhaan valtuustosaliin.

Tämän päivän lehdessä oli toimittaja Ahdelma arvioinut uuden valtuuston ja hallituksen toimintaedellytyksiä. Otsikkona oli "Vaalikausi alkaa hämmentämällä". Sisällöltään juttu oli hauska. Siinä otettiin kantaa mm. demareiden valintoihin. Luin lehden aamulla neljän maissa ja hillitsin itseni, etten heti soittanut Paavo Barckille, jonka valintaa ESE:n hallituksen johtoon jutussa kummeksuttiin.

Toimittaja ei itse ollut mukana valintaprosessissa, niinkuin en minäkään, mutta ehkäpä olisi ollut hyvä kuulostella useampien prosessissa mukana olleiden näkökulmia asioihin. Nyt julkitullut näkemys vaikutti valitettavan yksinkertaistetulta. Hyvä lopputulos taisi olla paljon monimutkaisempien vaiheiden summa...Muistelmateokseni sai tästä syksystä oikein värikkään ja huvittavankin kappaleen:)

Päivä pilalla...

Aamu alkoi huonosti; uutisissa kerrottiin puolen tunnin välein uusista gallup-luvuista. Kokoomus jatkaa nousuaan. Uskomatonta! Mitä tahansa maassa tapahtuu tai ei tapahdu, gallup-käppyrät vaan heidän osaltaan näyttää nousua.

Jos en tietäisi, epäilisin näiden kyselyiden luotettavuutta. Kansalaispalaute (ainakin tässä maakunnassa) kertoo nimittäin ihan toista. Ihmiset EIVÄT ole tyytyväisiä maan talouden hoitoon, EIVÄT ole tyytyväisiä veronkevennyksiin, EIVÄTKÄ ole tyytyväisiä palvelumaksujen korotuksiin jne.

Tyytyväisiä kyllä ollaan siihen, että talouden elvytystoimenpiteisiin tulee lisää rahaa. Myös siitä ollaan tyytyväisiä, että jotkut liikennehankkeet tullaan aikaistamaan ja siitä, että asuntovelallisten asemaa haluttaisiin turvata työttömyyden sattuessa kohdalle.

Nämä ja monet muut kokoomuksen esille nostamat asiat ovat vaan niitä, joita demarit ovat omassa vaihtoehtobudjetissaan tai omassa elvytyspaketissaan tuoneet julki. Hyvä tietenkin huomata, että meidän ajatukset kelpaavat tälle uudelle työväenpuolueelle ja hyvä, että niitä viedään eteenpäin.

Reilua olisi se, että kerrottaisiin avoimesti se, kenen ajatuksia nämä ovat ja oltaisiin mukana tukemassa niitä. Viikonlopun jommassa kummassa iltapäivälehdessä Loka Laitinen analysoi Kokoomuksen riemusaattuetta oikein osuvasti. Niihin aatoksiin on helppo yhtyä, maistellen vaikka samalla niitä kuuluisia pihlajanmarjoja.

perjantaina, tammikuuta 16, 2009

1809

Juhlavuosi on käynnistynyt. Historianopettajana olen kiusannut jo vuosia sukulaislapsia, ystäviä ja lähes ohikulkijoita sillä triviaalilla tiedolla, mikä tähän 1809 -vuosilukuun liittyy. Haminan rauha ja sitä edeltänyt Suomen sota ovat niitä perusopetuksen asioita, joita jokaisen suomalaisen pitää tietää. Ihan yleissivistyksen takia.

Kaksisataa vuotta on siis kulunut siitä, kun Suomi irtaantui tai irrotettiin Ruotsista. Ilman tätä, emme olisi saaneet itsenäisyyttä lähes sata vuotta sitten. Historoitsijat tulkitsevat näitä vaiheita paremmin, mutta oma käsitykseni on, että itsenäistyminen alkoi juuri tästä rauhansopimuksesta.

Merkkivuoden juhlallisuuksia järjestetään niin Ruotsissa kuin Suomessakin pitkin vuotta. Ensimmäinen juhlallinen tilaisuus oli eilen Tukholmassa, johon myös me Pohjoismaiden valtuuston jäsenet ja varajäsenet olimme kutsuttuina.

Yleensä olen kovin huono innostumaan juhlista tai matkoista, mutta tänne ilmoittauduin mielelläni. Ainutlaatuinen mahdollisuus olla samoissa bileissä Ruotsin kuninkaallisten kanssa ja ainutlaatuinen mahdollisuus historianopelle olla todistamassa merkkkipäivää houkuttivat minutkin reissuun ilmoittautumaan.

Harmikseni vaan, pitkittynyt räkätautini ja poskiontelotulehdus kaatoivat monarkistiset suunnitelmani. Lentomatka (lyhytkin) on liian kivulias silloin, kun flunssa on päällä. Kieltämättä harmitti. Juhlat kuitenkin jatkuvat Suomessa pitkin vuotta ja varmuudella tulen niihin osallistumaan.

Vauhtia Vanhanen!

Uutisissa kuulimme eilen, että kristillisdemokraattien kansanedustaja Bjarne Kallis oli vaatinut eduskunnan koolle kutsumista kesken joulutauon. Vaatimukseen oli yhtynyt myös Jutta Urpilainen. Hyvä niin.

Tilanteessa, jossa valtakunta on pahoissa vaikeuksissa, on perusteltua vaatia toimenpiteitä. Niitä ei voida tehdä ilman korkeinta valtion toimielintä eli eduskuntaa. Faktisesti eduskunta ei ole lomalla, ainoastaan istuntotauolla. Valtioneuvosto eli hallitus on työn touhussa koko ajan. Puhemies Niinistön kommentti siitä, että eduskunta kutsutaan koolle nopeastikin, jos vain jotakin päätettävää ilmaantuu. Pallo on nyt siis taas hallituksella.

Me kansanedustajat olemme valmiustilassa lähtemään päätöksentekoon heti, kun hallitus asiat saa esittelykuntoon. Vauhtia Vanhanen! Joka päivä saamme kuulla uusista lomautuksista ja irtisanomisista. Valtion toimenpiteitä tarvitaan. Puheet elvytyksistä on saatava käytäntöön. Sosialidemokraatit ovat valmiita tukemaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joilla maa saadaan pysymään raiteillaan.

Ekoteko

Eilen olin tilaisuudessa olla läsnä, kun Mikkelissä pidettiin energiaseminaari ja jaettiin koululaisille Ekoteko -palkinnot. Seminaarin oli järjestänyt maakunnallinen energiasäätiö yhdessä ammattikorkeakoulun ja rantasalmelaisen ympäristökasvatusoppilaitoksen kanssa.

Puhujana seminaarissa oli myös ympäristöministeri Paula Lehtomäki. Hänen esityksensä oli hyvä ja antoi paljon ajattelemisen aihetta kaikille yleisön joukossa. Yleisö tässä seminaarissa oli keski-iältään poikkeuksellisen matalaa, johtuen siitä, että Ekoteko -kilpailun palkintojen jako oli tämän seminaarin yksi pääteemoista.

Mukavaa oli nähdä entisiä oppilaita ja opettajakollegoita juuri tässä yhteydessä. Ympäristökasvatus on näet se painopiste, johon itse haluaisin enempi varoja käytettävän. Nyt ympäristökasvatus kouluissa ja päiväkodeissa on liian paljon opettajan oman kiinnostuksen ja jaksamisen varassa. Lapset ja nuoret ovat tässäkin asiassa siis eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, kenen opetuksessa sattuvat olemaan.

tiistaina, tammikuuta 13, 2009

Uutta ja vanhaa

Eilisessä kaupunginhallituksessa valittiin jäsenet seuraavaan. Uusi kaupunginhallitus aloittanee toimintansa ensi viikolla. Oma urani Mikkelin kaupunginhallituksessa on nyt tältä erää siis ohi. Kahdeksan vuotta meni vauhdilla ja kokemusta kertyi. Nyt jatkan asioiden seuraamista pitkän pöydän toiselta nurkalta, valtuuston varapuheenjohtajan ominaisuudessa.

Olen tyytyväinen uuden kaupunginhallituksen kokoonpanoon. Mukana on sopivasti kokemusta, ripaus uutuutta ja kosolti eri alojen ammatillista osaamista. Ensimmäisen kauden valtuutettuja hallituksessa ei tällä kertaa ole ja mielestäni se ei ole huono asia. Kaikki nämä valitut ovat ainakin toista kauttaan valtuustossa ja kaupunginhallitustyöskentelyn kannalta sillä on merkitystä.

Kaupungin päätöksenteko-organisaatio on kovin monikerroksinen ja hallituksen roolin ymmärtäminen ei kokemattomille ensikertalaisille välttämättä ihan äkkiä aukene. Turhia lillukanvarsia on saatu aukoa liian monta kertaa. Hallituksen tehtävänä on luoda suuret linjat ja jättää operatiivinen toiminta virkamiehille ja yksityiskohtaisten asioiden käsittely lautakunnille.

Erityisen tytyväinen olen kepulaisen Päivi Ylösen siirtymisestä hallituksen huoneeseen. Olimme Päivin kanssa yhtä aikaa koulutuskuntayhtymän hallituksessa ja opin tuntemaan hänet maltillisena ja järkevänä päättäjänä. Tuhansien kokousten tuomalla kokemuksella arvostan nykyisin entistä enemmän sellaisia kollegoja, jotka puhuvat harvoin, mutta silloin kun puhuvat, heitä kannattaa kuunnella. Päivi on juuri sellainen.

sunnuntaina, tammikuuta 11, 2009

Tryffelijahdissa

Viime viikolla sain ilokseni vierailla eteläsavolaissa Juvan tryffelikeskuksessa. Keskus on perustettu kaksi vuotta sitten yhteisenä hankkeena Teknillisen korkeakoulun ja Juvan kunnan kanssa. Ideana on siis tutkia ja kehittää tryffelisienten viljelymahdollisuuksia Suomessa.

Tryffelit ovat arvokkaita sieniä, joita luonnonvaraisena on totuttu näkemään lähinnä Etelä-Euroopassa. Viljely on varsin uusi innovaatio ja sitä on menestyksellä kokeiltu myös Tanskassa ja Ruotsissa. Etelä-Savossa on tällä hetkellä toistakymmentä tilaa, jotka ovat innostuneet kokeilemaan myös tryffelin viljelyä.

Juvan kunnalle ja koko Etelä-Savolle tryffelikeskuksella voi olla suurempi merkitys kuin vielä arvataankaan. Jo nyt keskus on saanut aikaiseksi hyviä tuloksia ja kansainvälistä mainetta. Juvalla pidetty konferenssi heitti piskuisen kunnan kerralla maailmankartalle ja nimenomaan hyvässä ja herkullisessa mielessä.

Itse en ole vielä koskaan tätä herrojen herkkua päässyt maistamaan, mutta uskon että onnistuneiden viljelyksien ansiosta tryffelit vielä tulevat yleistymään savolaistenkin ravintoloiden menuissa. Kuulemma Tertin kartanossa niitä voi jo nyt maistella. Visiitti Juvan tryffelikeskuksessa oli mielenkiintoinen ja uusi kokemus!

torstaina, tammikuuta 08, 2009

Värikäs kokous

Eilinen SDP:n Mikkelin kunnallisjärjestön edustajiston kokous oli vaiherikas. Meidän varsin moniportaisessa organisaatiossa juuri edustajisto on se porukka, joka esittää valtuustoryhmälle edelleen valtuustoon päätettäväksi henkilöitä kaupungin luottamushenkilöpaikoille.

Kokouksen puheenjohtajana toimi Kalle Nieminen, joka hoitikin osuutensa oikein mallikkaasti. Illan aikana äänestyksiä eri luottamushenkilöpaikoista oli runsaasti ja sehän on ainoa oikea tapa asia ratkaista silloin, kun esityksiä on enemmän kuin yksi.

Mikkelin Työväenyhdistyksen kaikki kuusi valtuutettua saivat edustajistolta suuren luottamuksen. Meidän valtuutetut pääsivät äänimääriensä ja osaamisensa perusteella arvoisilleen paikoille. Näin toimii demokratia.

Omaa kohtaloani olin mietiskellyt pitkin syksyä. Hyvän vaalituloksen perusteella jouduin miettimään asioita monelta kantilta. Tiesin, että kuntalaisilla on odotukset korkealla. Olin kuitenkin tehnyt selväksi jo neljä vuotta sitten, että kaupunginhallituksen puheenjohtajuutta ei voi kansanedustaja hoitaa.

Olen ollut kahdeksan vuotta kaupunginhallituksen jäsenenä ja tiedän myös sen vaativuuden. Työväenyhdistyksessä on lisäksi ollut aina vallalla sellainen kulttuuri, että merkittäviä tehtäviä pyritään jakamaan useille ihmisille. Päätin eduskuntavaalien jälkeen, että luovun tavoittelemasta hallituksen jäsenyyttä ja tuen tehtävään jotakin toista yhdistyksemme jäsentä. Useamman ihmisen voimin saamme enemmän aikaan.

Puolueitten välisessä paikkajaossa SDP:lle jäi kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajuus. Ilmoitin halukkuuteni tälle paikalle. Tehtävä on hyvä siinä mielessä, että tiedonkulku kaupungin asioissa on taattu, sillä valtuuston puheenjohtajat ovat läsnäolo -ja puheoikeutettuja kaupunginhallituksen kokouksissa. Asioiden valmistelussa valtuuston puheenjohtajisto on myös aktiivisesti mukana. Kunnallisjärjestö hyväksyi valinnan yksimielisesti.

Kiivastahtisessa kokouksessa jäi kiitospuheeni kokousväelle pitämättä. Olen kuitenkin varma että jokainen kokouksessa läsnäollut tietää sen suuren merkityksen, jonka porukan yksimielisyydelle tässä nimenomaisessa kohdassa annan. Se oli osoitus siitä, että kuntalaisten vaaleissa antama luottamus on järjestöväellemme tärkeää.

tiistaina, tammikuuta 06, 2009

"Uuden politiikan aika"

Neuvottelut kaupungin luottamushenkilöpaikoista ovat viimeistä silausta vailla. Muut ryhmät ovat henkilönsä jo valinneet, meidän kunnallisjärjestö kokoontuu huomenna asian päättämään. Itse olen edelleen ollut ulkopuolisena kaikissa neuvotteluissa enkä myöskään ole kunnallisjärjestön edustajiston jäsen, joten mielenkiinnolla odotan, miten paikat jaetaan.

Suurin mielenkiinto kohdistuu luonnollisesti kaupunginhallituksen puheenjohtajan nimeen. Lehdestä luin, että paikalle on ilmoittautunut kolme halukasta (Markku Aholainen, Paavo Barck, Arto Seppälä). Laajalle kohderyhmälle lähetetyssä sähköpostiviestissä kunnallisjärjestömme puheenjohtaja, neuvottelujemme vetäjä Markku Aholainen esittelee ajatuksiaan siitä, minkälainen kaupunginhallituksen puheenjohtajan tulisi hänen mielestään olla.

Sähköpostin otsikko "Uuden politiikan aika" toveri-tervehdyksineen sai kylmät väreet kulkemaan pitkin luita ja ytitmiä. Mieleeni tuli Leninin johtaman Neuvosto-Venäjän terminologia, jossa julistettiin uuden talouspolitiikan aikaa ns. NEP- ohjelman (Novaja Ekonomiskaja Politik) avulla. Samankaltaisia julistuksia olemme Neuvostoliiton ja NKP:n historian aikana nähneet turhankin monta.

Sisällöltään kunnallisjärjestön puheenjohtajan viesti oli vähintäänkin erikoinen. Uutta politiikkaa on nyt lie se, että NEUVOTTELUJEN VETÄJÄ on neuvotellut ITSELLEEN paikan kaupunginhallituksen pöydän päähän. Uutta on myös se, että kandidaatti (ja edelleen neuvottelujen vetäjä) käy ITSE aktiivista kampanjaa niin puhelimitse, naamatusten kuin sähköpostitsekin oman paikkansa puolesta.

Uutta politiikkaa ei kylläkään ole se, että kampanjaan liittyy kaupankäynti ja manipulointi. Vanhan kertausta on myös se, että edellistä kaupunginhallitusta ja sen toimintaa ei ainakaan kehuta, pikemminkin päinvastoin. Monessa asiassa olen sähköpostiviestin kanssa samaa mieltä, kaupunginhallituksen puheenjohtajalta vaadittavia ominaisuuksia myöten.

Tarvitsemme puheenjohtajan, jolla on "sekä asioiden tuntemista, osaamista päätöksenteossa että hyvää yhteistyötä eri ryhmien kanssa". Lisäksi puheenjohtajan tulee mielestäni olla myös rehellinen ja luotettava. Näitä kaikkia ominaisuuksia en valitettavasti voi yhdistää Markku Aholaiseen. Oman viestinsä mukaan hän on ollut 30 vuotta mikkeliläisessä kunnallispolitiikassa. Eiköhän noina vuosina olisi hänkin voinut haluamaansa uutta polittiikkaa harjoittaa.

NKP:läistä toimintakulttuuria edustaa myös muuan toveri, joka kuulemani mukaan yrittää saada kenet tahansa ryhmästämme "haastamaan" minut paikasta kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtajaksi. Vaalit käytiin lokakuussa ja kuntalaisten viesti oli selvä; sain puoluestamme ylivoimaisesti eniten ääniä ja luonnollisestikin sen tulisi näkyä myös paikkajaossa.

Kuntalaiset jättivät tällä kertaa tämän toverirouvan vaille luottamusta vaaleissa ja jo sen tulisi olla merkkinä siitä, että jatkuva sählääminen ja kiusanteko tulisi kanavoida jonnekin muualle kuin kunnallispolitiikkaan. Olen varma, että Mikkelin sd-kunnallisjärjestö pärjää ilman sitä ja silloin olisi todellisen uuden politiikan aika. Edustajiston kokouksesta tulee huomenna varmasti mielenkiintoinen. Kansanedustajana saan luonnollisestikin olla mukana kokouksessa.

Muodikasta

Taitavaa ja muodikasta toimintaa Sauli Niinistöltä. Niinistön ilmoitus avioitumisestaan oli todellinen yllätys. Kukaan ei ole tuntunut tietävän hänen kenenkään kanssa edes seurustelevan, joten vihille meno tuntui äimistyttävän kaikki.

Tyylikäs tapa toimia ja osoitus siitä, että yksityiselämän myönteiset asiat voidaan hoitaa piilossa kaikelta kansalta. Poliitikkojen sairauslomat ja avioerot ovat julkisten rekistereiden myötä kaikkien tiedossa, mutta uusia ihmissuhteita ei tarvitse revitellä ja esitellä muille, ellei niin välttämättä itse halua.

Pariskunnan ikäeroa on päivitelty ja toisaalta (miehet) ihailtu. Vanhempien miesten mielenkiinto nuorempiin naisiin ei kuitenkaan ole mikään uusi ilmiö. Miespoliitikkojen keskuudessa se on paitsi tavanomaista niin myös varsin muodikasta. Lähes kaikilla varteenotettavilla eurooppalaisten maiden miesjohtajilla on itseään huomattavasti nuorempi puoliso. Tuskin tästä naimakaupasta on siis Niinistöllekään haittaa edes ammatillisessa mielessä.

Mietin mielessäni, kuinka ihmiset olisivat suhtautuneet samankaltaiseen tekoon esimerkiksi lähes samanikäisen leskirouva Gronbergin (vihr) ilmoituksesta astua vihille puolueensa palkkalistoilla olevan nuoren miehen kanssa. Veikkaan, että lehtijutut ja kommentit olisivat voineet olla vähän toisen tyylisiä:)

Muutoin pidän ikäerokeskustelua turhana. Oleellisinta on kuitenkin se, että parin kiinnostuksenkohteet ovat samankaltaisia. Etenkin poliitikon puolisolta vaaditaan kiinnostusta yhteiskunnallisiin asioihin ja ymmärrystä vaativan työn epäsäännöllisiin työaikoihin. Kaikista ei siihen todellakaan ole. Esimerkkejä sopimattomista yrityksistä on ikävä kyllä lukuisia.

Tohelointia

Lomallani kuulin paikallisen lehtemme Länsi-Savon tehneen jutun vaalirahoituksista. Omalta osaltani asia oli noteerattu siten, että olin jättänyt ilmoituksessa mainitsematta kampanjan rahoitusta!!!

Aivan ällikällä lyötynä ryhdyin selvittämään tilannetta. Tietenkin olin ilmoittanut kaiken ja kertonut asiasta jo aikoja sitten myös blogissani. Kunnallisvaalini kulut olivat 1774,06 euroa ja koostuivat lehtimainoksista ja mainostoimistosta. Kaiken maksoin itse, enkä siis ole saanut ulkopuolista rahoitusta mistään.

Sain vihdoin kiinni kaupungin vaali-ilmoituksista vastaavan virkamiehen ja hän kertoi, että ilmoituksessani ei todellakaan ollut mitään merkintää rahoituksesta. Olin siis muistikuvastani huolimatta toheloinut kaavaketta täyttäessäni ja jättänyt kohdan tyhjäksi. Sovimme virkamiehen kanssa, että käyn korjaamassa paperin heti maanantaina. Näin teinkin.

Virtaa täynnä!

Nyt on lomat pidetty ja virtaa riittää! Tulin eilen viikon mittaiselta Espanjan -matkalta ja kotiin oli ihana tulla etenkin, kun ulkona oli kaunis pakkaskeli. Lomaviikko kului joutuisasti kirjoja lueskellen ja nukkuen.

Viikko ulkomailla tekee hyvää, vaikkakin puhelin ja sähköposti sekä suomalaiset sanomalehdet pitävät kiinni arjessa. Suomessa oli noussut/nostettu meteli puheenjohtaja Urpilaisen verkkosukista. Mielestäni iltapäivälehdessä ollut juttu oli ihan uudenvuoden juhlateemaan sopiva, kuvineen kaikkineen. Muistaakseni jutussa kuitenkin oli mukana ihan asiaakin, joten kohu vaikutti hieman ylimitoitetulta.

Enemmän tulisikin pohtia sitä, mikä on poliitikon oikeus tai mahdollisuus viettää lomaa. Nyt Urpilaiselta oli kysytty kommentteja nousseesta "kohusta" ja avustaja oli todennut puheenjohtajan viettävän lomaa eikä vastannut kysymyksiin. Lehdissä on todettu, että puoluejohtajan pitää aina olla tavoitettavissa.

Olen samaa mieltä ja tiedän, että Urpilainenkin on tätä mieltä. Puolueen puheenjohtaja on tavoitettavissa aina ja vastaa kysymyksiin lomallaankin silloin, kun kyse on asiallisista asioista. Verkkosukkien kohdalla näin ei ole eikä mielestäni tarvitse ollakaan.

Meillä tavallisilla kansanedustajilla on jokaisella omat käytäntömme. Itse olen aina ollut riippuvainen sanomalehdistä ja uutisista, enkä siis lomamatkoillakaan osaa enkä halua olla tietämättä, mitä tapahtuu. En koe sitä rasitteena, päinvastoin. Tunnen oloni turvalliseksi, kun tiedän missä mennään.

Samoin olen kännykän tavoitettavissa aina ja vastaan silloin, kun se suinkin on mahdollista. Nykyisessä työssäni olen kuntalaisten ja kansalaisten palveluksessa eikä ihmisten yhteydenottotarve katso viikonpäivää tai kellonaikaa. Kynnys yhteydenotolle tulee pitää matalana.