Näinä viime päivinä olen saanut seurata sairaanhoitomme tilaa oikein paikan päältä ja konkreettisesti. Puheet siitä, että kaikki olisi hyvin, ovat liioiteltuja. Puitteet Mikkelin keskussairaalassa ovat toki hyvät ja henkilökunta ammattitaitoista ja ystävällistä, mutta se ei potilaiden kannalta katsottuna vaan riitä.
Päivystys on Mikkelissä järjestetty siten, että ns ensiapu annetaan sairaalan tiloissa ja sairaalan henkilöstön toimesta. Viime vuosina on kuultu tarinoita siitä, kuinka meno päivystyspoliklinikalla on viikonloppuöisin kovin levotonta. Syynä ovat päihtyneiden asiakkaiden häiriökäyttäytyminen päivystystiloissa.
Tämä tuli todistettua nyt myös tiistai-illan osalta todeksi. Vähäisten resurssien vuoksi hoidettavat joutuvat odottavat vuoroaan liian pitkään epätietoisena omasta tilastaan. Hoitajien ja lääkärien aika menee liiaksi siihen, että koettavat saada päihtyneiden kertomuksista tolkkua ja saada selvitettyä syötyjen lääkkeiden ja juodun alkoholin määrät. Näiden sekakäyttäjien agressiivista käyttäytymistä varten on päivystykseen jouduttu palkkaamaan vartijoita.
Kallista systeemiämme ei ole rakennettu tätä varten. Erikoissairaanhoidon menot jatkavat kasvuaan ja on liian kallista pitää päivystystä päihtyneiden selviämisasemana. Kysyttyäni asiaa sosiaali- ja terveystoimen vastaavalta apulaiskaupunginjohtaja Juhani Alaselta, hän vakuutti ongelman olevan tiedossa ja osittain jopa hoidossa.
Meneillään oleva Miepä-hanke (mielenterveys - ja päihde) tullee antamaan ratkaisuehdotuksen siihen, kuinka sairaanhoidonpalveluita voitaisi entistä paremmin ja järkevämmin antaa myös päihtyneille asiakkaille ilman, että se vaarantaa muiden hoitoa tarvitsevien tilannetta.
On selvää, että jokainen potilas on hoidettava oli kyseessä päihtynyt tai ei. Kysymys onkin mielestäni siitä, onko hoitoonlähtemiskynnys juuri iltaisin ja viikonloppuisin liian alhainen vai olisiko pään selvittyä jokin muu ratkaisu parempi. Toisena syynä päihtyneiden ns. lisääntymisenä päivystyksessä pidetään sitä, että poliisit joutuvat liian usein toimittamaan sammuneet tai muutoin tajuttomalta vaikuttavat asiakkaansa "varmuuden vuoksi" sairaalahoitoon, sillä putkakuolemia on tapahtunut liian paljon.
Mikäli Miepä-hanke joskus tulee päätökseen (suhtaudun kaikenlaisiin hankkeisiin vähän epäilevästi) uskon, että sen myötä löydetään ratkaisu yhteistyössä poliisin, sosiaaliviranomaisen ja sairaalahenkilökunnan kanssa siihen, kuinka Mikkelissä entistä järkevämmin pystytään kallista hoitoa sitä tarvitseville antamaan ja vielä oikeassa paikassa oikeanlaisen henkilökunnan avulla.
Kokonaan toinen kysymys onkin sitten se, miten potilaat osastoilla saavat riittävästi hoitoa. Hoitajien kiire näkyy joka mutkassa ja ei voi olla oikein, että vanhat ja sairaat ihmiset joutuvat makaamaan käytävillä kaikkien ohikulkijoiden katseltavina. Oman omaiseni saamaan hoitoon olen tyytyväinen ja jälleen huomaan toivovani, että kokoomuksen lupaukset hoitajien palkankorotuksista tulisivat toteutumaan ja pian.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti