Juhlien jälkeen

Itsenäisyyspäivän juhlat on siis saatu kunnialla vietyä läpi. Oli kivaa. Sovimme eukkojen kanssa, että menemme toisenkin kerran! Kaikki meni niin kuin olimme suunnitelleet; tapasimme hyvissä ajoin ennen sissänmenoa eräässä ravintolassa ja ihastelimme kauniita pukujamme ja joidenkin komeita seuralaisia.

Sisään pääsimme aikataulun mukaan noin kello 20 ja sen jälkeen ilta hujahti vauhdilla tuttuihin törmäillen (kirjaimellisesti). Jatkoimme juhlintaa vielä Linnan jälkeen ravintola Teatterissa. Molemmissa paikoissa oli yhteistä se, että kun television valot sammuivat, tuli kummasti tilaa...
Seuraavana päivänä olimme jälleen virkeinä työpaikalla ja naureskelimme illan tapahtumille.

Jäin Helsinkiin vielä lauantaihin saakka. Sain hoidettua jouluun liittyviä asioita ja olikin mukavaa kierrellä kaupoissa kerrankin ihan ilman kiirettä ja aikataulua. Viikonloppu muutoin meni kotosalla nautiskellen. Maanantain kaupunginvaltuuston paperit herättivät ajatuksia ja sunnuntaina sainkin olla hetken jos toisenkin verran puhelimessa. Mikkeliläiset ovat kiinnostuneita siitä, kuinka heidän asioitaan hoidetaan.

Maanantain budjettivaltuusto alkoi jo kello 13.00. Aloitusaika on vihdoin saatu siirrettyä järkeväksi (kiitos puheenjohtaja Nepposen), sillä menneinä vuosina pitkä budjettikokous alkoi klo 18.00 niin kuin valtuuston kokoukset yleensäkin. Yömyöhään venyneet kokoukset eivät olleet kenenkään kannalta järkeviä. Eilen kokous päättyi hyvissä ajoin, jo ennen klo 19.

Budjetin käsittely sinänsä ei aiheuttanut suuria ristiriitoja eri puolueiden välillä. Aikaisemmin hiertäneet sosiaali- ja terveyspuolen budjetista uhatut omaishoitajien tukien poistaminen ja akuuttiosaston lakkauttaminen oltiin saatu torpattua jo hallituskäsittelyssä. Sosialidemokraatit pitivät kuitenkin sote:n budjettia tälläkin kertaa alimitoitettuna ja siksi esitimme vielä 2 miljoonan euron lisäystä budjettiin. Tästä valtuusto äänesti.

Omassa ryhmäkokouksessamme ennen varsinaista valtuuston kokousta kävimme vilkasta ja hyvää keskustelua. Tällaisia arvopohjaisia tilaisuuksia kaipaisin lisää. Puhuimme pitkään siitä, kuinka ymmärrämme kaupunginjohtajan budjettikirjaan tekemän lauseen henkilöstön lomautuksista ja irtisanomisista. Monella menivät puurot ja vellit sekaisin pahemman kerran.

Itse ajattelen asian niin, että kaupungin talouden tilanne on nyt niin vakava, että emme voi ummistaa silmiämme miltään keinolta, mikä voisi parantaa tilannetta. Kirjaus lomautuksien ja irtisanomisten mahdollisuudesta viimeisenä keinona ei ole mikään ehdotus tai kannanotto niiden käyttämiseksi, vaan ainoastaan tiedostaminen siitä, että myös nämä keinot ovat käytettävissämme.

On aivan eri asia, tarvitaanko niitä koskaan käyttää tai aiotaanko niitä koskaan käyttää kuin se, että ne tekstiosuudessa on mainittuina. Mielestäni on erittäin vastuutonta kaupunkilaisten asioiden hoitoa se, että kieltäydyttäisiin ajattelemasta näiden keinojen edes teoreettista käyttöä. Kaupunginhallituksessa asiasta äänestettiin jo aikaisemmin ja meidän ryhmä hajosi siellä.

Myös valtuustoryhmässä asiasta oltiin voimakkaasti kahta mieltä. Jotkut vaativat ryhmäpäätöksen tekoa tässä asiassa. Minulle olisi käynyt (niinkuin yleensäkin) ns. vapaiden käsien antaminen, mutta ryhmän enemmistö halusi tehdä ryhmälle yhtenäisen päätöksen. Äänestystulos oli 14-13 tekstimaininnan säilymisen puolesta!

Mikkeliläisessä demariryhmässä tunnetaan siis sittenkin vastuuta kuntalaisista. Tällä johtopäätöksellä menimme saliin ja hyväksyimme kaupunginjohtajan esityksen mahdollisuudesta käyttää myös lomautuksia ja irtisanomisia, mikäli talous jolloinkin niin edellyttää.

Turhaa on ollut se lietsonta henkilöstön suuntaan, jolla ihmiset on saatu paniikkiin. Mikäli näihin milloinkaan joudutaan turvautumaan, tietenkin se tehdään juuri kaikkien pykälien ja tietojen ja taitojen mukaan siten, että siihen on mahdollisimman hyvin pystytty varustautumaan myös yksilötasolla ja siten, että tilanne ei kohtuuttomasti kuormita työpisteitä.

Nähtäväksi jää se, kuinka budjetissa tullaan ensi vuonna pysymään. Itse veikkaan, että ei tulla. Mikäli pysyttäisi, tarkoittaisi se sitä, että ihmiset on jätetty hoitamatta. Toivottavasti seuraavan vuoden budjetin valmistelu aloitetaan jo heti ensi viikolla ja nyt hieman järkevämällä tavalla (terveiset Kimmolle!).

Kaikkien hyvien juhlien jälkeen alkaa siis arki. Eilinen kokous kaikkine ikävine asioineen palautti arkeen ihan hyvin. Tänään saavuin Helsinkiin, jossa aurinko paistoi ja työnteko tuntuu taas tosi kivalta. Tällä viikolla on salissa paljon asiaa ja iltaisinkin kaikenlaista mukavaa oheistoimintaa. Joulun lähestyminen tuntuu tässäkin talossa.