maanantaina, joulukuuta 03, 2007

Kyllä hävettää!

Tulin aamujunalla Helsinkiin, koska tänään on poikkeuksellisesti täysistunto. Totuttuun tapaan luin junassa iltapäivälehdet. Iltalehdessä oli arvostamani ajattelijan ja kirjoittajan Kalle Isokallion kolumni "Mummon kyykyttäjät". Hän kysyy artikkelissaan; Eikö kansanedustajia yhtään hävetä!

Vastaan hänelle: Kyllä hävettää! Isokallio arvostelee jutussaan sitä, kuinka kansanedustajat ovat tehneet huonoja päätöksiä. Päätöksiä, jotka kurittavat etupäässä pienituloisia vanhuksia. Olen ihan samaa mieltä ja näistä asioista oma puolueenikin on kantanut huolta.

Energiaveronkorotus ja polttoaineiden veronkorotus ovat molemmat niitä asioita, jotka kohdistuvat enemmän pienituloiseen haja-asutusalueella asuvaan ihmiseen. Olen ainakin yrittänyt puhua toisenlaisen päätöksenteon puolesta. Me maakunnista tulevat kansanedustajat esimerkiksi ympäristövaliokunnassa kyllä tiedämme ne haasteet, joita asuminen ja eläminen joukkoliikenteen ulottumattomissa tarkoittaa.

Oma puolueeni on myös vastustanut terveyskeskusten asiakasmaksujen korotuksia. Nämä korotukset kuitenkin sisältyvät hallituksen ohjelmaan. Myös tästä olen omissa puheenvuoroissani puhunut. Harmi vaan, että tässä maassa on kovien arvojen oikeistohallitus, joka nauttii eduskunnan voimasuhteitten tuomaa valtaa.

Lisää häpeää saan tuntea oman kotikaupunkin Mikkelin suunnitelmista kurittaa mummoja lopettamalla omaishoitajien tukeminen sekä lakkauttamalla terveyskeskuksen akuuttiosasto. Myös nämä oikeiston ajamat leikkaukset kohdistuvat juuri näihin Isokallion mainitsemiin pienituloisiin mummoihin. Myös meidän kaupungissa valtaa pitää kylmät oikeistopuolueet.

Mitä tulee Isokallion vertauksiin kansanedustajien palkoista ja muista eduista, rohkenen olla tuntematta häpeää. Tämän puolen vuoden eduskuntaurani aikana olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että myös tämä työmies on palkkansa ansainnut. Myös tällä hyvällä palkalla saa töitä tehdä ihan tosissaan eikä työtunteja vuorokaudessa tai viikossa lasketa.

Työ on mielenkiintoista, vastuullista ja vaativaa. Nautin tästä työstä enkä koe olevani Isokallion maintsema AHNE kansanedustaja. Pikemminkin haluaisin tulla tituleeratuksi sanalla AHKERA kansanedustaja. No, ehkä joskus tällaistakin saamme jostain kolumnista lukea...

Ei kommentteja: