Taidan sittenkin selvitä. Olen ollut viime viikosta lähtien vähän sairaana ja siksi pois pelistä. Eilen alkoi tuntua siltä, että elämä taas voittaa! Onkin ollut hauska huomata, kuinka monet ovat ihmetelleet sitä, mihin olen blogeissani kadonnut. Nyt yritän pysyä toimintakykyisenä ja kirjoitella tännekin aina muutaman kerran viikossa.
Eilen oli koolla Hirvesalmen, Ristiinan ja Mikkelin hallitukset. Tarkoitus oli linjata sitä, kuinka nämä kolme kuntaa lähtevät tekemään kunta- ja palvelurakenneselvityksiä. Aivan yksituumaisilta eivät puheenvuorot kuulostaneet; itselle jäi tunne, että toiset puhuivat aidasta ja toiset aidanseipäistä. Huomasin vaan miettiväni sitä, MISTÄHÄN IHMEESTÄ epäluuloisuus toisia kohtaan oikein johtuu ja olisiko sille jotakin tehtävissä...? Lopputulokseksi kuitenkin tuli, että hallitusten puheenjohtajistot jatkavat mietintöjään yhdessä ja koettavat saada asiaa vietyä eteenpäin.
Muutoin en oikein pidä siitä tavasta, joka on meilläkin tällä hallituskaudella yleistynyt. Yhä useampi asia käsitellään puheenjohtajiston kesken. Toki on järkevää ja joskus toimivaakin miettiä asioita pienemmällä porukalla, mutta silloin kun päätöstä joutuu kuitenkin tekemään koko kaupunginhallitus, pitäisi kaikilla olla se sama tieto päätöksenteon ja prosessien etenemisen vaiheista. Liian usein tuntuu siltä, kuin tieto ei aivan kaikille hallituksen jäsenille näistä puheenjohtajiston palavereista välittyisi samalla tavalla. Eiliseen neuvotteluun oli poikkeuksellisesti kutsuttu koko kaupunginhallitus.
Eilen oli myös kaupunginvaltuuston talousarviokokous. Ensimmäistä kertaa kokeilimme sitä, että maratonkokous aloitettiin jo päivällä. Aikaisemmin pitkät kokoukset ovat venyneet iltamyöhään eikä ihmisten vireystaso enää työpäivän jälkeen iltakymmeneltä ole ollut kummoinen. Eilinen kokous sujui tehokkaasti ja oli ohi jo 18 maissa. Vireystaso ainakin pysyi kokoussalissa korkealla, siitä pitivät huolen sählääminen joissakin ponsikuvioissa.
Itse olin kaupunginhallituksen jäsenenä tyytyväinen siitä, että meidän moneen kertaan läpi käymä budjetti sai nyt myös valtuuston siunauksen. Toki mieltä lämmitti myös jo perinteiseksi käynyt kukkapaketti, jonka antaja on kyllä tiedossa, mutta perusteita ei ehkä näin julkisesti voi kertoa. Sininen hyasintti muistuttaa nyt keittiössämme siitä, että asioista voidaan olla eri mieltä, mutta silti kunnioitamme toistemme näkemyksiä ja voimme olla kavereita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti