Perjantai-aamuna saimme sd-ryhmässä katsauksen metsäteollisuuden nykytilasta. Monta mielenkiintoista ja selventävää asiaa tuli käytyä läpi. Harmi vaan, että aika oli niin kovin rajallinen, enemmänkin olisi infoa ollut hyvä saada.
Valiokunnan ja istunnon jälkeen tapasimme (Lenita ja minä) mikkeliläisen kansalaisopiston ruotsinkielen ryhmän. He olivat tulleet ex-kansanedustajan ja ministerin Pirjo Rusasen ideoimalle retkelle Helsinkiin ja ennen Svenska Teaterniin menoa piipahtivat eduskunnassa. Puoli tuntia vierähti vauhdilla ja meillä oli oikein värikäs ja hyvä keskustelu. Också liten på svenska. Totesimme yhteen ääneen, että järjestämme joskus vastaavanlaisen tilaisuuden Mikkelissä.
Tänään on voitu Mikkelissä nauttia ihanasta valkeasta maisemasta ja pienestä pakkasesta. Onni oli aamupäivällä serkkupoikansa Eliaksen kanssa nauttimassa lumen ihmeellisyyksistä ja päivällä kävimme kaupungilla ihastelemassa joulun avausta. Paljon olikin ihmisiä liikkeellä ja pikkuhiljaa voi alkaa joulun virittelyynkin lähteä mukaan.
Tapasin tietenkin paljon tuttuja ja työasioistakin tuli puhuttua. Mukavin palaute tuli Kenkäveron toiminnanjohtajalta Anne Ossilta, joka kiiruhti teltaltaan kertomaan, että olivat saaneet ministeriöstä myönteisen päätöksen hakemukselleen taidekasvatuksen opetuksen järjestämiseksi. Samanlainen päätös oli tullut myös Etelä-Savon tanssiopistolle. Totesinkin Annelle, että ei meitä topakoita naisia turhaan eduskuntaan ole valittu!!!
Kaupunginjohtaja Mikanderin kanssa vaihdoimme myös torilla kuulumisia. Esitin hänelle huolestumiseni saamastani tiedosta, jonka mukaan omaishoitajien tukea oltaisiin ensi vuodelle vähentämässä. Näin ei missään vaiheessa ole pitänyt käydä, vaan pikemminkin päinvastaista on ollut suunnitteilla. Muutaman muunkin asian sain Kimmolle puhuttua, mutta nähtäväksi jää ottaako hän vihjeistä vaarin.
Nyt on aika heittää vielä ihanassa ilmassa pitkä kävelylenkki ja sitten hiljentyä lauantai-illan viettoon. Parasta rauhallisissa koti-illoissa on kiireettömyys ja kynttilöiden virittely ympäri huushollia. Onni totesikin äsken ruuan ja metrilakujen jälkeen sohvalla tyytyväisenä köllötellessään, että "Kylläpä elämä on kylläistä!" Minusta se on tällä hetkellä suorastaan yltäkylläistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti