Mikkelin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä päätti sunnuntain kokouksessaan antaa kolmasosalle ryhmänsä jäsenistä rangaistuksen. Rangaistuksen nimenä on kirjallinen huomautus. Asiasta uutisoi eilen Ylen Etelä-Savon radio ja siksi itsekin sitä nyt tässä kommentoin.
Olen yksi näistä rangaistuksen saaneista. Loput viisi ovat kaikki pitkäiaikaisia puolueen jäseniä, kokeneita kunnallispoliitikkoja ja merkittävissä luottamustehtävissä toimivia sosialidemokraatteja; kuten kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kaupunginhallituksen toinen jäsen, teknisen lautakunnan puheenjohtaja jne.
Rangaistuksen syynä on valtuustoryhmän ryhmäpäätöksen vastainen äänestyskäyttäytyminen valtuuston kokouksessa koskien jäähallin remontoimista. Me kuusi äänestimme perustellun kaupunginhallituksen esityksen puolesta kannattaen siis kerralla tehtävää laajempaa, jäähallin nykyaikaistavaa remonttia. Muu valtuustoryhmä oli karsitun ja osittaisen remontin kannalla.
Olen ollut puolueen jäsenenä 23 vuotta ja sitä ennen mukana toiminnassa lapsesta saakka. Kaupunginvaltuustossa olen ollut nyt 11 vuotta. Kansanedustajana on menossa viides vuosi. Luulen tietäväni jotakin minäkin oman puolueeni arvoista ja tavoitteista. Yhtenä keskeisenä arvona liikkeellämme on mielipiteen - ja sananvapaus.
Nykyisessä valtuustoryhmässämme on kuitenkin vallalla kulttuuri, jossa ryhmäpäätöstä käytetään välineenä hallitsemiseen. Pakottamalla kaikki ryhmän jäsenet saman päätösesityksen taakse pyritään kahlitsemaan valtuutettujen omaa ajattelua ja mitätöimään jokaisen valtuutetun oikeutta omien arvojensa mukaiseen politiikan tekemiseen. Kompromissi on nykyisessä ryhmässämme tuntematon sana.
Olen ollut mukana tekemässä ryhmäpäätöksiä sellaisissa isoissa merkittävissä asioisssa, kuten budjetista, joissa valtuustoryhmän ryhmäpäätöksellä "helpotetaan" jokaisen valtuutetun omaa tilannetta esim. lautakuntatasolla tavoitteena saada rakennettua budjetti kokonaisuutena. Silloin yhteisellä sitoutumisella on positiivinen lataus. Käyttämällä ryhmäpäätöstä negatiivisesti, ihmisiä pakottaen, tehdään hallaa koko toimintakulttuurille, mikä kuitenkin perustuu joukkovoimaan.
Tästä olen yrittänyt omassa ryhmässäni useasti puhua, mutta vaikutus on ollut ilmeisen päinvastainen. Ryhmäpäätöksiä tehdään useasti ja joskus tuntuu siltä, että ne on jossain porukassa tehty jo ennenkuin asia on edes lähelläkään päätöksentekoa saati sitten ryhmän käsittelyssä. Silloin motiivina täytyy olla ainoastaan sairas vallankäytön himo. Jos joku keksii paremman selityksen, kertokoon sen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti