Eilen ja tänään on meillä kuudella eteläsavolaisella kansanedustajalla yhteistä ohjelmaa. Kaksi päivää on varattu erilaisille vierailukäynneille siten, että eilen olimme Mikkelissä ja tänään Savonlinnassa.
Meillähän on aina joku meistä kuudesta ns. yhteyshenkilö. Ensimmäisen jakson oli Olli Nepponen ja nyt vuoro vaihtui Jari Lepälle. Yhteyshenkilön (avustajan) kautta hoituvat kätevästi sellaiset tapaamisjärjestelyt, jotka koskevat meitä kaikkia. Jarin jälkeen ensi kevät- kaudella on minun vuoroni.
Nepposen ohjelma rakentui eilen siten, että aloitimme aamun Maakuntaliitossa. Siellä kävimme keskustelua ajankohtaisista (budjettiasioista) asioista sekä ideoimme vähän tulevaisuuttakin. Viitostien kohtalo siirtynee lupauksena vuodelle 2009... Asiasta kuitenkin vielä väännetään eduskuntakäsittelyssä ja yhteinen aloite (jälleen kerran) on tekeillä.
Maakuntaliitosta menimme Karkialammelle, jossa joukko harmaapukuisia miehiä otti meidät ohjaukseensa. Saimme katsauksen maavoimien esikunnan toiminnasta ja tilanteesta sekä selvityksen Karkialammen alueesta sotilaiden näkökulmasta. Kaiken kaikkiaan mukava visiitti, kun ei ollut epäselvää, mitä tehdään, mihin mennään ja missäkin järjestyksessä.
Ammattikorkeakoululla saimme tilannekatsauksen koulutusrintamalla puhututtavista asioista. Valtakunnallisesti käynnissä oleva rakenteellinen mullistus on se, mikä aiheuttaa niin haasteita kuin mahdollisuuksiakin tällä sektorilla. Jollain tavalla olisi vaan pystyttävä saamaan alueellisesti järkeviä ratkaisuja aikaan yhteistyössä kaikkien koulutuksenjärjestäjien kesken.
Etelä-Savon pelastuslaitoksella pääsimme tutustumaan siihyen sektoriin, jonka olemassaoloa ja toimintaa pidämme itsestäänselvänä ja välttämättömänä. Harvemmin vaan tulemme ajatelleeksi sitä, kuinka haavoittuvainen palo- ja pelastusjärjestelmä voikaan olla.
Muutamia kummallisuuksia kävi ilmi ja näihin asioihin täytyy pystyä vaikuttamaan. Järjestelmjä perustuu ihmisten tekemään työhön ja näistä ihmisistä ja työkuntoisuudesta on pidettävä huolta. Keväällä oli eduskunnassa kiertämässä aloite palomiesten eläkeiän alentamiseksi ja nimiä siihen kertyikin varsin runsaasti.
Viimeisenä vaan ei tietenkään vähäisimpänä kohteena oli Etelä-Savon yrittäjien uudet toimitilat Mikpolissa. Yrittäjien hallitus oli koolla ja keskustelua käytiin paitsi yrittäjiä kurmoittavasta polttoaineveronkorotuksesta niin myös pienyrittäjien huonosta sosiaaliturvasta sekä ensimmäisen työntekijän palkkaamisen vaikeudesta. Vanhemmuudenkustannusten jakaminen koskettaa erityisesti naisyrittäjiä ja olisi kaikkien etu, että kustannukset jaettaisiin tasapuolisemmin.
Taisin olla paikalla ainut, jolla ei ollut omakohtaista kosketuspintaa yrittäjyyteen, mutta siitä huolimatta koen asiat tärkeinä ja pienyrittäjyys on meidän alueella tärkeä voimavara, jota täytyy pystyä pitämään hengissä.
Tänään vierailumme suuntautuu siis Savonlinnan suuntaan, jossa ohjelmamme on rakennettu vähitäänkin yhtä tehokkaaksi kuin eilinenkin päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti