Meidän puolueella on siis menossa kampanja, jossa kansalaisilta kysellään ehdokkaita seuraavaksi presidenttiehdokkaaksemme ja sitä kautta luonnollisestikin presidentiksi. Kyselyyn voivat osallistua kaikki kansalaiset, onhan kysymyksessä sitten myös koko kansan presidentti.
Messuilla kaavakkeita täytettiin hyvin ja arpajaispalkintoina olleet kahvipaketit menivät siis hyvin "kaupaksi". Keskustelua aiheesta käytiin ja osalle oli hyvinkin selvää se, minkälaista henkilöä tulisi nyt hakea.
Omakin käsitykseni on ollut vielä aivan auki ja sikälikin nämä hyvät keskustelut tuovat siihen mukavaa lisäpohdintaa. Tämän päivän parhaimman ehdotuksen sain kuitenkin keskellä raviradan nurmikenttää, jossa tuntemani rouva (ei puoleen jäsen) halusi ehdottomasti, että seuraavaksi presidentiksi valittaisi Reino Paasilinna. Hän pyysi, että viestitän asiaa eteenpäin.
Perusteluina olivat pitkäaikainen poliittinen kokemus, erilaisissa tehtävissä toimiminen, Venäjän ja sen kielen hallitseminen, Eurooppa-politiikan osaaminen, maltillinen ja asiaosaamiseen keskittyvä olemus. Minunkin mielestäni juuri nämä ominaisuudet ovat niitä, mitä tulevaltakin presidentiltä voidaan edellyttää löytyvän. Näinköhän Suomen 12. presidentti löytyi keskeltä Farmari-messuja ja Mikkelin raviradan viheriötä...
lauantaina, heinäkuuta 31, 2010
Maakunnan puolustajat
Maakuntalehdessämme (Länsi-Savo ja Itä-Savo) oli pari päivää sitten haastattelu ansioituneesta kunnallismiehestä punkaharjulaisesta ex-kansanedustaja Pekka Nousiaisesta (kesk.). Jäin miettimään joitakin hänen kommenttejaan juuri Itä-Savossa.
Punkaharju sijaitsee siis Savonlinnan naapurissa ja on ns. Itä-Savoa, etäisyyttä Mikkeliin on alle 150 km. Kun eilisaamuna ajoin taas kerran kokoukseen Savonlinnan kaupungintalolle, Nousiaisen mietteet pyörivät päässäni.
Hän näet oli pahoillaan siitä, että viime eduskuntavaaleissa paikkansa jäivät uusimatta sekä hän että savonlinnalainen Jouni Backman (sd.). "Minun ja Jounin tippumiset tarkoittivat sitä, että Savonlinnan seutu menetti oikeasti puolestapuhujansa".
Ymmärrän toki mielipahan oman putoamisen vuoksi, mutta sitä en ymmärrä, että tosiasioita ei tunnusteta. Meidän maakunnasta valitaan ainoastaan kuusi kansanedustajaa, joten jokaisen täytyy pystyä puolustamaan koko maakuntaa. Meillä ei ole varaa siihen, että olisimme ainoastaan jonkun nurkan valittuja.
Toisekseen, ei ole salaisuus sekään, että juuri tällä vaalikaudella ovat asiat Savonlinnankin näkökulmasta nytkähtäneet suotuisaan suuntaan. Viitostien remontin eteneminen hyödyttää koko maakuntaa, Savonlinnan ohikulkutietä on juuri tällä kaudella pystytty aktiivisesti edistämään, museoviraston alueellistaminen näyttää lupaavalta, pari vuotta sitten saimme pysäytettyä OKL:n lakkauttamisen jne, jne. Edellisten kausien saavutukset näyttävät miinusmerkkisiltä. Tämä on totta.
Punkaharju sijaitsee siis Savonlinnan naapurissa ja on ns. Itä-Savoa, etäisyyttä Mikkeliin on alle 150 km. Kun eilisaamuna ajoin taas kerran kokoukseen Savonlinnan kaupungintalolle, Nousiaisen mietteet pyörivät päässäni.
Hän näet oli pahoillaan siitä, että viime eduskuntavaaleissa paikkansa jäivät uusimatta sekä hän että savonlinnalainen Jouni Backman (sd.). "Minun ja Jounin tippumiset tarkoittivat sitä, että Savonlinnan seutu menetti oikeasti puolestapuhujansa".
Ymmärrän toki mielipahan oman putoamisen vuoksi, mutta sitä en ymmärrä, että tosiasioita ei tunnusteta. Meidän maakunnasta valitaan ainoastaan kuusi kansanedustajaa, joten jokaisen täytyy pystyä puolustamaan koko maakuntaa. Meillä ei ole varaa siihen, että olisimme ainoastaan jonkun nurkan valittuja.
Toisekseen, ei ole salaisuus sekään, että juuri tällä vaalikaudella ovat asiat Savonlinnankin näkökulmasta nytkähtäneet suotuisaan suuntaan. Viitostien remontin eteneminen hyödyttää koko maakuntaa, Savonlinnan ohikulkutietä on juuri tällä kaudella pystytty aktiivisesti edistämään, museoviraston alueellistaminen näyttää lupaavalta, pari vuotta sitten saimme pysäytettyä OKL:n lakkauttamisen jne, jne. Edellisten kausien saavutukset näyttävät miinusmerkkisiltä. Tämä on totta.
Farmareilla
Viime päivät on siis mennyt vauhdilla Mikkelissä pidettyjen Farmari-messujen parissa. Päivisin olen ollut jututtamassa ihmisiä SDP:n kojulla viileässä jäähallin kulmauksessa, osallistunut ELY-keskuksen paneeliin sekä Järvi- Suomen Portin kokkikouluun. Iltaisin olen ollut mukana isännöimässä kaupungin tilaisuuksissa.
Messut ovat sujuneet hyvin, sää on suosinut ja järjestelyt ovat olleet moitteettomat. Kaupungin rakentama uusi yhdystie raviradan alueelle on tullut tarpeeseen ja on helpottanut järjestelyjä. Paras kulkuväline paikkakuntalaisille on ollut fillari ja sillä olenkin joka päivä saanut alueelle suihkia.
Toivottavasti myös ulkopaikkakuntalaiset ovat kokeneet järjestelyt onnistuneiksi, sillä tällaisilla messuilla on kaupungille paitsi imagollista niin myös taloudellista merkitystä ja siksi niitä pitää jatkossakin pystyä järjestämään ja aina entistä paremmin.
Puolueemme puheenjohtaja ja puoluesihteeri olivat eilen vieraina messuilla. Vastoin tämän päivän Länkkärin juttua, niin molemmat keräsivät ympärilleen paljon ihmisiä. Ainoastaan paremmalla osastosijainnilla olisimme voineet tässä suhteessa menestyä vielä paremmin. Sovimmekin saman tien puoluesihteerin seuraavasta vierailusta alkusyksystä Mikkeliin ja Mikkelin Wanhoihin Tovereihin.
Messut ovat sujuneet hyvin, sää on suosinut ja järjestelyt ovat olleet moitteettomat. Kaupungin rakentama uusi yhdystie raviradan alueelle on tullut tarpeeseen ja on helpottanut järjestelyjä. Paras kulkuväline paikkakuntalaisille on ollut fillari ja sillä olenkin joka päivä saanut alueelle suihkia.
Toivottavasti myös ulkopaikkakuntalaiset ovat kokeneet järjestelyt onnistuneiksi, sillä tällaisilla messuilla on kaupungille paitsi imagollista niin myös taloudellista merkitystä ja siksi niitä pitää jatkossakin pystyä järjestämään ja aina entistä paremmin.
Puolueemme puheenjohtaja ja puoluesihteeri olivat eilen vieraina messuilla. Vastoin tämän päivän Länkkärin juttua, niin molemmat keräsivät ympärilleen paljon ihmisiä. Ainoastaan paremmalla osastosijainnilla olisimme voineet tässä suhteessa menestyä vielä paremmin. Sovimmekin saman tien puoluesihteerin seuraavasta vierailusta alkusyksystä Mikkeliin ja Mikkelin Wanhoihin Tovereihin.
torstaina, heinäkuuta 22, 2010
Lahjontaa ja lobbausta
Muutama päivä sitten kesäjuttuna Länkkärissäkin oli oikein etusivulla isosti se, että eteläsavolaiset kansanedustajat eivät ole lahjottavissa. No eipä olla ei.
Juttu tietenkin johtui siitä, että valtakunnan mediassa uutisoitiin lakimuutoksesta, jolla tullaan tiukentamaan kansanedustajien lahjontasäädöksiä. Oikeusministeri Brax (vihr.) kertoi televisiossa lakimuutoksen pääperiaatteita ja vakuutti järjenkäytön olevan sallittua jatkossakin.
Tälläkin lailla Vihreät jotenkin yrittivät kiillottaa omaa ydinvoimasta jo entuudestaan säteilevää kilpeänsä (on kyllä syytäkin), esittäen asian eri tiedotusvälineissä siten, että juuri he ovat aloitteellisia ja juuri heidän halustaan kitketään yhteiskunnasta kaikki muiden puolueiden harjoittama epäeettinen toiminta. Tämä retoriikka on siis jatkumoa sille besserwisseri-politiikalle, jota nämä kahden jakkaran keikkujat ovat jo vuosikaudet harrastaneet.
Itse asia on aivan yhdentekevä. Jokainen, joka on tullut valittua kansanedustajaksi, tietää omat vastuunsa ja rajansa. Jokainen järkevä ihminen tietää, milloin on syytä kieltäytyä lahjasta tai vieraanvaraisuudesta. Mielestäni lahjonnan tunnusmerkistö on ihan selvä; jos vastaanottaa taloudellista etua luvaten siitä hyvästä tehdä jotakin lahjoittajan puolesta, on kyse lahjonnasta. Se, että asiaa ei ole kansanedustajien kohdalla kriminalisoitu, ei mielestäni ole estänyt moraalista taakkaa tähänkään asti.
Lobbauksen vastaanottaminen eri asioiden puolesta on oleellinen osa meidän työtämme. Itse olen sitoutunut tekemään työtä oman maakunnan ja sen ihmisten puolesta ja sitä teen riippumatta siitä, kutsutaanko esim. Savonlinnan oopperajuhlille, Salmelan näyttelyyn tai Joroisten musiikkijuhlille. Kansanedustajien kutsuminen näihin ja muihin oman maakunnan tapahtumiin on tavanomaista kohteliaisuutta. Kutsujen vastaanottaminen on puolestaan osa meidän työtä. Lahjonta on jotain ihan muuta.
Juttu tietenkin johtui siitä, että valtakunnan mediassa uutisoitiin lakimuutoksesta, jolla tullaan tiukentamaan kansanedustajien lahjontasäädöksiä. Oikeusministeri Brax (vihr.) kertoi televisiossa lakimuutoksen pääperiaatteita ja vakuutti järjenkäytön olevan sallittua jatkossakin.
Tälläkin lailla Vihreät jotenkin yrittivät kiillottaa omaa ydinvoimasta jo entuudestaan säteilevää kilpeänsä (on kyllä syytäkin), esittäen asian eri tiedotusvälineissä siten, että juuri he ovat aloitteellisia ja juuri heidän halustaan kitketään yhteiskunnasta kaikki muiden puolueiden harjoittama epäeettinen toiminta. Tämä retoriikka on siis jatkumoa sille besserwisseri-politiikalle, jota nämä kahden jakkaran keikkujat ovat jo vuosikaudet harrastaneet.
Itse asia on aivan yhdentekevä. Jokainen, joka on tullut valittua kansanedustajaksi, tietää omat vastuunsa ja rajansa. Jokainen järkevä ihminen tietää, milloin on syytä kieltäytyä lahjasta tai vieraanvaraisuudesta. Mielestäni lahjonnan tunnusmerkistö on ihan selvä; jos vastaanottaa taloudellista etua luvaten siitä hyvästä tehdä jotakin lahjoittajan puolesta, on kyse lahjonnasta. Se, että asiaa ei ole kansanedustajien kohdalla kriminalisoitu, ei mielestäni ole estänyt moraalista taakkaa tähänkään asti.
Lobbauksen vastaanottaminen eri asioiden puolesta on oleellinen osa meidän työtämme. Itse olen sitoutunut tekemään työtä oman maakunnan ja sen ihmisten puolesta ja sitä teen riippumatta siitä, kutsutaanko esim. Savonlinnan oopperajuhlille, Salmelan näyttelyyn tai Joroisten musiikkijuhlille. Kansanedustajien kutsuminen näihin ja muihin oman maakunnan tapahtumiin on tavanomaista kohteliaisuutta. Kutsujen vastaanottaminen on puolestaan osa meidän työtä. Lahjonta on jotain ihan muuta.
Markkinoilla
Sain viime viikolla olla mukana Ristiinan markkinoilla. Paikallinen Työväenyhdistys oli siellä kojunsa kanssa ja tapasimmekin paljon ihmisiä. Markkinat ovat pienessä Ristiinassa iso tapahtuma, jonne tulevat niin paikalliset kuin kesäasukkaatkin. Puhetta riitti mm. jätehuollosta, infrasta ja terveydenhuoltopalveluista.
Näitä samankaltaisia markkinoita on kesällä lähes joka kunnassa. Olemme Onnin kanssa kierrelleet näitä satunnaisesti ympäri maakuntaa ja jokaisessa on ollut meille molemmille jotakin mielenkiintoista.
Uuden SDP:n linjausten mukaisesti, eteläsavolaiset demarit ovat ymmärtäneet jo aikaisemmin, että meidän on oltava siellä, missä ihmisetkin ovat. Siksi olenkin kannustanut kaikkia pieniäkin yhdistyksiä siihen, että järjestetään yhdessä koju markkinoille ja levitetään ilosanomaamme sielläkin.
Isommassa mittakaavassa tämä tullee tapahtumaan viikon päästä Mikkelissä pidettävillä Farmari-messuilla, jonne ovat mukaan tulossa myös puolueemme puheenjohtaja ja puoluesihteeri. He ovat paikalla ainakin perjantaina ja itse olen lupautunut olemaan eri tilanteissa messualueella to-la. Lisäksi kaupunki järjestää iltatilaisuudet sekä maa-ja metsätalousvaliokunnalle että kutsuvieraille. Näissä tilaisuuksissa olen isäntänä.
Näitä samankaltaisia markkinoita on kesällä lähes joka kunnassa. Olemme Onnin kanssa kierrelleet näitä satunnaisesti ympäri maakuntaa ja jokaisessa on ollut meille molemmille jotakin mielenkiintoista.
Uuden SDP:n linjausten mukaisesti, eteläsavolaiset demarit ovat ymmärtäneet jo aikaisemmin, että meidän on oltava siellä, missä ihmisetkin ovat. Siksi olenkin kannustanut kaikkia pieniäkin yhdistyksiä siihen, että järjestetään yhdessä koju markkinoille ja levitetään ilosanomaamme sielläkin.
Isommassa mittakaavassa tämä tullee tapahtumaan viikon päästä Mikkelissä pidettävillä Farmari-messuilla, jonne ovat mukaan tulossa myös puolueemme puheenjohtaja ja puoluesihteeri. He ovat paikalla ainakin perjantaina ja itse olen lupautunut olemaan eri tilanteissa messualueella to-la. Lisäksi kaupunki järjestää iltatilaisuudet sekä maa-ja metsätalousvaliokunnalle että kutsuvieraille. Näissä tilaisuuksissa olen isäntänä.
SuomiAreena
Olipa taas eilen mukavaa katsoa (tv:n välityksellä tosin) meininkiä Porin SuomiAreenalta. Jazz-viikon tapahtumiin on jo usean vuoden ajan mahdutettu korkeatasoinen poliittinen keskustelutilaisuus, joka myös siis televisioidaan.
Eilistä keskustelua markkinoitiin ensimmäisenä puheenjohtajien vaalitenttinä. Sellaisena sitä ei oikein voi pitää, mutta hyvää pintaraapaisua monista aiheista kuitenkin nähtiin. SDP:n puheenjohtaja oli ylivertainen sekä asioissa että esiintymisessään. Liekö hellekesän aiheuttamaa hentomielisyyttä, mutta välillä jopa huomasin sääliväni Vihreitten puheenjohtajaa. Onneksi se meni äkkiä ohi:)
Toivottavasti sitten niistä varsinaisista vaalikeskusteluista saataisiin sellaisia, että jokaisella panelistilla olisi mahdollisuus puhua asiansa loppuun ja ilman hirvittävää kilpahuutoa. Ehkä jakamalla puolueet pienempiin ryhmiin, tulos olisi yleisön kannalta miellyttävämpi.
Porissa kokeiltiin myös valiokunnan julkista kokousta. Sosiaali-ja terveysvaliokunta piti oikean kokouksen ulkona, jossa yleisöllä oli mahdollisuus sitä seurata. Tämän päivän Hesarissa kysyttiin kommentteja siihen, tulisiko valiokuntien kokoukset yleensäkin tehdä julkisiksi eli käytännössä laittaa verkkoon. Tietenkin tälläkin asialla on puolensa ja puolensa.
Oma näkemykseni on toistaiseksi vahvasti ei-julkisen kokouksen puolella, samoin kuin kaupunginhallitusten kokoustenkin tulee säilyä suljettuina. Molemmat ovat luonteeltaan valmistelevia, sisältävät paljon sellaista informaatiota, minkä liian aikainen julkistaminen voi vaikuttaa väärällä tavalla päätöksentekoon ja keskustelun on syytä pysyä vapaana ja luottamuksellisena.
Eilistä keskustelua markkinoitiin ensimmäisenä puheenjohtajien vaalitenttinä. Sellaisena sitä ei oikein voi pitää, mutta hyvää pintaraapaisua monista aiheista kuitenkin nähtiin. SDP:n puheenjohtaja oli ylivertainen sekä asioissa että esiintymisessään. Liekö hellekesän aiheuttamaa hentomielisyyttä, mutta välillä jopa huomasin sääliväni Vihreitten puheenjohtajaa. Onneksi se meni äkkiä ohi:)
Toivottavasti sitten niistä varsinaisista vaalikeskusteluista saataisiin sellaisia, että jokaisella panelistilla olisi mahdollisuus puhua asiansa loppuun ja ilman hirvittävää kilpahuutoa. Ehkä jakamalla puolueet pienempiin ryhmiin, tulos olisi yleisön kannalta miellyttävämpi.
Porissa kokeiltiin myös valiokunnan julkista kokousta. Sosiaali-ja terveysvaliokunta piti oikean kokouksen ulkona, jossa yleisöllä oli mahdollisuus sitä seurata. Tämän päivän Hesarissa kysyttiin kommentteja siihen, tulisiko valiokuntien kokoukset yleensäkin tehdä julkisiksi eli käytännössä laittaa verkkoon. Tietenkin tälläkin asialla on puolensa ja puolensa.
Oma näkemykseni on toistaiseksi vahvasti ei-julkisen kokouksen puolella, samoin kuin kaupunginhallitusten kokoustenkin tulee säilyä suljettuina. Molemmat ovat luonteeltaan valmistelevia, sisältävät paljon sellaista informaatiota, minkä liian aikainen julkistaminen voi vaikuttaa väärällä tavalla päätöksentekoon ja keskustelun on syytä pysyä vapaana ja luottamuksellisena.
perjantaina, heinäkuuta 16, 2010
Palautteesta
Blogin lukijoiden jokkoon on tullut lisää porukkaa, siitä kiitokset. On mukava kirjoittaa, kun tietää, että ajatuksia luetaan. Niille, jotka aikaisemmin eivät ole sattuneet huomaamaan, kerron jälleen, että kommentit palautelaatikon kautta tulevat ainoastaan minun luettavakseni.
Kaikki palautteet luen ja niihin, joissa on lähettäjän yhteystiedot, myös vastaan, jos niin halutaan. Palautteen määrä on melkoinen, enkä ehdi harrastaa sensuuria niiden välillä, joita julkaistaan ja niiden, joita ei. Olen päätynyt ratkaisuun, että palautteet näkyvät ainoastaan minulla. Aidosta keskusteluforumista ei minun blogini siis käy. Sitä varten on muut areenat.
Tämä järjestely on ainoastaan siitä syystä, että en halua asiattomuuksien ja solvauksien päätyvän muiden lukijoiden (äitini) tietoon. On turhaa pahoittaa nimettömien kirjoittajien ikävillä viesteillä muiden, kuin minun mieltäni. Näitäkin tapauksia nimittäin on. Se on tietenkin harmi, että tällä tavalla toimien kaikki asialliset palautteet jäävät julkaisematta, mutta em. syistä johtuen, olen havainnut tämän parhaimmaksi tavaksi toimia.
Kaikki palautteet luen ja niihin, joissa on lähettäjän yhteystiedot, myös vastaan, jos niin halutaan. Palautteen määrä on melkoinen, enkä ehdi harrastaa sensuuria niiden välillä, joita julkaistaan ja niiden, joita ei. Olen päätynyt ratkaisuun, että palautteet näkyvät ainoastaan minulla. Aidosta keskusteluforumista ei minun blogini siis käy. Sitä varten on muut areenat.
Tämä järjestely on ainoastaan siitä syystä, että en halua asiattomuuksien ja solvauksien päätyvän muiden lukijoiden (äitini) tietoon. On turhaa pahoittaa nimettömien kirjoittajien ikävillä viesteillä muiden, kuin minun mieltäni. Näitäkin tapauksia nimittäin on. Se on tietenkin harmi, että tällä tavalla toimien kaikki asialliset palautteet jäävät julkaisematta, mutta em. syistä johtuen, olen havainnut tämän parhaimmaksi tavaksi toimia.
maanantaina, heinäkuuta 12, 2010
Loma
Mikkelin Musiikkijuhlat, Päämaja-symposium ja St.Michel -ravit on nyt siis suoritettu. Sää suosi, ihmisiä oli paljon liikkeellä ja järjestäjät olivat tyytyväisiä. Kaupungin ja maakuntaliiton "edustajana" olen myös tyytyväinen tilaisuuksien saamaan näkyvyyteen ja suosioon.
Näiden tapahtumien jälkeen aloitan nyt muutaman viikon loman. Tänään lähden äitini kanssa käymään muutaman päivän matkalla Pietarissa, jossa en siis ole koskaan aikaisemmin käynytkään. Lopun loman loveksin Onnin kanssa kotona, kenties ystävien mökeillä myös vieraillen. Kesäteatterit ja konsertit odottavat vielä kävijäänsä.
Koneen laitan nyt kiinni ja puhelimeenkin vastailen satunnaisesti. Hyvää kesän jatkoa kaikille ja palaillaan tälle forumille sitten Farmari-messujen alla, jolloin alkaa taas duunit.
Näiden tapahtumien jälkeen aloitan nyt muutaman viikon loman. Tänään lähden äitini kanssa käymään muutaman päivän matkalla Pietarissa, jossa en siis ole koskaan aikaisemmin käynytkään. Lopun loman loveksin Onnin kanssa kotona, kenties ystävien mökeillä myös vieraillen. Kesäteatterit ja konsertit odottavat vielä kävijäänsä.
Koneen laitan nyt kiinni ja puhelimeenkin vastailen satunnaisesti. Hyvää kesän jatkoa kaikille ja palaillaan tälle forumille sitten Farmari-messujen alla, jolloin alkaa taas duunit.
Esteellistä porukkaa?
Politiikan rintamalla on kesällä muutaman viikon ajan tunnetusti hiljaista. Siksi onkin hyvä lehdissäkin ottaa esille sellaisia asioita, jotka eivät ole pelkästään niin ajankohtaisia. Viime päivinä on sekä Hesarissa että iltapäivälehdissä ihmetelty poliitikkojen suurta määrää osuuskauppojen hallinnoissa.
Etupäässä on päivitelty HOK-Elannon päättäjiä, joista lähes kaikki ovat siis kunta-ja valtakunnan poliitikkoja. Näkökulma on tietenkin ollut kriittinen. Samalla tavalla voitaisi listata jokaisessa kunnassa paikallisten päättäjien ja maakunnallisten osuuskauppojen ja -pankkien hallintoelimet.
Kriittisyys kohdistuu siis siihen kytkentään, mikä kuntien kaavoittajilla (valtuutetuilla ja kaupunginhallituksen jäsenillä) on suhteessa kauppaliikkeisiin ja heidän tavoitteisiinsa. Muistuttaisin kuitenkin osuusliikkeiden erilaisesta päätöksentekojärjestelmästä. Jokainen hallinnossa mukana oleva on valittu vaaleilla eikä yhden hallintoneuvoston tai edustajiston jäsenellä vaikutusvaltaa kokonaisuuteen liiemmin ole. Poliittisella ryhmittymällä valtaa alkaa jo olla.
Kaupungin päätöksenteossa kyseiset päättäjät osaavat jäävätä itsensä sellaisissa tilanteissa, joissa päätetään vaikkapa osuuskaupan rakennushankkeeseen liittyvästä asiasta. Eri asia tietenkin on se, kuinka todellista jäävääminen on. Yhden pykälän kohdalla esteelliseksi ilmoittautuminen ei luonnollisestikaan poista henkistä jääviyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa asiaan muulla tavoin.
Jokaisessa kunnassa on valtuutettuina myös monta sellaista yrittäjää, joiden oma yritys on usein "riippuvainen" kunnan tekemistä päätöksistä. Kaavoitukset ja yritystoiminnan menestyminen ja laajentuminen kulkevat tiiviisti käsi kädessä. Yksityisen yrityksen hallinto ja päätöksenteko ovat aivan erilaiset kuin mainituilla osuuskaupoilla. Menestyminen sataa ainoastaan omistajiensa laariin. Tällaisten henkilöiden esteellisyysasiat tulisi olla paljon tarkemmassa kontrollissa, kuin vaaleilla valittujen kollektiivisten hallintoelinten edustajien.
Viime kaudella Mikkelin kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa oli jäsen, joka teki ensimmäisen kautensa jälkeen päätöksen olla enää asettumatta ehdolle. Yhtenä syynä hän kertoi olevan sen, että hän joutui jääväämään itsensä niin kovin usein perheensä (suuren) yrityksen vuoksi ja sen tunteen, että hänen mukana olonsa kunnallisessa päätöksenteossa hankaloittaa asioiden käsittelyä. Harvinaisen rehellistä ajattelua.
Etupäässä on päivitelty HOK-Elannon päättäjiä, joista lähes kaikki ovat siis kunta-ja valtakunnan poliitikkoja. Näkökulma on tietenkin ollut kriittinen. Samalla tavalla voitaisi listata jokaisessa kunnassa paikallisten päättäjien ja maakunnallisten osuuskauppojen ja -pankkien hallintoelimet.
Kriittisyys kohdistuu siis siihen kytkentään, mikä kuntien kaavoittajilla (valtuutetuilla ja kaupunginhallituksen jäsenillä) on suhteessa kauppaliikkeisiin ja heidän tavoitteisiinsa. Muistuttaisin kuitenkin osuusliikkeiden erilaisesta päätöksentekojärjestelmästä. Jokainen hallinnossa mukana oleva on valittu vaaleilla eikä yhden hallintoneuvoston tai edustajiston jäsenellä vaikutusvaltaa kokonaisuuteen liiemmin ole. Poliittisella ryhmittymällä valtaa alkaa jo olla.
Kaupungin päätöksenteossa kyseiset päättäjät osaavat jäävätä itsensä sellaisissa tilanteissa, joissa päätetään vaikkapa osuuskaupan rakennushankkeeseen liittyvästä asiasta. Eri asia tietenkin on se, kuinka todellista jäävääminen on. Yhden pykälän kohdalla esteelliseksi ilmoittautuminen ei luonnollisestikaan poista henkistä jääviyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa asiaan muulla tavoin.
Jokaisessa kunnassa on valtuutettuina myös monta sellaista yrittäjää, joiden oma yritys on usein "riippuvainen" kunnan tekemistä päätöksistä. Kaavoitukset ja yritystoiminnan menestyminen ja laajentuminen kulkevat tiiviisti käsi kädessä. Yksityisen yrityksen hallinto ja päätöksenteko ovat aivan erilaiset kuin mainituilla osuuskaupoilla. Menestyminen sataa ainoastaan omistajiensa laariin. Tällaisten henkilöiden esteellisyysasiat tulisi olla paljon tarkemmassa kontrollissa, kuin vaaleilla valittujen kollektiivisten hallintoelinten edustajien.
Viime kaudella Mikkelin kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa oli jäsen, joka teki ensimmäisen kautensa jälkeen päätöksen olla enää asettumatta ehdolle. Yhtenä syynä hän kertoi olevan sen, että hän joutui jääväämään itsensä niin kovin usein perheensä (suuren) yrityksen vuoksi ja sen tunteen, että hänen mukana olonsa kunnallisessa päätöksenteossa hankaloittaa asioiden käsittelyä. Harvinaisen rehellistä ajattelua.
lauantaina, heinäkuuta 10, 2010
Presidenttiainesta
Eilisessä symposiumissa olivat paneelikeskustelijoina kolmen suuren puolueen Mauri Pekkarinen (kesk.), Paula Risikko (kok) ja Eero Heinäluoma (sd.). Heidän lyhyiden alustustensa jälkeen keskustelun teemana oli Suomi vuonna 2015.
Enkä ole ollenkaan puolueellinen, kun sanon, että Heinäluoma pärjäsi parhaiten. Paitsi nasakka alustus, niin myös järkevät puheenvuorot paneelissa vakuuttivat varmasti monet muutkin yleisössä siitä, että hänellä on oikeasti annettavaa tälle maalle ja vielä enemmän, kuin mitä tällä hetkellä tiedetäänkään.
Pidimme eilisaamuna hänen kanssaan yhteisen toritilaisuuden Mikkelin Kirkkopuistossa, johon tulikin paljon kansalaisia tapaamaan "Heinäluomaa ihan livenä". Keskustelua asioista käytiin laidasta laitaan ja ihmiset olivat kovin tyytyväisiä siihen, että taas olin porukoitteni kanssa tavattavissa ja ekstrana tietenkin "Heinis". Kiva tilaisuus kaiken kaikkiaan:)
Enkä ole ollenkaan puolueellinen, kun sanon, että Heinäluoma pärjäsi parhaiten. Paitsi nasakka alustus, niin myös järkevät puheenvuorot paneelissa vakuuttivat varmasti monet muutkin yleisössä siitä, että hänellä on oikeasti annettavaa tälle maalle ja vielä enemmän, kuin mitä tällä hetkellä tiedetäänkään.
Pidimme eilisaamuna hänen kanssaan yhteisen toritilaisuuden Mikkelin Kirkkopuistossa, johon tulikin paljon kansalaisia tapaamaan "Heinäluomaa ihan livenä". Keskustelua asioista käytiin laidasta laitaan ja ihmiset olivat kovin tyytyväisiä siihen, että taas olin porukoitteni kanssa tavattavissa ja ekstrana tietenkin "Heinis". Kiva tilaisuus kaiken kaikkiaan:)
Symposiumissa
Mikkelin kaupungin, Etelä-Savon maakuntaliiton ja Länsi-Savon yhteisponnistus Päämaja-symposium on tältäkin vuodelta onnellisesti ohi. Tilaisuus keräsi entiseen malliin Mikaelin suuren salin täyteen ihmisiä ja sitä pitää ihmetellä, sillä keskellä kauneinta ja kuuminta kesäpäivää voisi ihmisillä olla muutakin tekemistä, kuin kuunnella tiukkaa asiaa.
Toisaalta, keskikesän tapahtumat yleensä ovat niitä kevyempiä, joten on ymmärrettävää, että vaihteeksi asiakin kiinnostaa. Tänäkin vuonna symposiumissa puhuttiin Euroopasta, taloudesta ja turvallisuudesta kotimaan näkökulmaa näihin asioihin unohtamatta.
Pääluennon (Mannerheim- luennon) piti ministeri Elisabet Rehn, joka kertoi kokemuksiaan erilaisista Yk:n rauhanponnisteluihin liittyvistä tehtävistään, ajatuksiaan yleisestä asevelvollisuudesta sekä hirvittävistä sodankäynnin muodoista. Omaa Nato-intoaan hän ei peitellyt eilenkään.
Muutoin hyvän puheensa lopuksi hän äityi kehumaan marsalkka Mannerheimia. Oma mielipiteeni Suomen sisällissodan valkoisten päälliköstä ei ole ihan yhtä varaukseton, mutta ministeri Rehnin suuhun kehut tietenkin sopivat hyvin.
Toinen Rehn, nimittäin komissaari Olli Rehn, kertoi mielenkiintoisesti Euroopan ajankohtaisesta taloustilanteesta. Viime vuoden symposiumista kirjoitin blogissani, että lavalla oli kolme presidenttiehdokasta. Silloin siellä nimittäin olivat Olli Rehn, Sauli Niinistö ja Erkki Liikanen.
En tiedä, mitä johtopätöksiä nyt pitäisi tehdä, kun näistä kolmesta lavalla oli enää Rehn, joka lisäksi ilmoitti julkisesti halukkuutensa tulla pääpuhujaksi symposiumiin vuonna 2017 eli laskujeni mukaan juuri edellisenä kesänä ennen vuoden 2018 presidentinvaaleja...
Toisaalta, keskikesän tapahtumat yleensä ovat niitä kevyempiä, joten on ymmärrettävää, että vaihteeksi asiakin kiinnostaa. Tänäkin vuonna symposiumissa puhuttiin Euroopasta, taloudesta ja turvallisuudesta kotimaan näkökulmaa näihin asioihin unohtamatta.
Pääluennon (Mannerheim- luennon) piti ministeri Elisabet Rehn, joka kertoi kokemuksiaan erilaisista Yk:n rauhanponnisteluihin liittyvistä tehtävistään, ajatuksiaan yleisestä asevelvollisuudesta sekä hirvittävistä sodankäynnin muodoista. Omaa Nato-intoaan hän ei peitellyt eilenkään.
Muutoin hyvän puheensa lopuksi hän äityi kehumaan marsalkka Mannerheimia. Oma mielipiteeni Suomen sisällissodan valkoisten päälliköstä ei ole ihan yhtä varaukseton, mutta ministeri Rehnin suuhun kehut tietenkin sopivat hyvin.
Toinen Rehn, nimittäin komissaari Olli Rehn, kertoi mielenkiintoisesti Euroopan ajankohtaisesta taloustilanteesta. Viime vuoden symposiumista kirjoitin blogissani, että lavalla oli kolme presidenttiehdokasta. Silloin siellä nimittäin olivat Olli Rehn, Sauli Niinistö ja Erkki Liikanen.
En tiedä, mitä johtopätöksiä nyt pitäisi tehdä, kun näistä kolmesta lavalla oli enää Rehn, joka lisäksi ilmoitti julkisesti halukkuutensa tulla pääpuhujaksi symposiumiin vuonna 2017 eli laskujeni mukaan juuri edellisenä kesänä ennen vuoden 2018 presidentinvaaleja...
lauantaina, heinäkuuta 03, 2010
Etunimi vai sukunimi?
Ydinvoimalupaäänestys on nyt siis tehty. Mielestäni on hyvä, että se tehtiin mahdollisimman nopealla aikataululla, vaikkakin kuulemisvaiheessa urakointi tuntui kovin raskaalta. Vähän ihmettelen niiden kollegoiden näkemyksiä siitä, ettei tietoa suuntaan tai toiseen olisi saatu tarpeeksi. Asioiden pitkittäminen yleensä vain mutkistaa niitä.
Omaa päätöstäni olen tälläkin areenalla selvittänyt jo monesti, enkä siihen enää nyt siis aio palata. Mieltäni kuitenkin jäi vähän vaivaamaan se agressiivinen ja negatiivinen kampanjointi, joka menneinä viikkoina masinoitiin ydinvoiman lisärakentamisen vastustajien taholta. Pääagitaattorina toimineen ministeri Sinnemäen ajatuksenjuoksua en mitenkään tässäkään asiassa voi ymmärtää.
Olen lukenut kaikki ne sadat sähköpostit, joissa kerrotaan lähettäjän olematta äänestämättä henkilöä, joka puoltaa lisärakentamista. Samoin olen pitkin iltoja ja öitä vastaanottanut nimettömiä tekstiviestejä, joissa kehotetaan vastustamaan lisärakentamista. Olen ollut mukana erilaisten kansalaisjärjestöjen tilaisuuksissa, jossa he kertovat kielteisiä kantojaan koskien tehtävää päätöstä. Olen jutellut eteläsavolaisten kanssa aiheesta ja kuunnellut heidän näkemyksiään tehtävästä päätöksestä. Olen lukenut asiaan liittyviä papereita läjittäin, kuunnellut valiokunnassa kymmennittäin asiantuntijoita ja miettinyt asiaa monelta eri kantilta. Nämä kaikki huomioon ottaen päädyin kannattamaan vain yhden luvan myöntämistä ja nimenomaan Olkiluotoon.
Mauttomana pidän kuitenkin sitä, kuinka Greenpeace julisti hakkaavansa hautakiveen meidän luvan myöntäjien nimet. Laitetaanko meiltä yhden luvan puoltajilta kiveen vain yksi nimi ja onko se etunimi vai sukunimi? Mautonta oli myös nähdä eduskuntatalon liepeillä hiippailevan huppupäisiä hahmoja viikatteet olalla, hautajaisseppeleistä puhumattakaan. Tämänkaltainen mielipiteenilmaus ja vaikuttaminen ei minuun kolahda, ainakaan toivotulla tavalla.
Jokainen meistä aikuisista ihmisistä, jotka olemme joutuneet tekemisiin lähimmäisen kuoleman kanssa, tietää sen, kuinka ikävällä asialla leikittely voi pahoittaa mielen. Rajansa kaikella, Greenpeace.
Omaa päätöstäni olen tälläkin areenalla selvittänyt jo monesti, enkä siihen enää nyt siis aio palata. Mieltäni kuitenkin jäi vähän vaivaamaan se agressiivinen ja negatiivinen kampanjointi, joka menneinä viikkoina masinoitiin ydinvoiman lisärakentamisen vastustajien taholta. Pääagitaattorina toimineen ministeri Sinnemäen ajatuksenjuoksua en mitenkään tässäkään asiassa voi ymmärtää.
Olen lukenut kaikki ne sadat sähköpostit, joissa kerrotaan lähettäjän olematta äänestämättä henkilöä, joka puoltaa lisärakentamista. Samoin olen pitkin iltoja ja öitä vastaanottanut nimettömiä tekstiviestejä, joissa kehotetaan vastustamaan lisärakentamista. Olen ollut mukana erilaisten kansalaisjärjestöjen tilaisuuksissa, jossa he kertovat kielteisiä kantojaan koskien tehtävää päätöstä. Olen jutellut eteläsavolaisten kanssa aiheesta ja kuunnellut heidän näkemyksiään tehtävästä päätöksestä. Olen lukenut asiaan liittyviä papereita läjittäin, kuunnellut valiokunnassa kymmennittäin asiantuntijoita ja miettinyt asiaa monelta eri kantilta. Nämä kaikki huomioon ottaen päädyin kannattamaan vain yhden luvan myöntämistä ja nimenomaan Olkiluotoon.
Mauttomana pidän kuitenkin sitä, kuinka Greenpeace julisti hakkaavansa hautakiveen meidän luvan myöntäjien nimet. Laitetaanko meiltä yhden luvan puoltajilta kiveen vain yksi nimi ja onko se etunimi vai sukunimi? Mautonta oli myös nähdä eduskuntatalon liepeillä hiippailevan huppupäisiä hahmoja viikatteet olalla, hautajaisseppeleistä puhumattakaan. Tämänkaltainen mielipiteenilmaus ja vaikuttaminen ei minuun kolahda, ainakaan toivotulla tavalla.
Jokainen meistä aikuisista ihmisistä, jotka olemme joutuneet tekemisiin lähimmäisen kuoleman kanssa, tietää sen, kuinka ikävällä asialla leikittely voi pahoittaa mielen. Rajansa kaikella, Greenpeace.
Kesä
Kevään istuntokautemme päättyi siis torstaina. Ensimmäisen ihan oikean lomapäivän vietin Onnin kanssa eilen; hengailimme kaupungilla, söimme ekat voissapaistetut muikut, istuimme torikahvilassa ja illansuussa kävimme vielä ystäväperheen kanssa terassipäivällisellä. Ihanata.
Pidän nyt heinäkuussa pari-kolme viikkoa lomaa. Tänä vuonna lomailemme pääasiassa kotona ja kierrellen maakunnan eri kesätapahtumissa. Kesäteatteritarjonta on Etelä-Savossa tänäkin kesänä huikeaa. Heinäkuussa pidettävät Mikkelin Musiikkijuhlat, Päämaja-symposium, St.Michel -ravit ja Farmari-messut "työllistävät" meitä kaupunginvaltuuston puheenjohtajia jonkin verran, mutta on pelkästään mukavaa tavata ihmisiä näissäkin merkeissä.
Eduskunta saattaa joutua kokoontumaan heinäkuussakin, mikäli Euroopan vakaussopimukseen liittyvää päätöksentekoa meiltä tarvitaan. Asia ratkennee 15. päivän jälkeen. Kaupunginhallituksen jaosto kokoontuu energia-asian tiimoilta heinäkuussa myös eli aivan sammaloitumaan lomakaudella ei päästä. Ensi viikon perjantaina eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Heinäluoma on kanssani Mikkelin torilla turinoimassa ihmisten kanssa eli jo nyt tervetuloa torille aamukahveille pe 9.7. klo 8-9.30!
Elokuussa alkaakin sitten kalenterin mukaan kulkeminen. Paitsi eduskuntaryhmän kesäkokous, maakunnan edustajien yhteistilaisuudet, kaupunginhallituksen kokoukset ja ympäridtövaliokunnan kesäretki Mäntyharjuun ja Mikkeliin, niin olen täyttänyt päiväni kaikenlaisilla tapaamisilla ja tilaisuuksilla ympäri maakuntaa.
Pidän nyt heinäkuussa pari-kolme viikkoa lomaa. Tänä vuonna lomailemme pääasiassa kotona ja kierrellen maakunnan eri kesätapahtumissa. Kesäteatteritarjonta on Etelä-Savossa tänäkin kesänä huikeaa. Heinäkuussa pidettävät Mikkelin Musiikkijuhlat, Päämaja-symposium, St.Michel -ravit ja Farmari-messut "työllistävät" meitä kaupunginvaltuuston puheenjohtajia jonkin verran, mutta on pelkästään mukavaa tavata ihmisiä näissäkin merkeissä.
Eduskunta saattaa joutua kokoontumaan heinäkuussakin, mikäli Euroopan vakaussopimukseen liittyvää päätöksentekoa meiltä tarvitaan. Asia ratkennee 15. päivän jälkeen. Kaupunginhallituksen jaosto kokoontuu energia-asian tiimoilta heinäkuussa myös eli aivan sammaloitumaan lomakaudella ei päästä. Ensi viikon perjantaina eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Heinäluoma on kanssani Mikkelin torilla turinoimassa ihmisten kanssa eli jo nyt tervetuloa torille aamukahveille pe 9.7. klo 8-9.30!
Elokuussa alkaakin sitten kalenterin mukaan kulkeminen. Paitsi eduskuntaryhmän kesäkokous, maakunnan edustajien yhteistilaisuudet, kaupunginhallituksen kokoukset ja ympäridtövaliokunnan kesäretki Mäntyharjuun ja Mikkeliin, niin olen täyttänyt päiväni kaikenlaisilla tapaamisilla ja tilaisuuksilla ympäri maakuntaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)