Politiikan rintamalla on kesällä muutaman viikon ajan tunnetusti hiljaista. Siksi onkin hyvä lehdissäkin ottaa esille sellaisia asioita, jotka eivät ole pelkästään niin ajankohtaisia. Viime päivinä on sekä Hesarissa että iltapäivälehdissä ihmetelty poliitikkojen suurta määrää osuuskauppojen hallinnoissa.
Etupäässä on päivitelty HOK-Elannon päättäjiä, joista lähes kaikki ovat siis kunta-ja valtakunnan poliitikkoja. Näkökulma on tietenkin ollut kriittinen. Samalla tavalla voitaisi listata jokaisessa kunnassa paikallisten päättäjien ja maakunnallisten osuuskauppojen ja -pankkien hallintoelimet.
Kriittisyys kohdistuu siis siihen kytkentään, mikä kuntien kaavoittajilla (valtuutetuilla ja kaupunginhallituksen jäsenillä) on suhteessa kauppaliikkeisiin ja heidän tavoitteisiinsa. Muistuttaisin kuitenkin osuusliikkeiden erilaisesta päätöksentekojärjestelmästä. Jokainen hallinnossa mukana oleva on valittu vaaleilla eikä yhden hallintoneuvoston tai edustajiston jäsenellä vaikutusvaltaa kokonaisuuteen liiemmin ole. Poliittisella ryhmittymällä valtaa alkaa jo olla.
Kaupungin päätöksenteossa kyseiset päättäjät osaavat jäävätä itsensä sellaisissa tilanteissa, joissa päätetään vaikkapa osuuskaupan rakennushankkeeseen liittyvästä asiasta. Eri asia tietenkin on se, kuinka todellista jäävääminen on. Yhden pykälän kohdalla esteelliseksi ilmoittautuminen ei luonnollisestikaan poista henkistä jääviyttä ja mahdollisuutta vaikuttaa asiaan muulla tavoin.
Jokaisessa kunnassa on valtuutettuina myös monta sellaista yrittäjää, joiden oma yritys on usein "riippuvainen" kunnan tekemistä päätöksistä. Kaavoitukset ja yritystoiminnan menestyminen ja laajentuminen kulkevat tiiviisti käsi kädessä. Yksityisen yrityksen hallinto ja päätöksenteko ovat aivan erilaiset kuin mainituilla osuuskaupoilla. Menestyminen sataa ainoastaan omistajiensa laariin. Tällaisten henkilöiden esteellisyysasiat tulisi olla paljon tarkemmassa kontrollissa, kuin vaaleilla valittujen kollektiivisten hallintoelinten edustajien.
Viime kaudella Mikkelin kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa oli jäsen, joka teki ensimmäisen kautensa jälkeen päätöksen olla enää asettumatta ehdolle. Yhtenä syynä hän kertoi olevan sen, että hän joutui jääväämään itsensä niin kovin usein perheensä (suuren) yrityksen vuoksi ja sen tunteen, että hänen mukana olonsa kunnallisessa päätöksenteossa hankaloittaa asioiden käsittelyä. Harvinaisen rehellistä ajattelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti