Olemme ympäristövaliokunnassa käsitelleet jo usean viikon ajan hallituksen esitystä kahden ydinvoimalan lisärakentamiseksi. Asiantuntijoiden kuulemiset ovat olleet todella mittavat ja hanketta on käyty läpi joka suunnasta.
Muodollisesti asia etenee siten, että tiistaina ymv antaa talousvaliokunnalle lausunnon, joka puolestaan tekee asiasta mietinnön. Talousvaliokunnan tulisi omassa mietinnössään ottaa huomioon muiden valiokuntien lausunnot. Näiden pohjalta salissa sitten heinäkuun 1. päivänä äänestetään.
Vaihtoehtoina meillä jokaisella kansanedustajalla on kolme. Joko tukea yhden tai kahden lisävoimalan rakentamista tai olla tukematta yhtäkään. Lobbaus kaikkien näiden vaihtoehtojen puolesta on ollut tosi voimakasta. Mikäli kannattaa vain yhtä, tulee ottaa kantaa siihen kumpi hakijoista (Fennovoima vai Teollisuuden voima) luvan saa.
Olen nyt muodostanut oman lopullisen kantani. Olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että Suomi tarvitsee jatkossakin mittavan määrän energiaa turvatakseen kilpailukykyisen teollisuuden mahdollisuudet. Tällä hetkellä osa energiastamme ostetaan Venäjältä ja näenkin, että yhden lisävoimalan rakentamisella pääsemme omavaraisiksi ja pois Venäjän riippuvuudesta. Kahta emme asiantuntijoidenkaan mukaan tarvitse oman sähköntuotannon turvaamiseksi, vaan silloin toisen kapasiteetti menee vientiin.
Toisekseen, uskon niitä asiantuntijoita, jotka sanovat nyt ja seuraavaksi rakennettavien voimaloiden olevan turvallisia ja edustavat aivan eri tekniikkaa kuin taannoiset Tsernobyl tai Ingalina. Suomalainen tekniikka, tutkimus ja valvonta ovat edelleenkin eri luokkaa kuin itäisessä naapurissa ja siksikin olisi parempi olla tukematta venäläisten ydinvoimaloiden toimintaa.
Kolmanneksi, myöntämällä lupa vain yhdelle voimalalle, annetaan oikea mahdollisuus kehittää uusiutuvien energiamuotojen tuotantoa. Ainoastaan niiden varaan emme kuitenkaan voi teollisuuttamme jättää, joten tällä yhden luvan taktiikalla tuemme molempia tuotantomuotoja.
Kahdesta hakijasta on siis valittava toinen. Olen päätynyt puoltamaan Teollisuuden Voiman hakemusta. Perusteluina se, että heidän voimalansa rakennettaisiin jo olemassaolevien voimaloiden jatkoksi Olkiluotoon ja jätteen loppusijoituspaikka on kunnossa. Fennovoiman hakemus pitää sisällään paikkavarauksen neitseelliselle maaperälle Pohjois-Suomeen, jossa ympäristöhaitat ja muut haitat ovat ilmeisiä. Ongelmana on lisäksi se, että heillä ei ole tällä hetkellä tietoa siitä, mihin ydinjäte tultaisiin sijoittamaan.
Ydinvoimalan rakentamisenaikaisia työllisyysvaikutuksia ei voida pitää vähäisinä, joten siinäkin mielessä yhden rakentaminen on vuosikymmeniksi hyvä työllistävä asia. Näitä kaikkia argumentteja on toki käännetty toisinkin päin. Nyt meidän edustajien on vain päätettävä, kumpia perusteluja uskoo. Itse olen onnellisessa asemassa, kun olen saanut olla ympäristövaliokunnassa kuulemassa kaikki perustelut, joten voin tehdä päätöksen järjellä, en tunteella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti