Saimme tänään sivistysvaliokunnassa kuulla perustavanlaatuisen selostuksen jo parin vuoden ajan tehdyn tuntijakotyöryhmän esityksestä perusopetuksen uusiksi oppiaineiksi. Työryhmän esitystä on saatu jo julkisuudessakin pähkäillä ja se on herättänyt tunteita puoleen jos toiseenkin.
Itse pidän hyvänä asiana sitä, että taito- ja taideaineita ja liikuntaa lisätään. Samoin kielenopetuksen varhentaminen on järkevää. Ohjeistus siitä, että opetuksen järjestäjän tulee perustaa opetusryhmä, mikäli kielen valitsee kymmenen oppilasta. Tällä hetkellä ainakin Mikkelin kaupungin kouluissa ryhmän kokovaatimus on 16 oppilasta, mikä on aivan liian paljon.
Uusiksi oppiaineiksi esitetään etiikkaa ja draamaa. Saamani palautteen perusteella, näistäkin kahdesta ollaan hyvin eri mieltä. Nyt lausunnolle lähtenyt esitys vaatinee varmastikin aika tarkat linjaukset siitä, mitä nämä uudet oppiaineet millekin ikäryhmälle pitävät sisällään.
Uskonnon ja elämänkatsomuksen oppiaineiden uudistus on herättänyt eniten intohimoja. Huolta on kannettu monesta eri näkökulmasta ja meille edustajille on annettu palautetta paljon. Ymmärrän tietty sen, että jokaisen aineen opettajat korostavat juuri oman aineensa tärkeyttä ja pitävät hyvänä sitä, että siinä tapahtuisi mahdollisimman vähän muutoksia.
Muutamat harvat vanhemmat ovat olleet huolissaan koko uskonnonopetuksen häviämisestä, mutta enemmistö yhteydenotoista ovat olleet sellaisia, että nykyisen kaltaisesta uskonnonopetuksesta voitaisi luopua tai ainakin sitä voitaisi vähentää. Samoilla linjoilla ovat olleet lukuisat luokanopettajat.
No, lopputulos nyt lie se, että uskontoa opetetaan jatkossa niinkuin aina ennenkin on tehty. Lausuntokierroksella oleva esitys saa vielä pohdittavakseen perustuslaillisen ongelman eri uskontokuntien yhdenvertaisesta kohtelusta. Siitä kuulemme myöhemmin enemmän.
Valinnaisuuden lisääntymisestä en ole ollenkaan niin innoissani. Pienten lasten kohdalla valinnat tekee vanhempi ja kaikilla lapsilla ei ikävä kyllä ole kotona sellaista aikuista, joka jaksaisi/pystyisi/osaisi tehdä oppiainevalintoja juuri lapsen parasta ja tulevaisuutta ajatellen. Alkaako syrjäytyminen koulutiellä jo näiden huonojen, mutta pakollisten valintojen vuoksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti