Olin eilen illalla mahdollisuudessa nautiskella mikkeliläisestä teatterista. Ensi-illassa oli näytelmä "Viimeinen sikari", joka kertoi hauskalla tavalla ikääntyvän pariskunnan vaiheista. Kuulin, että jo seuraavat näytökset ovat loppuunmyytyjä ja suosittelenkin teatterielämystä kaikille.
Mikkelin teatteri on aika kompakti paketti. Olen saanut nauttia sen ohjelmistoista jo vuosikymmenten ajan ja aina sieltä löytyy monenlaista katsottavaa. Kun lueskelin taannoin teatterin 90 -vuotis historiikkia, muistin monia koskettavia näytelmiä vuosien takaa.
Oma teatteri-innostukseni lähti liikkeelle pienenä tyttönä, kun seinänaapurinamme Siekkilässä asui eräs Mikkelin teatterin näyttelijä. Hän jaksoi aina kutsua minut jonkun kaverini kanssa katsomaan ns. omaisten näytöstä ja sitä kautta teatteri taiteenlajina tulikin varsin tutuksi.
Sittemmin olen ymmärtänyt käydä teatterissa ihan itsekin ja teen sitä mielelläni vieraissakin kaupungeissa. Seuraavaksi olen varannut liput maaliskuulle Helsingin kansallisteatteriin uuteen Pohjantähteen, josta odotan jotakin uutta ja erilaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti