lauantaina, helmikuuta 21, 2009

Hehkuen ja puhkuen

Eräänä päivänä männä viikolla opetusministeri Henna Virkkunen (kok.) hehkui ja puhkui televisiossa sitä, kuinka nyt käsillä oleva yliopistolain uudistus on "toiseksi parasta mitä suomalaiselle ylipoistolle on tapahtunut".

Olen samaa mieltä Hennan kanssa siitä, että lakiuudistus on merkittävyydeltään huikea. Eri mieltä olen kyllä sen myönteisistä puolista. Kaikki olemme ymmärtäneet, että yliopistojärjestelmämme kaipaa uudistamista. Tämän saman asian ovat sanoneet useasti myös ne, jotka lakiuudistusta nyt äänekkäimmin ovat vastustaneet.

On sääli, että sinänsä tarpeellinen uudistus hassataan huonon valmistelun aiheuttamaan epätietoisuuteen. Yliopiston henkilöstö ja opiskelijat ovat sitä mieltä, että heitä ei ole valmistelussa tarpeeksi kuunneltu. On varmasti kuultu, mutta kokoomuksen korvat ovat tunnetusti välillä tukkeessa, eikä kannanottoja ole matkan varrella otettu huomioon.

Asiallisesti ottaen lakiuudistuksessa on monta sellaista kohtaa, jotka herättävät epäilyksiä tasa-arvoisen ja riippumattoman yliopisto-opetuksen tulevaisuudesta. Yksityisen rahoituksen tuominen mukaan tieteeseen vaarantaa tutkimuksen puolueettomuuden ja korkean tason. Nämä ovat aikaisemmin olleet yksi suomalaisen korkealaatuisen tieteentekemisen valtteja maailmalla.

Lukukausimaksua EU:n/ETA -maiden ulkopuolisista maista tulevilta opiskelijoilta tullaan "kokeilemaan" joissakin koulutusohjelmissa. Paha kyllä, suomalaisessa politiikassa sana kokeilu tarkoittaa pysyvää käytäntöä. Vanha sanonta pirusta ja pikkusormesta voi tässä yhteydessä merkitä sitä, että muutaman vuoden päästä ainoastaan varakkailla suomalaisilla perheillä on mahdollisuus saada nuorensa yliopisto-opetuksen piiriin.

Rahoitusjärjestelmän muutos sellaiseksi, että yliopistot/tiedekunnat hankkivat itse yksityistä rahaa toimintansa pyörittämiseen asettaa ns. maaseutuyliopistot ja humanistiset tiedekunnat aivan eriarvoiseen asemaan muiden kanssa. On hyvin epätodennäköistä, että yksityistä rahaa tulee säkkitolkulla esimerkiksi Joensuun yliopiston Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen filiaalille tai Jyväskylän yliopiston suomenkielen laitokselle.

Yliopistolakia ollaan herätty vastustamaan ihan viime metreillä. Tämäkin kertoo siitä, että tiedonkulku valmisteluvaiheessa ei ole ollut kiitettävää. Lakiesitys tulee meille eduskuntaan ensi viikon torstaina ja olisi suotavaa, että tästä ei tehtäisi puoluepoliittista kysymystä, vaan järki voittaisi hallituspuolueittenkin edustajien puheenvuoroissa. Vihreät tietenkin ovat tässäkin asiassa kahta mieltä.

Ei kommentteja: