Vähän aikaa sitten Mikkelin opetuslautakunta teki päätöksen koskien kaupunkiin ensi syksynä perustettavaa liikuntaluokkaa. Päätöstä edelsi aktiivisten vanhempien kirjelmöinti toisen luokan perustamisen puolesta. Virkamiesesitys oli se, että yksi liikuntaluokka riittäisi.
Asioilla on puolensa, niin tässäkin asiassa. Lautakunta perusteli päätöstään sillä, että kustannukset lisäluokan kohdalla eivät ole kovin suuret ja että liikunnan tukemisen lisääminen on tietoinen arvovalinta. Näin varmasti onkin.
Toisella puolella vaakakupissa painavat kuitenkin toisenlaiset arvot. Lisäämällä toinen liikuntaluokka, pakotetaan muut yläkoulut tekemään tarkistuksiaan ryhmäkokoihin sekä etsimään säästöjä mm. kerhotunneista. Kaikki me olemme tietoisia siitä, millä tavalla suuret ryhmät vaikuttavat lasten oppimismahdollisuuksiin sekä siitä, miten tärkeitä ne vähäisetkin kerhotunnit koululaisille ovat.
Opetuslautakunta tarkoitti varmasti hyvää tehdessään palvelutasoa nostavan päätöksen, mutta seuraukset muille kaupungin koululaisille jäivät ehkä vähän vähälle mietinnälle. Nämä seuraukset eivät varmastikaan olleet lautakunnankaan tietoisia valintoja, eikä päätös ole myöskään kaupunginvaltuuston strategian mukaista toimintaa.
Huonoja päätöksiä voidaan aina muuttaa. Varteenotettavana toimintatapana lienee se, että kapunginhallitus käyttää huomisessa kokouksessaan otto-oikeuttaan ja palauttaa asian lautakunnalle. Lautakunta voi käsitellä asiaa uudestaan ja kenties ratkaista sen, millä lisäluokan aiheuttamat seurannaisvaikutukset maksetaan ilman, että muiden kaupungin koululaisten oppimisedellytyksiä heikennetään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti