Huomenna on mahdollisuus päästä jututtamaan puolueemme puheenjohtajaa Mikkelin torilla. Puheenjohtaja Urpilainen yöpyy Päämaja Symposiumin ja illan konsertin jälkeen kaupungissa ja on ilmoittanut halukkuutensa toritapahtumaan keskiviikkona.
Järjestelyistä vastaavat piirin toiminnanjohtaja ja kunnallisjärjestön puheenjohtaja, joten tilaisuuden onnistuminen ei ainakaan miesvoimasta ole kiinni. Kahviteltta on pystyssä jossain päin aurinkoista toriamme klo 10 alkaen ja puheenjohtaja on saapuvilla noin tunnin verran.
Meitä muita paikallisia demareita on tietenkin läsnä myös eli tervetuloa turisemaan niin isoista kuin pienistäkin asioista!
tiistaina, kesäkuuta 30, 2009
Presidenttipeliä...
Tällä viikolla on Mikkelin konsertti- ja kongressitalo Mikaeli taas hyvässä käytössä. Mikkelin musiikkijuhlat tuovat taloon joka ilta paitsi huippumuusikoita, niin myös talon täydeltä musiikin ystäviä. Itse olen menossa konserttiin tänä iltana.
Tänään päivällä talossa käynnistyy järjestyksessään toinen Päämaja- symposium. Viimevuotinen tilaisuus oli yleisömenestys ja tänäkin vuonna on odotettavissa väentungosta, sillä luennoitsijat ovat niin kovin mielenkiintoisia.
Estradilla käyvät kertomassa turvallisuuspoliittisia näkemyksiään niin komissaari Olli Rehn (kesk.), eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) kuin sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainenkin. Tilaisuuden juontaa väistyvä europarlamentaarikko Lasse Lehtinen.
Porvarillinen maakuntalehtemme Länsi-Savo on yksi tilaisuuden järjestäjistä ja on hyvin tuonut tapahtumaa esiin. Ei tietenkään ole sattumaa, että eilisessä lehdessä kerrottiin isosti juuri eteläsavolaisten haluavan Niinistöstä presidenttiä. Toki näin voi tällä hetkellä olla, mutta toinenkin porvarillinen presidenttiehdokas symposiumissa on ja veikkaukseni onkin, että Niinistö tulee nuoresta vaimosta huolimatta häviämään Rehnille porvareiden keskinäisen kisan juuri ikänsä vuoksi. Mielenkiinnolla menenkin kuulemaan näiden herrojen ulko-ja turvallisuuspoliittisia näkemyksiä. Vielä toistaiseksi presidentillä kun on joku rooli näiden asioiden hoidossa.
Tänään päivällä talossa käynnistyy järjestyksessään toinen Päämaja- symposium. Viimevuotinen tilaisuus oli yleisömenestys ja tänäkin vuonna on odotettavissa väentungosta, sillä luennoitsijat ovat niin kovin mielenkiintoisia.
Estradilla käyvät kertomassa turvallisuuspoliittisia näkemyksiään niin komissaari Olli Rehn (kesk.), eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) kuin sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainenkin. Tilaisuuden juontaa väistyvä europarlamentaarikko Lasse Lehtinen.
Porvarillinen maakuntalehtemme Länsi-Savo on yksi tilaisuuden järjestäjistä ja on hyvin tuonut tapahtumaa esiin. Ei tietenkään ole sattumaa, että eilisessä lehdessä kerrottiin isosti juuri eteläsavolaisten haluavan Niinistöstä presidenttiä. Toki näin voi tällä hetkellä olla, mutta toinenkin porvarillinen presidenttiehdokas symposiumissa on ja veikkaukseni onkin, että Niinistö tulee nuoresta vaimosta huolimatta häviämään Rehnille porvareiden keskinäisen kisan juuri ikänsä vuoksi. Mielenkiinnolla menenkin kuulemaan näiden herrojen ulko-ja turvallisuuspoliittisia näkemyksiä. Vielä toistaiseksi presidentillä kun on joku rooli näiden asioiden hoidossa.
Hyvä päätös
Eilinen kaupunginhallitus teki päätöksen, jolla vuokrattiin maa-alue toriparkkiyhtiölle paikoitushallin rakentamista varten. Vuokra-aika on sata vuotta ja vuokra nimellinen. Tällä päätöksellä annettiin yhtiölle mahdollisuus lyödä lapio maahan ja aloittaa hommat.
Prosessi on ollut pitkä ja joskus hieman uuvuttavakin. Kuntalaisten mielipiteet ovat olleet toriparkin rakentamisen puolesta ja vastaan. Onpa muutamat vaalitkin yritetty virittää teemalla vastustatko vai kannatatko parkkihallia. Tällä hetkellä kaupunkilaiset ovat tilanteen tasalla ja ovat huomanneet sen, että kaupungin kehittäminen vaatii toimenpiteitä ja työpaikkoja. Tällä saamme niitä molempia.
Oma kantani on idean alusta lähtien ollut myönteinen. Veljeni Jannen vetämä kaupungin keskustan kehittämisyhdistys Mikke ry on ollut se moottori, joka tätä hanketta on pitänyt käynnissä ja vienyt eteenpäin. Lukemattomat keskustelut Jannen kanssa nyt jo vuosien ajan ovat pitäneet minut kartalla homman eri vaiheista.
Kaupungin päättäjänä olen ollut huojentunut siitä, että yksityisen rahan osuus on koko ajan ollut huomattava ja että yksityinen Toriparkki Oy on se toimija, joka käytännön työstä vastaa. Maakunnan päättäjänä olen tyytyväinen siitä, että kaupungissa nytkähtää eteenpäin sellainen asia, jolla on merkitystä koko maakunnan henkiinjäämistaistelussa.
Prosessi on ollut pitkä ja joskus hieman uuvuttavakin. Kuntalaisten mielipiteet ovat olleet toriparkin rakentamisen puolesta ja vastaan. Onpa muutamat vaalitkin yritetty virittää teemalla vastustatko vai kannatatko parkkihallia. Tällä hetkellä kaupunkilaiset ovat tilanteen tasalla ja ovat huomanneet sen, että kaupungin kehittäminen vaatii toimenpiteitä ja työpaikkoja. Tällä saamme niitä molempia.
Oma kantani on idean alusta lähtien ollut myönteinen. Veljeni Jannen vetämä kaupungin keskustan kehittämisyhdistys Mikke ry on ollut se moottori, joka tätä hanketta on pitänyt käynnissä ja vienyt eteenpäin. Lukemattomat keskustelut Jannen kanssa nyt jo vuosien ajan ovat pitäneet minut kartalla homman eri vaiheista.
Kaupungin päättäjänä olen ollut huojentunut siitä, että yksityisen rahan osuus on koko ajan ollut huomattava ja että yksityinen Toriparkki Oy on se toimija, joka käytännön työstä vastaa. Maakunnan päättäjänä olen tyytyväinen siitä, että kaupungissa nytkähtää eteenpäin sellainen asia, jolla on merkitystä koko maakunnan henkiinjäämistaistelussa.
perjantaina, kesäkuuta 26, 2009
Oppositiosta kalahtaa
Etelä-Savon oppositiopolitiikan hoitaminen on yhden kansanedustajan eli minun varassa. Välillä tuntuu tylsältä ja kummalliselta se, että joudun yksin puolustamaan maakuntaa joitakin maan hallituksen esityksiä vastaan. Moni näistä hallituksen eduskunnalle tuomista esityksistä ovat näet sellaisia, jotka eivät ole eteläsavolaisille myönteisiä. Siitä huolimatta jotkut maakunnan hallituspuolueiden edustajat näitä silmin kirkkain puolustavat.
Erityisen urhoollisena hallituksen soturina on esiintynyt mikkeliläinen kollega Lenita Toivakka (kok.), joka näkee tärkeänä vastata jokaiseen maakuntalehdessä julkaistuun mielipidekirjoitukseeni. Opposition tehtävänä on tuoda julki hallituksen huonoja esityksiä/päätöksiä ja silloin, kun kalikka osuu, niin koira älähtää.
Viimeksi kokoomuslainen koira älähti tämän päivän lehdessä. Pari viikkoa sitten oli salissa käsittelyssä ammattikorkeakoululain uudistaminen. Lakia on käsitelty sivistysvaliokunnassa pitkin kevättä ja nyt lakiin olisi voitu tehdä sellaisia muutoksia, joilla opiskelijoiden terveys- ja hvyinvointipalveluiden kirjava ja paikoin huono tola olisi saatu korjattua. Tätä eivät hallituspuolueiden edustajat halunneet. Tästä laitoin lehteen tiedotteen, jota ei julkaistu. Sen jälkeen laitoin asiasta mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin tällä viikolla.
Kollega Toivakan vastineet ilmestyvät aina välittömästi ja tiedänkin niitä jo omaa kirjoitustani laatiessa odottaa. Vastineet noudattavat aina samaa kaavaa, niin nytkin. Ensin todetaan, kuinka vihdoin uusi sinivihreä hallitus on ottanut edellisten hallitusten aiheuttaman epäkohdan korjattavakseen ja sitä varten on perustettu työryhmä, jota johtaa joku kokoomuslainen ministeri ja tavoitteena on viedä parannus läpi vaalikauden loppuun mennessä. Näin oli tämänkin päivän juttu rakennettu.
Uskossaan vahva kollega toimii varmasti juuri niin kuin uusia ja näitä joitakin poliittisesti kovin kokemattomia kokoomuksen kansanedustajia on opetettu toimimaan. Tietenkin oma arvostelukyky ja ymmärrys politiikasta kasvavat kokemuksen myötä ja uskon, että vuosien päästä Lenitankin posket punottavat, kun hän muistelee näitä uransa ensimmäisiä hurmoshenkisiä kannanottojaan.
Pääasia kuitenkin on, että asioille tapahtuisi jotakin. Ihmisten harhauttaminen sillä, että työryhmät ratkaisisivat jotakin, on epärehellistä. Oikeat muutokset saadaan aikaan päätöksillä, joita tekee eduskunta. Näissä päätöksissä on jokaisen kansanedustajan mahdollisuus asioihin vaikuttaa, mikäli ymmärrystä ja halua riittää. Ripaus rohkeutta ei myöskään ole pahasta.
Seuraava mielipidekirjoitukseni on työn alla ja voin toki säästää kollegan (ja avustajansa) resursseja ja kirjoittaa heille vastineenkin saman tien. Kaavahan on tuttu:)
Erityisen urhoollisena hallituksen soturina on esiintynyt mikkeliläinen kollega Lenita Toivakka (kok.), joka näkee tärkeänä vastata jokaiseen maakuntalehdessä julkaistuun mielipidekirjoitukseeni. Opposition tehtävänä on tuoda julki hallituksen huonoja esityksiä/päätöksiä ja silloin, kun kalikka osuu, niin koira älähtää.
Viimeksi kokoomuslainen koira älähti tämän päivän lehdessä. Pari viikkoa sitten oli salissa käsittelyssä ammattikorkeakoululain uudistaminen. Lakia on käsitelty sivistysvaliokunnassa pitkin kevättä ja nyt lakiin olisi voitu tehdä sellaisia muutoksia, joilla opiskelijoiden terveys- ja hvyinvointipalveluiden kirjava ja paikoin huono tola olisi saatu korjattua. Tätä eivät hallituspuolueiden edustajat halunneet. Tästä laitoin lehteen tiedotteen, jota ei julkaistu. Sen jälkeen laitoin asiasta mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin tällä viikolla.
Kollega Toivakan vastineet ilmestyvät aina välittömästi ja tiedänkin niitä jo omaa kirjoitustani laatiessa odottaa. Vastineet noudattavat aina samaa kaavaa, niin nytkin. Ensin todetaan, kuinka vihdoin uusi sinivihreä hallitus on ottanut edellisten hallitusten aiheuttaman epäkohdan korjattavakseen ja sitä varten on perustettu työryhmä, jota johtaa joku kokoomuslainen ministeri ja tavoitteena on viedä parannus läpi vaalikauden loppuun mennessä. Näin oli tämänkin päivän juttu rakennettu.
Uskossaan vahva kollega toimii varmasti juuri niin kuin uusia ja näitä joitakin poliittisesti kovin kokemattomia kokoomuksen kansanedustajia on opetettu toimimaan. Tietenkin oma arvostelukyky ja ymmärrys politiikasta kasvavat kokemuksen myötä ja uskon, että vuosien päästä Lenitankin posket punottavat, kun hän muistelee näitä uransa ensimmäisiä hurmoshenkisiä kannanottojaan.
Pääasia kuitenkin on, että asioille tapahtuisi jotakin. Ihmisten harhauttaminen sillä, että työryhmät ratkaisisivat jotakin, on epärehellistä. Oikeat muutokset saadaan aikaan päätöksillä, joita tekee eduskunta. Näissä päätöksissä on jokaisen kansanedustajan mahdollisuus asioihin vaikuttaa, mikäli ymmärrystä ja halua riittää. Ripaus rohkeutta ei myöskään ole pahasta.
Seuraava mielipidekirjoitukseni on työn alla ja voin toki säästää kollegan (ja avustajansa) resursseja ja kirjoittaa heille vastineenkin saman tien. Kaavahan on tuttu:)
Mikkeli Tour
Eilen vietimme Onnin kanssa kaupunkipäivää. Mikkelin tori oli parhaimmillaan; täynnä ihmisiä, myyntikojuja, aurinkoa ja hyvää mieltä. Oli todella mukavaa kuljeskella pitkin poikin ja jutella ihmisten kanssa. Asiaa tuntui monella olevankin!
Testasimme uutuuttaan kiiltävän katujunan. Juna on saanut uuden muodon ja ainakin ergonomiansa puolesta parannusta entiseen oli huimasti. Katujuna on kiertänyt Mikkeliä jo monta vuotta ja on ollut suosittu niin paikallisten kuin turistienkin keskuudessa. Nyt tehty reitti oli uusi ja oikein järkevästi valittu näyttämään kaupungin monimuotoiset kasvot.
Napinaa kaupunkilaisten suunnasta tulee varmastikin kyydin maksullisuudesta. Neljän/kahden euron summa on varmasti harkitsemisen arvoinen silloin, kun isolla porukalla ollaan retkelle lähdössä, mutta siitä huolimatta suosittelen tätä kolmen vartin kierrosta kaikille. Vastaavanlaisia maksullisia kierroksia olemme valmiit maksamaan Etelä-Euroopan turistipaikoissa, miksemme siis upeassa kesäisessä Mikkelissäkin.
Testasimme uutuuttaan kiiltävän katujunan. Juna on saanut uuden muodon ja ainakin ergonomiansa puolesta parannusta entiseen oli huimasti. Katujuna on kiertänyt Mikkeliä jo monta vuotta ja on ollut suosittu niin paikallisten kuin turistienkin keskuudessa. Nyt tehty reitti oli uusi ja oikein järkevästi valittu näyttämään kaupungin monimuotoiset kasvot.
Napinaa kaupunkilaisten suunnasta tulee varmastikin kyydin maksullisuudesta. Neljän/kahden euron summa on varmasti harkitsemisen arvoinen silloin, kun isolla porukalla ollaan retkelle lähdössä, mutta siitä huolimatta suosittelen tätä kolmen vartin kierrosta kaikille. Vastaavanlaisia maksullisia kierroksia olemme valmiit maksamaan Etelä-Euroopan turistipaikoissa, miksemme siis upeassa kesäisessä Mikkelissäkin.
keskiviikkona, kesäkuuta 24, 2009
Paluu Pärnusta
Palasimme eilen Juhannuksen vietosta Viron Pärnusta. Retkikuntamme (3 poikaa, minä ja äitini) oli tyytyväinen reissuun. Kaikesta ennakkopanikoinnista huolimatta, pääsimme laivaan ja laivasta pois ilman vahinkoja.
Pärnu oli ennallaan; upeat rannat, vehreät puistot ja kiva kaupungin keskusta rentoutti mielen. Ruumiin rentotusta saimme majapaikkamme läheisestä kylpylästä, jossa pilvisenä juhannuspäivänä pojat riekkuivat vesipuistossa tuntitolkulla ja me lojuimme hieronnoissa. Erilainen, mutta kiva Juhannus siis.
Nyt on taas virtaa olla kotona. Pyykkäyksen lisäksi olen joutanut lueskella lehtiä ja olen ilokseni saanut huomata, että asiat etenevät ihan ilman minuakin:) Mikkelin kaupungin keskustan kehittäminen on nytkähtänyt viimeiseen vaiheeseen. Kiinteistökauppa Sokoksen kulmilla vauhdittaa uuden ostarin rakentamista ja toriparkin urakoitsijan julkistaminen aloittanee pitkään suunnitteilla olleen kehittämishankkeen. Tämän johdosta kaupunginhallitus kokoontuu ensi maanantaina ylimääräiseen kokoukseensa.
Tänään kokoustaa myös Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymän hallitus. Tarkoituksena on valita putiikille uusi hallinto/talousjohtaja. Entinen hallintojohtajamme Keijo Tikka vaihtaa koulua ja aloittaa johtamisen ammattiopistossa. Harmi sinänsä, mutta hyvä, että hän säilyy kaupunkikonsernissa. Illalla vietämme hänen läksiäisiään Tertin kartanossa.
Pärnu oli ennallaan; upeat rannat, vehreät puistot ja kiva kaupungin keskusta rentoutti mielen. Ruumiin rentotusta saimme majapaikkamme läheisestä kylpylästä, jossa pilvisenä juhannuspäivänä pojat riekkuivat vesipuistossa tuntitolkulla ja me lojuimme hieronnoissa. Erilainen, mutta kiva Juhannus siis.
Nyt on taas virtaa olla kotona. Pyykkäyksen lisäksi olen joutanut lueskella lehtiä ja olen ilokseni saanut huomata, että asiat etenevät ihan ilman minuakin:) Mikkelin kaupungin keskustan kehittäminen on nytkähtänyt viimeiseen vaiheeseen. Kiinteistökauppa Sokoksen kulmilla vauhdittaa uuden ostarin rakentamista ja toriparkin urakoitsijan julkistaminen aloittanee pitkään suunnitteilla olleen kehittämishankkeen. Tämän johdosta kaupunginhallitus kokoontuu ensi maanantaina ylimääräiseen kokoukseensa.
Tänään kokoustaa myös Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymän hallitus. Tarkoituksena on valita putiikille uusi hallinto/talousjohtaja. Entinen hallintojohtajamme Keijo Tikka vaihtaa koulua ja aloittaa johtamisen ammattiopistossa. Harmi sinänsä, mutta hyvä, että hän säilyy kaupunkikonsernissa. Illalla vietämme hänen läksiäisiään Tertin kartanossa.
SDP, ulos kaapista!
Juhannuspyhinä ystäväni STT laittoi tekstiviestin, jossa kerrottiin kollega Erkki Tuomiojan (sd.) vaativan meidän puolueemme avaavan kaiken vaalirahoituksesta. Tässäkin asiassa olen Tuomiojan kanssa samaa mieltä. Näin kehoitin myös puolueemme hallintopäällikkö Risto Salosta toimimaan, kun tapasimme puolueen EU-vaaliavauksessa 29.4. Helsingissä.
Ainoastaan oma-aloitteinen ja yliavoin selvittely Sdp:n vaalien rahoitukseen liittyvistä asioista on oikea tapa toimia. Niin kauan, kuin jotain jätetään arvailujen varaan, on aihetta epäilyyn. En ole mukana missään puoleen päättävissä elimissä, joten en tietenkään tiedä rahoituskuvioista mitään, mutta haluan uskoa, että mitään salattavaa ei voi olla.
Itse jouduin vaalirahoitusmylläkän myrskynsilmään vuosi sitten. Olin aivan yllättynyt ja hädissäni siitä kiinnostuksesta, jota tiedotusvälineet suuntaani osoittivat, sillä en mitenkään tajunnut sitä, mitä kiinnostavaa minussa tai vaalit rahoittaneessa Mikkelin Työväenyhdistyksessä voisi tässä yhteydessä olla.
Alkujärkytyksestä toivuttuani, älysin, että toimittajat ja jotkut kollegat ovat kiinnostuneita siitä, mistä tämä ko yhdistys on rahansa ja varallisuutensa saanut. Itselleni asia on tietenkin ollut selvä jo vuosikymmeniä ja siksi en osannut toisten kiinnostumista heti noteerata. Sen jälkeen, kun sain papereilla osoitettua Hesarin toimittajalle MTY:n tilinpäätöstiedot muutamilta menneiltä vuosilta, niin asia oli osaltani ohi. Toimittaja tietenkin huomasi, että mitään hämärää tai outoa rahainkeruuta ei yhdistyksellä ole ollut, vaan ihan tavanomaista kiinteistöjen tuottojen hyvää hoitoa.
Kaiken lisäksi olin nämä asiat kertonut julkisesti jo ennen eduskuntavaaleja 2007, joten kaikki faktat olivat myös eteläsavolaisten äänestäjien tiedossa. Näin mielestäni tulee muidenkin menetellä ilman, että erikseen laki siihen ketään velvoittaa. Muutenkin olen huomannut sen, että kertomalla avoimesti kaikki (ikävätkin asiat), on huomattavasti helpompi toimia julkisessa tehtävässä.
Suosittelen nyt, että meidän puolueen johto tekisi päätöksen, että kaikki vaalien rahoittamiseen liittyvät kuviot tullaan kertomaan niille, joita asia kiinnostaa. Tässä maassa on menossa vakava taloudellinen kriisi, jonka hoitamiseen tarvitaan kaikkia puolueita ja kaikkia kansanedustajia. Pitkittämällä tätä seuhtomista, vain vaikeutetaan oikeiden asioiden hoitamista. Suurimpana oppositiopuolueena SDP:n tulisi oma-aloitteisesti nyt pujahtaa ulos kaapista ja näyttää närhenmunat kaikille epäileville tuomaille!
Ainoastaan oma-aloitteinen ja yliavoin selvittely Sdp:n vaalien rahoitukseen liittyvistä asioista on oikea tapa toimia. Niin kauan, kuin jotain jätetään arvailujen varaan, on aihetta epäilyyn. En ole mukana missään puoleen päättävissä elimissä, joten en tietenkään tiedä rahoituskuvioista mitään, mutta haluan uskoa, että mitään salattavaa ei voi olla.
Itse jouduin vaalirahoitusmylläkän myrskynsilmään vuosi sitten. Olin aivan yllättynyt ja hädissäni siitä kiinnostuksesta, jota tiedotusvälineet suuntaani osoittivat, sillä en mitenkään tajunnut sitä, mitä kiinnostavaa minussa tai vaalit rahoittaneessa Mikkelin Työväenyhdistyksessä voisi tässä yhteydessä olla.
Alkujärkytyksestä toivuttuani, älysin, että toimittajat ja jotkut kollegat ovat kiinnostuneita siitä, mistä tämä ko yhdistys on rahansa ja varallisuutensa saanut. Itselleni asia on tietenkin ollut selvä jo vuosikymmeniä ja siksi en osannut toisten kiinnostumista heti noteerata. Sen jälkeen, kun sain papereilla osoitettua Hesarin toimittajalle MTY:n tilinpäätöstiedot muutamilta menneiltä vuosilta, niin asia oli osaltani ohi. Toimittaja tietenkin huomasi, että mitään hämärää tai outoa rahainkeruuta ei yhdistyksellä ole ollut, vaan ihan tavanomaista kiinteistöjen tuottojen hyvää hoitoa.
Kaiken lisäksi olin nämä asiat kertonut julkisesti jo ennen eduskuntavaaleja 2007, joten kaikki faktat olivat myös eteläsavolaisten äänestäjien tiedossa. Näin mielestäni tulee muidenkin menetellä ilman, että erikseen laki siihen ketään velvoittaa. Muutenkin olen huomannut sen, että kertomalla avoimesti kaikki (ikävätkin asiat), on huomattavasti helpompi toimia julkisessa tehtävässä.
Suosittelen nyt, että meidän puolueen johto tekisi päätöksen, että kaikki vaalien rahoittamiseen liittyvät kuviot tullaan kertomaan niille, joita asia kiinnostaa. Tässä maassa on menossa vakava taloudellinen kriisi, jonka hoitamiseen tarvitaan kaikkia puolueita ja kaikkia kansanedustajia. Pitkittämällä tätä seuhtomista, vain vaikeutetaan oikeiden asioiden hoitamista. Suurimpana oppositiopuolueena SDP:n tulisi oma-aloitteisesti nyt pujahtaa ulos kaapista ja näyttää närhenmunat kaikille epäileville tuomaille!
Ruokolahden leijona
Vuosia sitten koko Suomi seurasi yhden kesän ajan leijonan seikkailuja itäsuomalaisissa metsissä. Kaikki tiedotusvälineet raportoivat tämän elikon vaiheista ja kaikki hännän huiskaukset ylittivät uutiskynnyksen. Mistään muusta ei puhuttukaan.
Uusi Ruokalahden leijona on nyt syntynyt. Nyt jo toisena perättäisenä kesänä seuraamme vaalirahoituksen monimutkaisia vaiheita. Kaiken keskellä on tällä hetkellä keskustapuolue puheenjohtajansa, pääministeri Vanhasen johdolla. Varsinaisesti ei kyllä ihan leijona tule ensimmäisenä mieleen, kun hänen saivarteluaan, selittelyään ja kiemurteluaan katselee.
Sinänsä itse asia on vakava. Jo kauan sitten on sivuraiteelle jäänyt se, mikä vaalirahoittamisen tarkoitus kenelläkin on. Kaikkia tarkoitusperiä ei varmasti ole tarvetta edes ääneen kertoa. Hyvää hyvyyttään tuskin mikään yritys tai yhdistys kymmeniä tai satoja tuhansia euroja millekään puolueelle tai yhdellekään ehdokkaalle antaa. Vastine on saatava muodossa tai toisessa.
Nyt keskiössä olevat liikemiehet ovat kertoneet motiiveikseen porvarihallituksen saamisen Suomeen. Siinä he onnistuivat, joten molempien osapuolten luulisi olevan tyytyväisiä. Kansalaisten tyytymättömyys sen sijaan on kasvanut ja siihen on tietenkin syynsä, hallituksen esimerkiksi työttömyyden suuruutta vähättelevistä puheenvuoroista huolimatta.
Keskustalaiset liikehtivät, mutta varsinaisia leijonankarjahduksia ei ole vielä kuultu. Eilen illalla ajankohtaisessa kakkosessa oli kuitenkin jo vähän sen suuntaista havaittavissa; ohjelmassa oli haastateltu kansanedustaja Timo Kaunistoa (kesk.) ja hänen puheitaan olisi kannattanut kepulaisten muidenkin kuunnella.
Kaunisto on yleensäkin järkimies ja olen oppinut arvostamaan hänen harkittuja ja perusteltuja mielipiteitään. Olenpa ollut kerran todistamassa tämän rauhallisen miehen hermostumistakin ja siinäkin Kaunisto veti pisteet tyylikkäästi kotiin. Haastattelussa kollega harmitteli myös sitä, millä perusteilla ehdokkaita eduskuntavaaleissa on puolueen toimijoiden (puoluesihteeri?) taholta rankattu niihin, joita rahallisesti tuetaan ja niihin, jotka saavat pärjätä omin nokkinensa.
Tätä samaa olen hiljakseni miettinyt itsekin. Taisi olla viime viikolla, kun TT:n johtaja Koroma loihi lausuman, että kaikki suuret puolueet ovat saaneet heiltä tukea ja tuki on ohjattu varteenotettaville ehdokkaille tai valituille edustajille koulutuksen muodossa. Tämä lausahdus on jäänyt julkisessa keskustelussa vähälle huomiolle. Olen varma, että kaikki ne edustajat tai ehdokkaat, jotka ovat jääneet tämän luonnehdinnan ulkopuolelle, ovat kiinnostuneita kuulemaan, keitä oma puolue on varteenotettaviksi kuvaillut. Meidän puolueen osalta oma veikkaukseni top kolmoseksi on selvä.
Uusi Ruokalahden leijona on nyt syntynyt. Nyt jo toisena perättäisenä kesänä seuraamme vaalirahoituksen monimutkaisia vaiheita. Kaiken keskellä on tällä hetkellä keskustapuolue puheenjohtajansa, pääministeri Vanhasen johdolla. Varsinaisesti ei kyllä ihan leijona tule ensimmäisenä mieleen, kun hänen saivarteluaan, selittelyään ja kiemurteluaan katselee.
Sinänsä itse asia on vakava. Jo kauan sitten on sivuraiteelle jäänyt se, mikä vaalirahoittamisen tarkoitus kenelläkin on. Kaikkia tarkoitusperiä ei varmasti ole tarvetta edes ääneen kertoa. Hyvää hyvyyttään tuskin mikään yritys tai yhdistys kymmeniä tai satoja tuhansia euroja millekään puolueelle tai yhdellekään ehdokkaalle antaa. Vastine on saatava muodossa tai toisessa.
Nyt keskiössä olevat liikemiehet ovat kertoneet motiiveikseen porvarihallituksen saamisen Suomeen. Siinä he onnistuivat, joten molempien osapuolten luulisi olevan tyytyväisiä. Kansalaisten tyytymättömyys sen sijaan on kasvanut ja siihen on tietenkin syynsä, hallituksen esimerkiksi työttömyyden suuruutta vähättelevistä puheenvuoroista huolimatta.
Keskustalaiset liikehtivät, mutta varsinaisia leijonankarjahduksia ei ole vielä kuultu. Eilen illalla ajankohtaisessa kakkosessa oli kuitenkin jo vähän sen suuntaista havaittavissa; ohjelmassa oli haastateltu kansanedustaja Timo Kaunistoa (kesk.) ja hänen puheitaan olisi kannattanut kepulaisten muidenkin kuunnella.
Kaunisto on yleensäkin järkimies ja olen oppinut arvostamaan hänen harkittuja ja perusteltuja mielipiteitään. Olenpa ollut kerran todistamassa tämän rauhallisen miehen hermostumistakin ja siinäkin Kaunisto veti pisteet tyylikkäästi kotiin. Haastattelussa kollega harmitteli myös sitä, millä perusteilla ehdokkaita eduskuntavaaleissa on puolueen toimijoiden (puoluesihteeri?) taholta rankattu niihin, joita rahallisesti tuetaan ja niihin, jotka saavat pärjätä omin nokkinensa.
Tätä samaa olen hiljakseni miettinyt itsekin. Taisi olla viime viikolla, kun TT:n johtaja Koroma loihi lausuman, että kaikki suuret puolueet ovat saaneet heiltä tukea ja tuki on ohjattu varteenotettaville ehdokkaille tai valituille edustajille koulutuksen muodossa. Tämä lausahdus on jäänyt julkisessa keskustelussa vähälle huomiolle. Olen varma, että kaikki ne edustajat tai ehdokkaat, jotka ovat jääneet tämän luonnehdinnan ulkopuolelle, ovat kiinnostuneita kuulemaan, keitä oma puolue on varteenotettaviksi kuvaillut. Meidän puolueen osalta oma veikkaukseni top kolmoseksi on selvä.
torstaina, kesäkuuta 18, 2009
Stalinin lehmät
Liekö loman läheisyys tai juhannustaikojen miettiminen vaikuttanut siihen, että olen viime öinä nukkunut tosi vähän. Onneksi seuranani on ollut Sofi Oksasen "Stalinin lehmät". Pitkään panttasin ko. kirjaa, mutta kun sen vihdoin aloitin ei sitä voinut lopettaa.
Kuvaukset Virosta ja Neuvostoliitosta eri vuosikymmenten aikana ovat olleet mielenkiintoista luettavaa. Erityisesti nyt, kun olemme tänään pienen perheeni ja kahden veljenpoikani kanssa lähdössä Viron Pärnuun.
Aloitan siis loman tänään ja se tullee juhannuksen jälkeen jatkumaan pääasiassa kotosalla. Odotan innolla Mikkelin seudun kesäteattereita, musiikkitapahtumia ja tietenkin raveja. Oopperajuhlat Savonlinnassa kuuluvat heinäkuun ohjelmistoon.
Kassit on pakattu, auto täynnä poikia ja aurinko paistaa. Juhannuksen vietto voi osaltani kohta alkaa. Olen varustautunut reissuun viidellä kirjalla ja jätän suosiolla valtakunnan asioiden miettimisen muille. Tälle palstalle palaan ensi viikolla. Hyvää Juhannusta kaikille ja nautitaan kesän suloista!
Kuvaukset Virosta ja Neuvostoliitosta eri vuosikymmenten aikana ovat olleet mielenkiintoista luettavaa. Erityisesti nyt, kun olemme tänään pienen perheeni ja kahden veljenpoikani kanssa lähdössä Viron Pärnuun.
Aloitan siis loman tänään ja se tullee juhannuksen jälkeen jatkumaan pääasiassa kotosalla. Odotan innolla Mikkelin seudun kesäteattereita, musiikkitapahtumia ja tietenkin raveja. Oopperajuhlat Savonlinnassa kuuluvat heinäkuun ohjelmistoon.
Kassit on pakattu, auto täynnä poikia ja aurinko paistaa. Juhannuksen vietto voi osaltani kohta alkaa. Olen varustautunut reissuun viidellä kirjalla ja jätän suosiolla valtakunnan asioiden miettimisen muille. Tälle palstalle palaan ensi viikolla. Hyvää Juhannusta kaikille ja nautitaan kesän suloista!
tiistaina, kesäkuuta 16, 2009
Vaihtoehdot vähissä
Nyt on pääministeri Vanhasella vaihtoehdot vähissä! Tappio EU-vaaleissa, sählinkiä puhelimien ja sähköpostien kanssa, käräjöintiä entisen naisystävän kanssa, maan ajautuminen talouskriisiin ja nyt vielä jatkuvaa räpiköintiä vaalirahoitusten kanssa.
Anneli Jäättenmäki huohottaa Brysselistä niskaan ja on varmuudella valmiustilassa tulemaan saman tien koston enkelinä kotimaahan ottamaan sen paikan maan ja puolueen johdossa, joka hänelle (omasta mielestään) kuuluu.
Keskustan kentällä kuhisee ja ensimmäisenä tietenkin haluttaisiin uhrata puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Korhonen on nähty jälleen selittelemässä julkisuudessa sitä, kuka rahoitti ketäkin ja millä summilla. Vanhat selostukset siitä, että kaikki on nyt kerrottu, eivät vakuuta enää ketään.
Puoluesihteeri Jarmo Korhonen on huomannut oman jakkaransa heiluvan entistä kiivaammin ja kiirehti eilen hankkimaan itselleen ansaitusti lisänimen "Juudas", sillä tiedotustilaisuudessa hän kavalsi mestarinsa pelastaakseen oman nahkansa. Sinänsä kertomus puheenjohtajan roolista kepun vaalirahoitusjupakassa ei yllättänyt ketään. Tietenkin puheenjohtaja on ollut tietoinen tuollaisista tukisummista.
Välttääkseen muutaman vuoden takaisen juhannuksen alla tapahtuneen draaman toisinnon, jossa siis pääministeri Jäättenmäki uhrattiin, pääministeri Vanhasta ei taida nyt pelastaa muu kuin juhannushäät Seurasaaressa vauvauutisilla höystettyinä.
Anneli Jäättenmäki huohottaa Brysselistä niskaan ja on varmuudella valmiustilassa tulemaan saman tien koston enkelinä kotimaahan ottamaan sen paikan maan ja puolueen johdossa, joka hänelle (omasta mielestään) kuuluu.
Keskustan kentällä kuhisee ja ensimmäisenä tietenkin haluttaisiin uhrata puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Korhonen on nähty jälleen selittelemässä julkisuudessa sitä, kuka rahoitti ketäkin ja millä summilla. Vanhat selostukset siitä, että kaikki on nyt kerrottu, eivät vakuuta enää ketään.
Puoluesihteeri Jarmo Korhonen on huomannut oman jakkaransa heiluvan entistä kiivaammin ja kiirehti eilen hankkimaan itselleen ansaitusti lisänimen "Juudas", sillä tiedotustilaisuudessa hän kavalsi mestarinsa pelastaakseen oman nahkansa. Sinänsä kertomus puheenjohtajan roolista kepun vaalirahoitusjupakassa ei yllättänyt ketään. Tietenkin puheenjohtaja on ollut tietoinen tuollaisista tukisummista.
Välttääkseen muutaman vuoden takaisen juhannuksen alla tapahtuneen draaman toisinnon, jossa siis pääministeri Jäättenmäki uhrattiin, pääministeri Vanhasta ei taida nyt pelastaa muu kuin juhannushäät Seurasaaressa vauvauutisilla höystettyinä.
Urpo ja Turpo
Muistaakseni otsikon mukaisia lasten kirjoja on tullut joskus Onnille luettua. Hemmot tulivat mieleeni tänään, kun salissa aloitettiin palautekeskustelu turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta eli Turposta.
Urpoja sen sijaan tuntuu salissa olevan enemmänkin. Olen nyt kuunnellut keskustelua työhuoneessani ja alan olla aina vaan huolestuneempi. Asiaan vihkiytyneet ulkoasiainvaliokunnan, hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsenet ovat kaikki aivan eri linjoilla jopa siitä, mistä nyt on kysymys!!!
Suurimmat desibelivolyymit on mitattu niissä puheenvuoroissa, joissa arvostellaan puolustukseen tarvittavia lisämäärärahoja ja Nato-jäsenyyden tarpeellisuudesta ja ajankohdasta. Kolmen ministerin voimin hallitus yrittää asiaan saada jotakin tolkkua. Eipä käy katteeksi.
Urpoja sen sijaan tuntuu salissa olevan enemmänkin. Olen nyt kuunnellut keskustelua työhuoneessani ja alan olla aina vaan huolestuneempi. Asiaan vihkiytyneet ulkoasiainvaliokunnan, hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsenet ovat kaikki aivan eri linjoilla jopa siitä, mistä nyt on kysymys!!!
Suurimmat desibelivolyymit on mitattu niissä puheenvuoroissa, joissa arvostellaan puolustukseen tarvittavia lisämäärärahoja ja Nato-jäsenyyden tarpeellisuudesta ja ajankohdasta. Kolmen ministerin voimin hallitus yrittää asiaan saada jotakin tolkkua. Eipä käy katteeksi.
Veturimiehet eivät heiluttaneet
Rautatieläisten mielenilmaus pysäytti junaliikenteen eilen koko maassa. Veturimiehet eivät siis päässeet heiluttamaan junia reiteilleen. Meillä eduskunnassa oli poikkeuksellisesti eilen istuntopäivä, joten en junalla päässyt Mikkelistä paikalle, sillä olisin joutunut palaamaan vielä illaksi takaisin Mikkeliin kaupunginvaltuuston kokoukseen, eikä muulla konstin sinne olisi päässyt.
Kaupunginvaltuuston kokous oli tavanomaisen pitkä, eikä se suinkaan johtunut siitä, että varsinainen puheenjohtaja oli poissa ja kokouksen veti 1. varapuheenjohtaja Martti Lokka. Lokka selviytyi urakasta hyvin ja oikein napakasti. Valtuutettujen lukuisat samansisältöiset puheenvuorot sen sijaan venyttivät kokousta kolmen tunnin mittaiseksi. Nyt kaupunginvaltuusto jäi kokoustauolle ja porukat ansaitulle lomalle miettimään ensi vuoden budjetin linjauksia.
Kaupunginvaltuuston kokous oli tavanomaisen pitkä, eikä se suinkaan johtunut siitä, että varsinainen puheenjohtaja oli poissa ja kokouksen veti 1. varapuheenjohtaja Martti Lokka. Lokka selviytyi urakasta hyvin ja oikein napakasti. Valtuutettujen lukuisat samansisältöiset puheenvuorot sen sijaan venyttivät kokousta kolmen tunnin mittaiseksi. Nyt kaupunginvaltuusto jäi kokoustauolle ja porukat ansaitulle lomalle miettimään ensi vuoden budjetin linjauksia.
Aivan turhaa...?
Yliopistolain viimeinen käsittely äänestyksineen oli tänään. Viime syksynä aloitettu savotta on nyt siis päättynyt. Torstaina kävimme asiasta vielä viimeiset keskustelut salissa ja ekat pykälä-äänestykset venyttivät istuntoamme pitkälle yli puolen yön.
Kaiken kaikkiaan yliopistolaki -prosessi on ollut kummallinen. Laki tuotiin eduskuntaan kiireellä ja huonosti valmisteltuna. Sivistysvaliokunta sai lain pöydälleen nyt keväällä ja vaatimuksella, että se on kesäkuun alussa saatava hyväksyttyä.
Kymmenien kuultavien jälkeen olimme valiokunnan sd-ryhmässä entistä vakuuttuneempia niistä muutostarpeista, joita lakiesitykseen tuli tehdä. Teimme omia esityksiä valiokunnassa ja asianmukaisesti sitten vielä täysistunnossa. Äänestyksissä hävisimme kaikki esitykset. Oppositiossa oleminen on turhauttavaa!
Sekä julkisissa puheenvuoroissa että puheissa täysistunnoissa erityisesti Vihreät jälleen kerran pelasivat kaksilla korteilla. Heidän jupinansa siitä, että monia muutoksia saatiin läpi, ovat huuhaata. Ainoat muutokset, joita hallituspuolueiden edustajat olivat valmiita tekemään, olivat ne, joita perustuslakivaliokunta velvoitti tekemään. Turha yrittää puhua muuta!
Yliopistolakiin jäi edelleen ne suuret ongelmat esim. työsuhteesta, hallituksen jäsenten roolista, opetuksen maksullisuudesta ja rahoituksen järjestämisestä. Näiden kanssa saavat asianosaiset oppia elämään ja tulen muistuttamaan aina ja ikuisesti, ketkä näitä heikennyksiä ovat olleet ajamassa.
Vaikka koko suuri työ on tuntunut menevän hukkaan, ei se ole ollut aivan turhaa. Näin ensimmäisen kauden kansanedustajana olen saanut loistavan kurssin siitä, kuinka lainsäädäntötyö alusta loppuun sen kaikkine vaiheineen etenee ja mitä kaikkea se vaatii silloin, kun hallituksen esitykseen haluaa vähemmistöstä käsin muutoksia tehdä. Hallituspuolueiden edustajilla ei tätä kokemusta voi olla, sillä heidän suurin tehtävänsä on (ainakin siltä näyttää) puolustaa ja puolustella hallituksen esityksiä, sisällöistä riippumatta.
Kaiken kaikkiaan yliopistolaki -prosessi on ollut kummallinen. Laki tuotiin eduskuntaan kiireellä ja huonosti valmisteltuna. Sivistysvaliokunta sai lain pöydälleen nyt keväällä ja vaatimuksella, että se on kesäkuun alussa saatava hyväksyttyä.
Kymmenien kuultavien jälkeen olimme valiokunnan sd-ryhmässä entistä vakuuttuneempia niistä muutostarpeista, joita lakiesitykseen tuli tehdä. Teimme omia esityksiä valiokunnassa ja asianmukaisesti sitten vielä täysistunnossa. Äänestyksissä hävisimme kaikki esitykset. Oppositiossa oleminen on turhauttavaa!
Sekä julkisissa puheenvuoroissa että puheissa täysistunnoissa erityisesti Vihreät jälleen kerran pelasivat kaksilla korteilla. Heidän jupinansa siitä, että monia muutoksia saatiin läpi, ovat huuhaata. Ainoat muutokset, joita hallituspuolueiden edustajat olivat valmiita tekemään, olivat ne, joita perustuslakivaliokunta velvoitti tekemään. Turha yrittää puhua muuta!
Yliopistolakiin jäi edelleen ne suuret ongelmat esim. työsuhteesta, hallituksen jäsenten roolista, opetuksen maksullisuudesta ja rahoituksen järjestämisestä. Näiden kanssa saavat asianosaiset oppia elämään ja tulen muistuttamaan aina ja ikuisesti, ketkä näitä heikennyksiä ovat olleet ajamassa.
Vaikka koko suuri työ on tuntunut menevän hukkaan, ei se ole ollut aivan turhaa. Näin ensimmäisen kauden kansanedustajana olen saanut loistavan kurssin siitä, kuinka lainsäädäntötyö alusta loppuun sen kaikkine vaiheineen etenee ja mitä kaikkea se vaatii silloin, kun hallituksen esitykseen haluaa vähemmistöstä käsin muutoksia tehdä. Hallituspuolueiden edustajilla ei tätä kokemusta voi olla, sillä heidän suurin tehtävänsä on (ainakin siltä näyttää) puolustaa ja puolustella hallituksen esityksiä, sisällöistä riippumatta.
perjantaina, kesäkuuta 12, 2009
Työväenyhdistys retkellä
Eilen sain vastaanottaa vieraita Etelä-Savon Heinävedeltä. Työväenyhdistyksen porukka oli lähtenyt kesäretkelle ja kävivät vierailulla paitsi Helsingin Työväentalolla, niin myös eduskunnassa.
Opastuksen ja kierrätyksen jälkeen porukat olivat täysistuntosalin lehterillä. Avustajani Kaija oli mukana ohjaamassa heitä ja minä ehdin hetkeksi paikalle. Olikin mukava nähdä Heinäveden porukoita, vaikkakin torstaipäivät on aina niin kovin epäkiitollisia vieraille, kun se taitaa olla meillä viikon kiireisin päivä.
Nämä työväenyhdistysten tekemät retket ovat kovin toivottuja. Olenkin sanonut kaikille yhdistyksille, että hyvä tapa aktivoida jäsenistöä, on järjestää matka Helsinkiin ja samalla eduskuntataloon. Otan mielelläni kaikki yhdistykset vastaan!
Opastuksen ja kierrätyksen jälkeen porukat olivat täysistuntosalin lehterillä. Avustajani Kaija oli mukana ohjaamassa heitä ja minä ehdin hetkeksi paikalle. Olikin mukava nähdä Heinäveden porukoita, vaikkakin torstaipäivät on aina niin kovin epäkiitollisia vieraille, kun se taitaa olla meillä viikon kiireisin päivä.
Nämä työväenyhdistysten tekemät retket ovat kovin toivottuja. Olenkin sanonut kaikille yhdistyksille, että hyvä tapa aktivoida jäsenistöä, on järjestää matka Helsinkiin ja samalla eduskuntataloon. Otan mielelläni kaikki yhdistykset vastaan!
Michelin- ravintolassa
Eräänä päivänä olimme jällleen pikaisella työmaalounaalla. Eduskunnassa on kaksi ravintolaa, joissa on mahdollista saada lounasta. Molempia ravintoloita pitää yllä Amica ja ruokavaihtoehtoja on joka päivälle useita. Ruoka on ollut useimmiten oikein kelvollista.
Vastoin monen kansalaisen käsitystä, näissä ruokaloissa edustajat maksavat itse omat eväänsä, ihan niinkuin muissakin työpaikoissa työntekijät tekevät. Ottaen huomioon meidän erikoisen epätavalliset työajat, niin ravintoloiden ruokatarjoilu palvelee enemmän talon muuta henkilökuntaa, sillä ne sulkevat linjastonsa pian 14 maissa. Loppupäivän me edustajat olemme kakkoskerroksen kuppilan eväiden varassa.
Meidän lounasseurueessa istui neljä edustajaa ja ruokalistalla oli salaatttien ja keiton lisäksi itämaista wokkia. Vieruskaverini Johanna Ojala-Niemelä pyöritteli haarukallaan omaa annostaan ja totesi lappilaisen rauhalliseen tyyliin, että "tämä ei taida olla ihan syötäväksi tarkoitettua...". Hänen haarukassaan roikkui jotakin.
Keskustalainen kollega Hänninen tuijotti järkyttyneenä haarukkaa, meidän Krista Kiurun silmät levisivät lautasen kokosiksi ja minä tietenkin purin porukan hämmästyksen sanoiksi. Johannan haarukassa roikkui noin sentin leveä ja kymmenen senttiä pitkä kumilenkki, joka näytti kaikkine wokki-kastikkeineen oksettavalta!
Erityisen hauskaa tässä episodissa oli se, että kollega Ojala-Niemelä oli juuri jäämässä äitiyslomalle ja hänen "viimeinen ateriansa" eeuskuntatalon ruokalassa jäi kyllä mieleen:) Mikään Michelin- ravintola meidän työmaaruokala ei siis kaikista kuvitelmista huolimatta kuitenkaan ole.
Vastoin monen kansalaisen käsitystä, näissä ruokaloissa edustajat maksavat itse omat eväänsä, ihan niinkuin muissakin työpaikoissa työntekijät tekevät. Ottaen huomioon meidän erikoisen epätavalliset työajat, niin ravintoloiden ruokatarjoilu palvelee enemmän talon muuta henkilökuntaa, sillä ne sulkevat linjastonsa pian 14 maissa. Loppupäivän me edustajat olemme kakkoskerroksen kuppilan eväiden varassa.
Meidän lounasseurueessa istui neljä edustajaa ja ruokalistalla oli salaatttien ja keiton lisäksi itämaista wokkia. Vieruskaverini Johanna Ojala-Niemelä pyöritteli haarukallaan omaa annostaan ja totesi lappilaisen rauhalliseen tyyliin, että "tämä ei taida olla ihan syötäväksi tarkoitettua...". Hänen haarukassaan roikkui jotakin.
Keskustalainen kollega Hänninen tuijotti järkyttyneenä haarukkaa, meidän Krista Kiurun silmät levisivät lautasen kokosiksi ja minä tietenkin purin porukan hämmästyksen sanoiksi. Johannan haarukassa roikkui noin sentin leveä ja kymmenen senttiä pitkä kumilenkki, joka näytti kaikkine wokki-kastikkeineen oksettavalta!
Erityisen hauskaa tässä episodissa oli se, että kollega Ojala-Niemelä oli juuri jäämässä äitiyslomalle ja hänen "viimeinen ateriansa" eeuskuntatalon ruokalassa jäi kyllä mieleen:) Mikään Michelin- ravintola meidän työmaaruokala ei siis kaikista kuvitelmista huolimatta kuitenkaan ole.
keskiviikkona, kesäkuuta 10, 2009
Korhostelua
Aamun Hesarin pilapiirroksessa oli kiinnitetty samaan asiaan huomiota, kuin minäkin eilen kaiken uutisoinnin keskellä. Tuntui siltä, että joka kulman takana on johonkin asiaan sotkeutunut joku Korhonen.
Puoluesihteerit niin meillä kuin kepullakin ovat Korhosia ja he antoivat eilen lausuntojaan vaalien pettymyksestä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Korhonen joutui syyllisten penkille oman puolueensa meppiapaikan menetyksestä. EU-ehdokkaanakin ollut Johanna Korhonen sai purkaa tuntojaan hävittyään oikeusjutun Alma Mediaa vastaan.
Meillä Savossa ollaan totuttu siihen, että näitä korhosia, pulkkisia, pöntisiä,häkkisiä on joka lähtöön. Savolaisten yleinen sukunimi nimittäin on nen-loppuinen. Eivätkä ne ole keskimäärin sen hurjempia olleet kuin muutkaan, joten siksi tuntuu nyt kummalliselta, että valtakunnan Korhoset ovat kaikki nyt niin kovin esillä.
Vasemmistoliiton Korhonen sai nyt lähteä. Asia on tietenkin heidän ihan oma asiansa, mutta olisikohan ollut syytä vielä pari yötä asiaa miettiä. Vaalit eivät kuitenkaan koskaan ole yhden miehen tai naisen show, ei edes vaikka kyseessä olisi Korhonen.
Saimme sivistysvaliokunnassa vihdoin valmiiksi yli puoli vuotta jauhetun mietinnön yliopistolaista. Kokouksen päätyttyä kuvittelin, että oven takana väijyvät toimittajat ja kuvaajat olivat kiinnostuneita tämän vaalikauden merkittävimmästä sivistysvaliokunnan asiasta. Mutta ei; heitä kiinnosti Vasemmistoliiton seuraava puheenjohtaja, valiokuntamme jäsen Arhinmäki. Toivottavasti edustajakollega älysi haastatteluissa edes muodon vuoksi sanoa jotakin myös meidän mietinnöstä...
Puoluesihteerit niin meillä kuin kepullakin ovat Korhosia ja he antoivat eilen lausuntojaan vaalien pettymyksestä. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Korhonen joutui syyllisten penkille oman puolueensa meppiapaikan menetyksestä. EU-ehdokkaanakin ollut Johanna Korhonen sai purkaa tuntojaan hävittyään oikeusjutun Alma Mediaa vastaan.
Meillä Savossa ollaan totuttu siihen, että näitä korhosia, pulkkisia, pöntisiä,häkkisiä on joka lähtöön. Savolaisten yleinen sukunimi nimittäin on nen-loppuinen. Eivätkä ne ole keskimäärin sen hurjempia olleet kuin muutkaan, joten siksi tuntuu nyt kummalliselta, että valtakunnan Korhoset ovat kaikki nyt niin kovin esillä.
Vasemmistoliiton Korhonen sai nyt lähteä. Asia on tietenkin heidän ihan oma asiansa, mutta olisikohan ollut syytä vielä pari yötä asiaa miettiä. Vaalit eivät kuitenkaan koskaan ole yhden miehen tai naisen show, ei edes vaikka kyseessä olisi Korhonen.
Saimme sivistysvaliokunnassa vihdoin valmiiksi yli puoli vuotta jauhetun mietinnön yliopistolaista. Kokouksen päätyttyä kuvittelin, että oven takana väijyvät toimittajat ja kuvaajat olivat kiinnostuneita tämän vaalikauden merkittävimmästä sivistysvaliokunnan asiasta. Mutta ei; heitä kiinnosti Vasemmistoliiton seuraava puheenjohtaja, valiokuntamme jäsen Arhinmäki. Toivottavasti edustajakollega älysi haastatteluissa edes muodon vuoksi sanoa jotakin myös meidän mietinnöstä...
maanantaina, kesäkuuta 08, 2009
Omituinen juttu
Eilinen ilta menikin jännittäessä EU-vaalien tuloksia. Lopulliset läpimenijät ja äänimäärät varmistuivat aika myöhään ja tulos oli tietenkin pettymys. Meidän kolme paikkaa olisi pitänyt olla ihan selvä juttu, mutta jäimme siis kahteen.
Ehdokasasettelu oli hyvä, vaalityötä tehtiin ympäri Suomea ja oppositiopuolueena meillä olisi pitänyt olla parempi tulos. Hallitusvastuu onneksi näkyi keskustalla ja kokoomuksella, mutta suosikki-inhokkini vihreät onnistuivat kiemurtelemaan erilleen hallituksen linjoista tässäkin mittelössä ja saamaan kaksi meppiä.
Omituista näissä vaaleissa oli se, että suurimpina voittajina oli slouganeita heittelevä persu Timo Soini, jonka ajatuksia tai mietteitä Euroopan Unioinin oikeista asioista ei ole kuultu. Toinen voittaja puoluepolitiikan ulkopuolelta mukaan tullut ja sitoutumattomana sdp:n listoilta läpimennyt Mitro Repo. Hänen lausuntojaan toimimisestaan parlamentissa kuulimme tänään aamutv:ssä, enkä ehkä haluaisi kuulla yhtään lisää.
Olen moneen kertaan korostanut sitä, kuinka toimimalla puolueessa monella tasolla ja sitoutumalla siihen, voidaan yhdessä saada jotakin arvokasta aikaan. Pidän erittäin outona sitä, että sitoutumiskammo ulottuu meppiehdokkaaseen ja perusteluna ainakin tänään oli se, että "ei halua loukata ketään olemalla jonkun puolueen jäsen". Tuskan hiki valui pitkin otsaani, kun huomasin älyäväni, että meidän ylivoimainen ääniharava pelkää loukkaavansa kanssaihmisiä tunnustamalla aatetta ja väriä. Outoa minusta.
Kansa on (vaisusti tosin) antanut äänensä ja tästä on selvittävä. Kaikilla puolueilla ja valituilla mepeillä on nyt tehtävänä saada meidät suomalaiset kiinnostumaan ja ymmärtämään EU:n merkitys meille. Etäiseltä ja pelottavalta tuntuva EU tulee olemaan jatkossakin oikeistopopulistien käsikassara omien kansallisten valtapyrkimyksien pönkittämiseksi, mikäli muut puolueet eivät saa asioita ihmisille oikealla ja totuudenmukaisella tavalla selvennettyä.
Ehdokasasettelu oli hyvä, vaalityötä tehtiin ympäri Suomea ja oppositiopuolueena meillä olisi pitänyt olla parempi tulos. Hallitusvastuu onneksi näkyi keskustalla ja kokoomuksella, mutta suosikki-inhokkini vihreät onnistuivat kiemurtelemaan erilleen hallituksen linjoista tässäkin mittelössä ja saamaan kaksi meppiä.
Omituista näissä vaaleissa oli se, että suurimpina voittajina oli slouganeita heittelevä persu Timo Soini, jonka ajatuksia tai mietteitä Euroopan Unioinin oikeista asioista ei ole kuultu. Toinen voittaja puoluepolitiikan ulkopuolelta mukaan tullut ja sitoutumattomana sdp:n listoilta läpimennyt Mitro Repo. Hänen lausuntojaan toimimisestaan parlamentissa kuulimme tänään aamutv:ssä, enkä ehkä haluaisi kuulla yhtään lisää.
Olen moneen kertaan korostanut sitä, kuinka toimimalla puolueessa monella tasolla ja sitoutumalla siihen, voidaan yhdessä saada jotakin arvokasta aikaan. Pidän erittäin outona sitä, että sitoutumiskammo ulottuu meppiehdokkaaseen ja perusteluna ainakin tänään oli se, että "ei halua loukata ketään olemalla jonkun puolueen jäsen". Tuskan hiki valui pitkin otsaani, kun huomasin älyäväni, että meidän ylivoimainen ääniharava pelkää loukkaavansa kanssaihmisiä tunnustamalla aatetta ja väriä. Outoa minusta.
Kansa on (vaisusti tosin) antanut äänensä ja tästä on selvittävä. Kaikilla puolueilla ja valituilla mepeillä on nyt tehtävänä saada meidät suomalaiset kiinnostumaan ja ymmärtämään EU:n merkitys meille. Etäiseltä ja pelottavalta tuntuva EU tulee olemaan jatkossakin oikeistopopulistien käsikassara omien kansallisten valtapyrkimyksien pönkittämiseksi, mikäli muut puolueet eivät saa asioita ihmisille oikealla ja totuudenmukaisella tavalla selvennettyä.
keskiviikkona, kesäkuuta 03, 2009
Ihmemies
Maanantaina tapasin Pieksämäellä Ihmemiehen. Pieksämäen kaupunki oli nimittäin järjestänyt tilaisuuden, johon oli kutsuttu maakuntaliiton johtoa, meidät alueen kansanedustajat ja naapurimaakunnan ministeri Mauri Pekkarinen (kesk.). Valitettavasti muut kollegat olivat estyneitä tilaisuuteen osallistumaan, mutta olen varma, että mielenkiintoa asiaa kohtaan ei heiltäkään puutu.
Keskustelutilaisuuden aiheena oli Pieksämäen nousu ja tuho (oma otsikointini). Pieksämäellä on tehty aktiivisesti työtä sen eteen, että kaupungin kehno talous on saatu kääntymään paremmaksi. Kaupungin sijainti on herättänyt yksityisen rahan kiinnostumaan investointimahdollisuudesta, Ideaparkin muodossa.
Hanke on kuitenkin saanut vastustajansa, helsinkiläisen kokoomusministeri Vapaavuoren, joka vahvistaa (tai ei) maakuntien tekemiä kaavoja. Kannanotot Pieksämäen kaavan pyyhkimisestä pois ovat olleet avoimia ja huolestuttavia. Perustelut kaupan suuryksikön sopimattomuudesta juuri aiottuun kohtaan ovat huonoja.
Kyse ei maakunnan päättäjän näkökulmasta tietenkään ole pelkästään kaupasta tai Ideaparkista. Kyse on isosta periaatteellisesta asiasta. Siitä, saako alueet itse päättää omista asioistaan ja ovatko maakuntien ihmiset kykeneviä näitä päätöksiä tekemään. Tällä hetkellä tuntuu, että tämä päätöksenteko halutaan ottaa meiltä pois.
Maakuntavaltuusto hyväksyi viime viikolla YKSIMIELISESTI uuden maakuntakaavan, johon sisältyy Ideapark-varaus. Kaikki alueen toimijat ovat olleet hankkeen takana. Kuntalaiset ovat hankkeen takana. Kaikki alueen kansanedustajat ovat hankkeen takana. Me naapurikaupungissa olemme hankkeen takana. Miksi meidän ymmärrystä ei kunnioiteta???
Maanantai-illan tilaisuus antoi uskoa sille, että porvarihallituksessa on kuitenkin havaittavissa järjen pilkahdus. Nyt pilkahdus kulminoituu kokeneeseen aluepoliitikko Pekkariseen, jonka lausunnot aluepolitiikasta ja itsehallinnosta kertovat paitsi osaamisesta niin myös maalaisjärjestä. Toivon, että tämä pieni suuri mies tulee osoittamaan kykynsä toimia myös ihmemiehenä ja saa käännettyä hallituskumppaninsa kohti järjen valoa.
Keskustelutilaisuuden aiheena oli Pieksämäen nousu ja tuho (oma otsikointini). Pieksämäellä on tehty aktiivisesti työtä sen eteen, että kaupungin kehno talous on saatu kääntymään paremmaksi. Kaupungin sijainti on herättänyt yksityisen rahan kiinnostumaan investointimahdollisuudesta, Ideaparkin muodossa.
Hanke on kuitenkin saanut vastustajansa, helsinkiläisen kokoomusministeri Vapaavuoren, joka vahvistaa (tai ei) maakuntien tekemiä kaavoja. Kannanotot Pieksämäen kaavan pyyhkimisestä pois ovat olleet avoimia ja huolestuttavia. Perustelut kaupan suuryksikön sopimattomuudesta juuri aiottuun kohtaan ovat huonoja.
Kyse ei maakunnan päättäjän näkökulmasta tietenkään ole pelkästään kaupasta tai Ideaparkista. Kyse on isosta periaatteellisesta asiasta. Siitä, saako alueet itse päättää omista asioistaan ja ovatko maakuntien ihmiset kykeneviä näitä päätöksiä tekemään. Tällä hetkellä tuntuu, että tämä päätöksenteko halutaan ottaa meiltä pois.
Maakuntavaltuusto hyväksyi viime viikolla YKSIMIELISESTI uuden maakuntakaavan, johon sisältyy Ideapark-varaus. Kaikki alueen toimijat ovat olleet hankkeen takana. Kuntalaiset ovat hankkeen takana. Kaikki alueen kansanedustajat ovat hankkeen takana. Me naapurikaupungissa olemme hankkeen takana. Miksi meidän ymmärrystä ei kunnioiteta???
Maanantai-illan tilaisuus antoi uskoa sille, että porvarihallituksessa on kuitenkin havaittavissa järjen pilkahdus. Nyt pilkahdus kulminoituu kokeneeseen aluepoliitikko Pekkariseen, jonka lausunnot aluepolitiikasta ja itsehallinnosta kertovat paitsi osaamisesta niin myös maalaisjärjestä. Toivon, että tämä pieni suuri mies tulee osoittamaan kykynsä toimia myös ihmemiehenä ja saa käännettyä hallituskumppaninsa kohti järjen valoa.
Elämänlanka
Viime lauantaina, kesken kevään ihanien juhlien, saimme kuulla, että kollegamme Susanna Haapoja oli menehtynyt. Ensimmäisenä tietenkin tuli mieleen, että ei voi olla totta. Kesken kaiken parhaimpien elinvuosien ihminen kuolee yllättäen. Elämänlanka on niin kovin hauras.
Eduskunta on erikoinen työyhteisö. Vaikka meitä edustajia on kaksisataa, olemme varsin tiivis porukka. Osa joukosta aina vaihtuu neljän vuoden välein, mutta uudet otetaan mukaan saman tien. Vietämme vuorokaudesta suurimman osan aikaa keskenämme, ovathan työpäivämme täällä eduskuntatalossa normaalisti vähintään 12 -tuntisia.
Näiden kahden vuoden aikana, olen tutustunut kaikkiin kollegoihin. Toisiin tietenkin hieman paremmin kuin toisiin. Valiokunnan jäsenet ovat keskenään paljon tekemisissä, samoin oman eduskuntaryhmän porukat. Myös muiden puolueiden edustajista olen saanut hyviä ystäviä.
Susanna oli yksi näistä kivoista ja helpoista kollegoista. Hänen pöytäänsä kahvilassa tai ruokalassa oli aina mukava istahtaa. Elämän suurista asioita ehdimme puhua syvällisestikin. Olimme lähes samanikäisiä ja elämässämme oli tapahtunut samankaltaisia asioita, joita yhdessä ruodimme. Onneksi ehdin tutustua häneen, Susanna oli hieno ihminen.
Eduskunta on erikoinen työyhteisö. Vaikka meitä edustajia on kaksisataa, olemme varsin tiivis porukka. Osa joukosta aina vaihtuu neljän vuoden välein, mutta uudet otetaan mukaan saman tien. Vietämme vuorokaudesta suurimman osan aikaa keskenämme, ovathan työpäivämme täällä eduskuntatalossa normaalisti vähintään 12 -tuntisia.
Näiden kahden vuoden aikana, olen tutustunut kaikkiin kollegoihin. Toisiin tietenkin hieman paremmin kuin toisiin. Valiokunnan jäsenet ovat keskenään paljon tekemisissä, samoin oman eduskuntaryhmän porukat. Myös muiden puolueiden edustajista olen saanut hyviä ystäviä.
Susanna oli yksi näistä kivoista ja helpoista kollegoista. Hänen pöytäänsä kahvilassa tai ruokalassa oli aina mukava istahtaa. Elämän suurista asioita ehdimme puhua syvällisestikin. Olimme lähes samanikäisiä ja elämässämme oli tapahtunut samankaltaisia asioita, joita yhdessä ruodimme. Onneksi ehdin tutustua häneen, Susanna oli hieno ihminen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)