Etelä-Savon oppositiopolitiikan hoitaminen on yhden kansanedustajan eli minun varassa. Välillä tuntuu tylsältä ja kummalliselta se, että joudun yksin puolustamaan maakuntaa joitakin maan hallituksen esityksiä vastaan. Moni näistä hallituksen eduskunnalle tuomista esityksistä ovat näet sellaisia, jotka eivät ole eteläsavolaisille myönteisiä. Siitä huolimatta jotkut maakunnan hallituspuolueiden edustajat näitä silmin kirkkain puolustavat.
Erityisen urhoollisena hallituksen soturina on esiintynyt mikkeliläinen kollega Lenita Toivakka (kok.), joka näkee tärkeänä vastata jokaiseen maakuntalehdessä julkaistuun mielipidekirjoitukseeni. Opposition tehtävänä on tuoda julki hallituksen huonoja esityksiä/päätöksiä ja silloin, kun kalikka osuu, niin koira älähtää.
Viimeksi kokoomuslainen koira älähti tämän päivän lehdessä. Pari viikkoa sitten oli salissa käsittelyssä ammattikorkeakoululain uudistaminen. Lakia on käsitelty sivistysvaliokunnassa pitkin kevättä ja nyt lakiin olisi voitu tehdä sellaisia muutoksia, joilla opiskelijoiden terveys- ja hvyinvointipalveluiden kirjava ja paikoin huono tola olisi saatu korjattua. Tätä eivät hallituspuolueiden edustajat halunneet. Tästä laitoin lehteen tiedotteen, jota ei julkaistu. Sen jälkeen laitoin asiasta mielipidekirjoituksen, joka julkaistiin tällä viikolla.
Kollega Toivakan vastineet ilmestyvät aina välittömästi ja tiedänkin niitä jo omaa kirjoitustani laatiessa odottaa. Vastineet noudattavat aina samaa kaavaa, niin nytkin. Ensin todetaan, kuinka vihdoin uusi sinivihreä hallitus on ottanut edellisten hallitusten aiheuttaman epäkohdan korjattavakseen ja sitä varten on perustettu työryhmä, jota johtaa joku kokoomuslainen ministeri ja tavoitteena on viedä parannus läpi vaalikauden loppuun mennessä. Näin oli tämänkin päivän juttu rakennettu.
Uskossaan vahva kollega toimii varmasti juuri niin kuin uusia ja näitä joitakin poliittisesti kovin kokemattomia kokoomuksen kansanedustajia on opetettu toimimaan. Tietenkin oma arvostelukyky ja ymmärrys politiikasta kasvavat kokemuksen myötä ja uskon, että vuosien päästä Lenitankin posket punottavat, kun hän muistelee näitä uransa ensimmäisiä hurmoshenkisiä kannanottojaan.
Pääasia kuitenkin on, että asioille tapahtuisi jotakin. Ihmisten harhauttaminen sillä, että työryhmät ratkaisisivat jotakin, on epärehellistä. Oikeat muutokset saadaan aikaan päätöksillä, joita tekee eduskunta. Näissä päätöksissä on jokaisen kansanedustajan mahdollisuus asioihin vaikuttaa, mikäli ymmärrystä ja halua riittää. Ripaus rohkeutta ei myöskään ole pahasta.
Seuraava mielipidekirjoitukseni on työn alla ja voin toki säästää kollegan (ja avustajansa) resursseja ja kirjoittaa heille vastineenkin saman tien. Kaavahan on tuttu:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti