Yksi Mikkelin kaupungin "murheenkryyneistä", lentokenttä nimittäin, jatkaa taisteluaan olemassaolostaan. Jo vuosia on käyty keskustelua siitä tarvitaanko lentoliikennettä, tarvitseeko kaupungin sitä rahoittaa ja millä summilla. Nyt nämä keskustelut nimenomaan lentämisen osalta ovat hiljentyneet, koska säännöllistä reittiliikennettä ei kentälle enää lähes vuoteen ole tehty.
Aikaisemmin näitä lentoliikennettä tukevia rahoituspäätöksiä tehtiin kaupunginvaltuustossa vuosittain ja aina se herätti yhtä paljon keskustelua niin valtuustossa kuin kuntalaistenkin keskuudessa. Suurten summien kohdentaminen kannattamattoman lentoliikenteen tukemiseen ei minustakaan ole ollut järkevää.
Ongelmaksi onkin nyt käynyt se, mitä tehdä hiljentyneelle kentälle. Kun säännöllistä reittiliikennettä (vaikkakin aika harvoja vuoroja) vielä oli, oli myös valtio tukemassa kentän ylläpitokustannuksia. Tämän hetkisten päätösten valossa kentän ylläpito ja hoito on pelkästään kaupungin vastuulla. Herääkin kysymys, tarvitaanko Mikkelissä lentokenttää ??
Puolustushallinto on sitä mieltä, että maavoimien esikunnan sijoittaminen Mikkeliin johtui suurelta osin siitä, että Mikkelissä oli heillekin sopiva lentokenttä. Uskon toki tämän; onhan se kätevää, kun muulta liikenteeltä on jäänyt kaupungin ylläpitämä kenttä tyhjilleen, eikä valtion tarvitse kustannuksiin juurikaan osallistua. Mielestäni kuitenkin kentän ylläpidon ja investointien aiheuttamat kustannukset tulisi maksaa sen tahon, joka sitä myös kokee tarvitsevansa, esimerkiksi vaikka puolustusvoimien.
Mikäli maksajaa ei löydy, tulisi kenttä sulkea ja miettiä alueelle uutta käyttöä. Lentokenttä sijaitsee hyvällä paikalla, lähes kaupungin keskustassa, isojen teiden varrella. Alue voitaisiin kaavoittaa uudelleen joko osaksi lähellä olevaa teollisuusaluetta tai lähellä olevaa asuinaluetta. Pinta-alaltaan laaja alue sopisi hyvin myös liike-elämän tarpeisiin, esimerkiksi huonekalujätti IKEA on etsinyt pitkään tarpeeksi hyvää liikepaikka Itä-Suomesta, tässä olisi sille paras mahdollinen paikka !
Ne kulmakunnat (esim. Kehä III:n päät), joihin IKEA on liikkeensä rakentanut ovat alueina virkistyneet ja vetävät joka päivä ihmisiä bussilasteittain ostoksille, ja voin vaan kuvitella mitkä mahdollisuudet on sillä paikkakunnalla, joka Itä-Suomen IKEA:n vihdoin kulmilleen saa. Pohjois-Suomessa on IKEA rakennettu yhteistyössä ruotsalaisten kanssa ja se osoittautui kultamunaksi molemmille rajakaupungeille; nämä saivat sen myötä taloutensa oikeille raiteille.
Se vaan on niin, että ainoa mahdollisuus pitää yllä hyvinvointiyhteiskuntaa on saada luotua kannattavaa yritystoimintaa ja sitä kautta "oikeita" työpaikkoja. Pelkkien valtionosuuksien tai muiden julkisten tukien varaan emme voi kuntalouksia laskea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti