Sain eilen olla mukana valtakunnallisilla kyläpäivillä Pieksämäellä. Viikonlopun mittainen tapahtuma huipentui eilen juhlaseminaariin, jossa valittiin mm. vuoden kylä. Tällä kertaa palkinto meni Uudellemaalle, Vihtiin. Muutama vuosi sitten palkittiin eteläsavolainen kylä.
Seminaarissa heräteltiin puheilla paljon ajatuksia siitä, mitä ihmiset kuvittelevat maalla asumisen olevan ja mikä meille jokaiselle kulloinkin on "maaseutua". Helsinkiläiset mieltävät helposti maaseuduksi kaiken oman kaupunkinsa ulkopuolella, me mikkeliläiset puhumme maaseudusta vasta silloin, kun katuvalot päättyvät.
Tärkeintä olisi muistaa se, että ihmisellä on oikeus valita asuinpaikkansa. Yhteiskunnan tehtävänä on järjestää kohtuulliset lähipalvelut asuinpaikasta ja -mallista riippumatta. Jokainen valitsee asuinpaikkansa mukaan sen, kuinka lähellä palveluita haluaa/voi asua.
Näinä kuntaliitosten kulta-aikoina, on kaikkien syytä muistaa se, että kunnan tehtävänä on huolehtia asukkaidensa lakisääteisistä palveluista riippumatta siitä, kuinka laaja alue maantieteellisesti on. Kuntaliitokset ovat erilaisia silloin, kun kuntakeskusten väliset etäisyydet ovat pienet eikä maantieteellinen alue kasva palvelujen järjestämisen kannalta liian suureksi. Meillä Mikkelissä on kokemuksia molemmista tapauksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti