Eilisessä täysistuntokeskuskustelussa oli käsillä hallituksen esitys ev.lut. kirkon eläkejärjestelyiksi. Keskustelu salissa kävi vilkkaana, vaikka itse kirkon asiasta ei juurikaan puhuttu. Tämä olikin hyvä esimerkki siitä, että mistä tahansa asiasta saa viritettyä kunnon keskustelun, kunhan vain hieman sivutaan asiaa.
Paikalle kiiruhti ministeri Hyssälä, joka kehui käytyä eläkepoliittista keskustelua. Hän kertoi innoissaan keksineensä perustaa eräänlaisen eläkeasioiden foorumin. Minulle tuli tietenkin heti mieleen tuo otsikossa oleva takavuosien tv-mainos... Eläkeforumin ideana on siis se, että eri tahot voivat kokoontua yhteen ja keskustella siitä, mihin suuntaan eläkeläisten asioita tulisi yhteiskunnassamme viedä. Ihmettelen vain sitä, eikö tällaisia foorumeita aikaisemmin ole ollut...???
Vierailuni yleisradioon jäi eilen väliin, kun huomasin, että lähetekeskustelussa oli kaksi lakialoitetta, joissa olen ollut mukana. Molemmat erittäin järkeviä ja tarpeellisia. Ensimmäisessä esitetään lakiin kirjausta päiväkotien ryhmäkokojen suuruudesta ja toisessa vaaditaan adoptioperheille samanpituista vanhempainlomaa kuin muillekin perheille. Toivottavasti nämä aloitteet etenevät.
Tänään on iltapäivällä normaaliin tapaan ryhmäkokous ja sen jälkeen suullinen kyselytunti ja istunto. Kannattaa olla telkkarin äärellä klo 16-17. Istunnon jälkeen me eteläsavolaiset tapaamme maakuntaliiton ihmisiä ja illalla vielä olisi tarkoitus mennä sdp:n ryhmän kanssa lääketeollisuus oy:n vieraaksi.
torstaina, helmikuuta 28, 2008
keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008
Ylen hankalaa
Näinä päivinä ei voi välttyä puhumasta televisiosta ja yleisradiosta. Joka paikassa muistutetaan siitä, että televisio pimenee lauantaina ja nyt on siis viime hetket hankkia digiboksit joka huusholliin. Kyllä on ylen hankalaa hommaa.
Olen tietenkin jättänyt asian viime tippaan ja nyt olen yrittänyt vähän päästä jyvälle siitä, minkälainen systeemi olisi pieneen Helsingin kämppääni järkevintä. Itsellisen naisen viimeinen ponnistus oli se, kuinka IHAN ITSE sain apparaatin hankittua ja vielä viritettyäkin. Jess, mikä olo!
Vanhat ja yksinäiset ihmiset ovat helisemässä tämänkin uudistuksen kanssa. Monelle vanhukselle televisio on ainut kontakti ulkomaailmaan ja liian monelle myös ainut ystävä. Nyt nämä usein vähävaraiset vanhukset joutuvat investoimaan joko useiden satojen arvoiseen uuteen televisioon tai kymmenien eurojen arvoiseen boksiin ja vielä touhuamaan sen virityksenkin kanssa. Ei käy kateeksi.
Eilisiltana oli televisiossa ajankohtaisohjelmassa keskustelunaiheena Yleisradio ja sen rahoituksen järjestäminen tulevaisuudessa. Monenlaista "asiantuntijaa" oli paikalle saapunut ja keskustelu oli varsin värikästä.
Paikalla oli myös viestintäministeri Suvi Lindén, jonka (sinänsä fiksuista) puheista en ymmärtänyt mitään. Loppujen lopuksi en kuunnellut enää hänen mielipiteitään asioista, vaan kaikki huomioni keskittyi ihmettelemään sitä, miten monimutkaisesti ja hankalasti hän pystyi puhumaan. Luoja varjelkoon minua siltä, että itsestäni tulee joskus tuollainen saivartelija ja väistelijä.
Yhden selkeän ja ymmärrettävän lauseen kuulin: "... lupamaksutarkastajat joutavat romukoppaan". Voi ukkoparat, mikä kohtalo teillekin tämän hallituksen toimesta onkaan kaavailtu!
Tänään jatkamme tiedonsaantia vierailulla Yleisradion toimitiloissa Pasilassa. Luvassa siis mielenkiintoinen ja varmasti ajankohtainen tietopaketti. Muutoin harmaa päivä on sujunut tavanomaisesti ja jatkuu kohta alkavalla istunnolla.
Olen tietenkin jättänyt asian viime tippaan ja nyt olen yrittänyt vähän päästä jyvälle siitä, minkälainen systeemi olisi pieneen Helsingin kämppääni järkevintä. Itsellisen naisen viimeinen ponnistus oli se, kuinka IHAN ITSE sain apparaatin hankittua ja vielä viritettyäkin. Jess, mikä olo!
Vanhat ja yksinäiset ihmiset ovat helisemässä tämänkin uudistuksen kanssa. Monelle vanhukselle televisio on ainut kontakti ulkomaailmaan ja liian monelle myös ainut ystävä. Nyt nämä usein vähävaraiset vanhukset joutuvat investoimaan joko useiden satojen arvoiseen uuteen televisioon tai kymmenien eurojen arvoiseen boksiin ja vielä touhuamaan sen virityksenkin kanssa. Ei käy kateeksi.
Eilisiltana oli televisiossa ajankohtaisohjelmassa keskustelunaiheena Yleisradio ja sen rahoituksen järjestäminen tulevaisuudessa. Monenlaista "asiantuntijaa" oli paikalle saapunut ja keskustelu oli varsin värikästä.
Paikalla oli myös viestintäministeri Suvi Lindén, jonka (sinänsä fiksuista) puheista en ymmärtänyt mitään. Loppujen lopuksi en kuunnellut enää hänen mielipiteitään asioista, vaan kaikki huomioni keskittyi ihmettelemään sitä, miten monimutkaisesti ja hankalasti hän pystyi puhumaan. Luoja varjelkoon minua siltä, että itsestäni tulee joskus tuollainen saivartelija ja väistelijä.
Yhden selkeän ja ymmärrettävän lauseen kuulin: "... lupamaksutarkastajat joutavat romukoppaan". Voi ukkoparat, mikä kohtalo teillekin tämän hallituksen toimesta onkaan kaavailtu!
Tänään jatkamme tiedonsaantia vierailulla Yleisradion toimitiloissa Pasilassa. Luvassa siis mielenkiintoinen ja varmasti ajankohtainen tietopaketti. Muutoin harmaa päivä on sujunut tavanomaisesti ja jatkuu kohta alkavalla istunnolla.
sunnuntai, helmikuuta 24, 2008
Hiihtoloma
Tuleva viikko on meidän alueen kouluissa hiihtolomaviikko. Lauantaina oli sekä Urskissa että Hänskissä järjestetty lasten ulkoilutapahtumat. Ihana auringonpaiste ja mukava fiilis tekivät tilaisuuksista upeat.
Tämän päivän lumisade ja pieni pakkanen kaiketi lupaavat lapsille hyviä ulkoilukelejä. Oma viikkoni on normaaliin tapaan töitä, joten Onni saa viettää mukavan hiihtolomaviikon isänsä kanssa. Eilinen päivä meillä menikin varustautessa viikon poissaoloon kotoa eli nyt on kassi lastattu puhtailla vaatteilla ja kaikilla tarvittavilla tavaroilla. Toivottavasti kassi on samansisältöinen viikon päästä sunnuntaina, kun poika kotiutuu.
Sympatiat ovat aikaisemminkin olleet sitkeiden yksinhuoltajaäitien puolella. Nyt ollessani itse vastaavassa tilanteessa, ovat tietyt arjen sujuvuuden kannalta välttämättömät asiat tulleet todeksi. Tavarat ovat aina väärässä paikassa ja vaatteet odottavat pesuaan. Tärkeintä on kuitenkin pitää huolta siitä, että aikuisen harmistumiset tilanteisiin eivät heijastu lapsiin. Välillä se on helpompaa, toisinaan vaikeampaa.
Olen kuitenkin monessakin mielessä paremmassa asemassa kuin monet yksinhuoltajaäidit. Onnin isä on isänä hyvä ja tiedän, että kun lapsi on hänen kanssaan, on hän turvassa. Monet naiset saavat selitellä lapsille isiensä "kiireitä" ja varsinkin uusien kumppaneiden ainaista mukanaoloa lapsen ja isän yhteisissä hetkissä joudutaan äitien toimesta selittelemään. Itse en tähänkään selittelyyn aio lähteä mukaan.
Tämä viikonloppu on ollut töiden suhteen varsin rauhallinen. Olen lueskellut papereita ja tänään on tiedossa ainoastaan yksi kokous. Työväenyhdistyksen johtokunta kokoontuu illalla. Huomenna pyörin Mikkelissä ja lähden kenties jo illalla kohti Helsinkiä.
Tämän päivän lumisade ja pieni pakkanen kaiketi lupaavat lapsille hyviä ulkoilukelejä. Oma viikkoni on normaaliin tapaan töitä, joten Onni saa viettää mukavan hiihtolomaviikon isänsä kanssa. Eilinen päivä meillä menikin varustautessa viikon poissaoloon kotoa eli nyt on kassi lastattu puhtailla vaatteilla ja kaikilla tarvittavilla tavaroilla. Toivottavasti kassi on samansisältöinen viikon päästä sunnuntaina, kun poika kotiutuu.
Sympatiat ovat aikaisemminkin olleet sitkeiden yksinhuoltajaäitien puolella. Nyt ollessani itse vastaavassa tilanteessa, ovat tietyt arjen sujuvuuden kannalta välttämättömät asiat tulleet todeksi. Tavarat ovat aina väärässä paikassa ja vaatteet odottavat pesuaan. Tärkeintä on kuitenkin pitää huolta siitä, että aikuisen harmistumiset tilanteisiin eivät heijastu lapsiin. Välillä se on helpompaa, toisinaan vaikeampaa.
Olen kuitenkin monessakin mielessä paremmassa asemassa kuin monet yksinhuoltajaäidit. Onnin isä on isänä hyvä ja tiedän, että kun lapsi on hänen kanssaan, on hän turvassa. Monet naiset saavat selitellä lapsille isiensä "kiireitä" ja varsinkin uusien kumppaneiden ainaista mukanaoloa lapsen ja isän yhteisissä hetkissä joudutaan äitien toimesta selittelemään. Itse en tähänkään selittelyyn aio lähteä mukaan.
Tämä viikonloppu on ollut töiden suhteen varsin rauhallinen. Olen lueskellut papereita ja tänään on tiedossa ainoastaan yksi kokous. Työväenyhdistyksen johtokunta kokoontuu illalla. Huomenna pyörin Mikkelissä ja lähden kenties jo illalla kohti Helsinkiä.
Maria G
Lueskelin taas lehtiä oikein urakalla. Niin iltapäivälehtiä kuin naistenlehtiäkin. Myös Demarissa ja Hesarissa on ollut sama teema. Maria G nimittäin. Mielestäni on ollut hauskaa lukea hänen taitavasti laadittuja juttujaan ja on ollut vain eduksi meille demareille, että olemme saaneet joukkoomme ihan oikean julkkiksen. Kyllähän esimerkiksi keskustapuolueelle on ollut vain hyötyä siitä, että Tanja Saarela valitsi nimenomaan heidät poliittiseksi kodikseen.
Ryhmätoverina Maria G on ollut ihan kelpo. Meidän uusien naisten porukoihin hän ei hirveästi ole halunnut hakeutua, mutta muutoin hän on ollut kuin kuka tahansa meistä. Itselläni on ollut täysi työ omien töiden järjestämisessä ja tekemisessä, joten kovin paljon en ole ehtinyt Maria G:n työskentelyä seurata tai arvioida. Toisekseen, en kyllä ole ottanut asiaksenikaan kollegoita arvostella. Monesti ihmiset kyllä haluavat kuulla, minkälainen se ja se edustaja oikein onkaan.
Puolueen uudistumisen huumassa on hyvä, että meillä on joukossa sellaisia, joiden julkisuusarvo on suuri. Ikävä kyllä, tämän päivän politiikkaa ja ihmisten asioiden hoitamista arvioidaan ja arvostetaan median kautta ja sen ehdoilla. Siinä mielessä pidän hyvänä, että näillä meidän puolueen muutamilla megajulkkiksilla on aina nimen perässä mahdollisuus käyttää lyhennettä "sd". Näillä suosituilla ja median suosimilla henkilöillä on puolueelle nykyaikana vain lisäarvoa.
Meillä ryhmäkokouksissa puhutellaan toisia joko sukunimillä tai etunimillä, mutta oli hauska huomata viimeksi, kuinka Maria G on vakiintunut nimitys edustaja Guzenina-Richardsonista myös kokouksessa. Odotan mielenkiinnolla, milloin puhemies Kääriäinen alkaa salissa käyttää samaa nimitystä, niin hankalalta nimittäin Maria G:n virallinen nimitys savolaisen puhemiehen suussa kuulostaa.
Ryhmätoverina Maria G on ollut ihan kelpo. Meidän uusien naisten porukoihin hän ei hirveästi ole halunnut hakeutua, mutta muutoin hän on ollut kuin kuka tahansa meistä. Itselläni on ollut täysi työ omien töiden järjestämisessä ja tekemisessä, joten kovin paljon en ole ehtinyt Maria G:n työskentelyä seurata tai arvioida. Toisekseen, en kyllä ole ottanut asiaksenikaan kollegoita arvostella. Monesti ihmiset kyllä haluavat kuulla, minkälainen se ja se edustaja oikein onkaan.
Puolueen uudistumisen huumassa on hyvä, että meillä on joukossa sellaisia, joiden julkisuusarvo on suuri. Ikävä kyllä, tämän päivän politiikkaa ja ihmisten asioiden hoitamista arvioidaan ja arvostetaan median kautta ja sen ehdoilla. Siinä mielessä pidän hyvänä, että näillä meidän puolueen muutamilla megajulkkiksilla on aina nimen perässä mahdollisuus käyttää lyhennettä "sd". Näillä suosituilla ja median suosimilla henkilöillä on puolueelle nykyaikana vain lisäarvoa.
Meillä ryhmäkokouksissa puhutellaan toisia joko sukunimillä tai etunimillä, mutta oli hauska huomata viimeksi, kuinka Maria G on vakiintunut nimitys edustaja Guzenina-Richardsonista myös kokouksessa. Odotan mielenkiinnolla, milloin puhemies Kääriäinen alkaa salissa käyttää samaa nimitystä, niin hankalalta nimittäin Maria G:n virallinen nimitys savolaisen puhemiehen suussa kuulostaa.
Pakkohoitoon!
Viime työviikko päättyi vähän murheellisiin fiiliksiin. Istunnon jälkeen perjantaina olimme kutsuttuina Ensi- ja turvakotien liiton vieraiksi. Paikalla oli hyvä edustus kansanedustajia ja saimme kuulla siitä tilanteesta, missä Suomessa päihdepolitiikassa eletään. Ensi- ja turvakotien asiakkaista nimittäin suurin osa on joko itse päihteiden väärinkäyttäjiä tai puolisonsa päihteidenkäytön uhreja.
Paikalla oli ministeri Risikko, joka kertoi vakuuttavasti niistä toimista, joita sosiaali- ja terveysministeriössä on tekeillä nimenomaan päihdeäitien auttamiseksi. Puhe tahdonvastaisesta hoidosta eli ns. pakkohoidosta tullee nousemaan tämänkin kevään keskusteluihin. Harmi vaan, että myös tässä asiassa nykyisen hallituksen toimet ovat ristiriitaisia. Tiedetäänhän, että tiukat taloudelliset olosuhteet ovat alkoholinkäyttöä lisäävä asia ja hallituksen toimet monella eri tavalla ovat lisäämässä ihmisten taloudellista eriarvoistumista.
Alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Edellinen hallitus murheekseni teki lyhytkantoisen päätöksen alkoholiveron alentamisesta. Vaikutukset olivat kaikkien tiedossa ja nyt ne ovat myös tilastonikkareiden ilona. Meidän ryhmällä oli valmiutta viime joulukuussa nostaa alkoholiveroa reilusti, mutta jäimme vähemmistöön. Pieni korotus on kuitenkin parempi kuin ei mitään.
Alkoholin kulutusta ei voida hillitä millään muulla kuin hintapolitiikalla ja sillä, että saatavuutta rajoitettaisiin. Ei voi olla kenenkään etu, että aamuvarhaisesta iltamyöhään viikon jokaisena päivänä on mahdollisuus turruttaa itsensä mm. keskioluella, jota nykyisin myydään joka ikisessä paikassa. Entisen perjantaipullon lisäksi ihmiset saavat hankkia lisälastin vaikka sunnuntaipäivänä jos siltä tuntuu. Ei ihme, että kulutus lisääntyy.
Päihteiden liikakäytön uhreina ovat lapset. Liian moni lapsi joutuu elämään vanhempiensa alkoholin väärinkäytön varjossa. Itselleni järkyttävintä on se, kuinka monen lapsen elämä on saatu pilattua jo ennen syntymää. Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua tämän yhteiskunnan luusereiden sarjaan ennen ensimmäistäkään parkaisua, sinne pääsee jokainen oman elämänsä varrella ihan omatoimisestikin, ainakin piipahtamaan. Kannatan päihdeäitien hoitoonohjaamista vaikka väkisin!
Paikalla oli ministeri Risikko, joka kertoi vakuuttavasti niistä toimista, joita sosiaali- ja terveysministeriössä on tekeillä nimenomaan päihdeäitien auttamiseksi. Puhe tahdonvastaisesta hoidosta eli ns. pakkohoidosta tullee nousemaan tämänkin kevään keskusteluihin. Harmi vaan, että myös tässä asiassa nykyisen hallituksen toimet ovat ristiriitaisia. Tiedetäänhän, että tiukat taloudelliset olosuhteet ovat alkoholinkäyttöä lisäävä asia ja hallituksen toimet monella eri tavalla ovat lisäämässä ihmisten taloudellista eriarvoistumista.
Alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Edellinen hallitus murheekseni teki lyhytkantoisen päätöksen alkoholiveron alentamisesta. Vaikutukset olivat kaikkien tiedossa ja nyt ne ovat myös tilastonikkareiden ilona. Meidän ryhmällä oli valmiutta viime joulukuussa nostaa alkoholiveroa reilusti, mutta jäimme vähemmistöön. Pieni korotus on kuitenkin parempi kuin ei mitään.
Alkoholin kulutusta ei voida hillitä millään muulla kuin hintapolitiikalla ja sillä, että saatavuutta rajoitettaisiin. Ei voi olla kenenkään etu, että aamuvarhaisesta iltamyöhään viikon jokaisena päivänä on mahdollisuus turruttaa itsensä mm. keskioluella, jota nykyisin myydään joka ikisessä paikassa. Entisen perjantaipullon lisäksi ihmiset saavat hankkia lisälastin vaikka sunnuntaipäivänä jos siltä tuntuu. Ei ihme, että kulutus lisääntyy.
Päihteiden liikakäytön uhreina ovat lapset. Liian moni lapsi joutuu elämään vanhempiensa alkoholin väärinkäytön varjossa. Itselleni järkyttävintä on se, kuinka monen lapsen elämä on saatu pilattua jo ennen syntymää. Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua tämän yhteiskunnan luusereiden sarjaan ennen ensimmäistäkään parkaisua, sinne pääsee jokainen oman elämänsä varrella ihan omatoimisestikin, ainakin piipahtamaan. Kannatan päihdeäitien hoitoonohjaamista vaikka väkisin!
torstaina, helmikuuta 21, 2008
Vapise Vuotos!
Hallituksen sisällä kuohuu Vuotos. Muutamat ministerit ovat halunneet lähteä keskustelemaan vesivoiman lisärakentamisesta Vuotokselle. Asia on toki kytenyt varsinkin lappilaisten mielissä jo vuosikymmeniä ja nyt uuden hallituksen aloitettua Vihreät olivat tiukkoina siinä, että vesivoimaa ei lisää tulla heidän hallituskaudellaan rakentamaan.
Keskustapuolueen innon asialle voi ymmärtää. Onhan Lapin keskustan kannatusluvut jotenkin saatava säilymään Kemijärven mellakoinnin jälkeenkin. Pekkarinen ja Väyrynen ovat kumpikin niin kokeneita kettuja, että en yhtään epäile etteikö asia tänä keväänä jotenkin etene.
Istuntokausi päättyy yleensä juhannukseen, mutta tänä vuonna on ilmoitettu jo kolme istuntopäivää juhannuksen jälkeiselle viikolle. Oma veikkaukseni on, että loppukevään valmistelussa Vuotos-asia on päällimmäisenä ja kesäkuiset lisäpäivät käytetään tämän asian vatvomiseen.
Ympäristövaliokunta oli eilen Teknologiateollisuus ry:n vieraana ja saimme kuulla hyvät alustukset muun muassa Suomen energiavarannosta ja tarpeesta tulevaisuudessa. Itselleni kirkastui se aiemminkin vallalla ollut käsitys, että energiantuotannossa on oltava mahdollismman pitkälle omavaraisia ja nojattava usemapaan energiantuotantotapaan.
Lisäämällä vesivoimaa, tuulivoimaa, ydinvoimaa saamme pienennettyä päästöjä ja pidettyä energian hinnan kohtalaisena. Omassa puolueessani energiakysymykset ovat olleet vähän vähemmällä huomiolla, mutta erilaisia näkökantoja tuotantotapoihin on useita.
Keskustapuolueen innon asialle voi ymmärtää. Onhan Lapin keskustan kannatusluvut jotenkin saatava säilymään Kemijärven mellakoinnin jälkeenkin. Pekkarinen ja Väyrynen ovat kumpikin niin kokeneita kettuja, että en yhtään epäile etteikö asia tänä keväänä jotenkin etene.
Istuntokausi päättyy yleensä juhannukseen, mutta tänä vuonna on ilmoitettu jo kolme istuntopäivää juhannuksen jälkeiselle viikolle. Oma veikkaukseni on, että loppukevään valmistelussa Vuotos-asia on päällimmäisenä ja kesäkuiset lisäpäivät käytetään tämän asian vatvomiseen.
Ympäristövaliokunta oli eilen Teknologiateollisuus ry:n vieraana ja saimme kuulla hyvät alustukset muun muassa Suomen energiavarannosta ja tarpeesta tulevaisuudessa. Itselleni kirkastui se aiemminkin vallalla ollut käsitys, että energiantuotannossa on oltava mahdollismman pitkälle omavaraisia ja nojattava usemapaan energiantuotantotapaan.
Lisäämällä vesivoimaa, tuulivoimaa, ydinvoimaa saamme pienennettyä päästöjä ja pidettyä energian hinnan kohtalaisena. Omassa puolueessani energiakysymykset ovat olleet vähän vähemmällä huomiolla, mutta erilaisia näkökantoja tuotantotapoihin on useita.
Sököilyä
Eilen illalla olimme RAY:n vieraina Casinolla. Elämäni ensimmäinen vierailu kyseisessä laitoksessa ja suhtauduin tilaisuuteen oikein mielenkiinnolla. Rakennuksena talo on toki tuttu ja kaunis se oli myös sisäpuolelta.
Tilaisuuden idea oli se, että kansanedustajat ja lehdistön edustajat tutustuvat RAY:n toimintaan ja saavat samalla testata pelitaitojaan sökössä. Tapahtumalla on jo usean vuoden perinteet ja osanotto on aina ollut taattu.
Oma pelihistoriani on rajoittunut satunnaisiin hedelmäpeleihin enkä korttia ole pelannut vuosikymmeniin. Nyt kuitenkin jouduin väkisin yhteen pelipöytään ja moukan tuurilla voitin hirvittävän määrän leikkirahaa. Hauskaa oli!
Tilaisuuden idea oli se, että kansanedustajat ja lehdistön edustajat tutustuvat RAY:n toimintaan ja saavat samalla testata pelitaitojaan sökössä. Tapahtumalla on jo usean vuoden perinteet ja osanotto on aina ollut taattu.
Oma pelihistoriani on rajoittunut satunnaisiin hedelmäpeleihin enkä korttia ole pelannut vuosikymmeniin. Nyt kuitenkin jouduin väkisin yhteen pelipöytään ja moukan tuurilla voitin hirvittävän määrän leikkirahaa. Hauskaa oli!
tiistaina, helmikuuta 19, 2008
Avustajien aatelia
Viikonlopun paikallisessa lehdessä oli juttu meidän kansanedustajien avustajista. Kaikki 6 olivat etusivun kuvassa oikein edustavia ja kommentitkin olivat asiallisia. Oma avustajani Kaijaleena on avustajien aatelistoa.
Hän on ollut kansanedustajan avustajana (Tuula Haataisen) kymmenen vuotta ja sitä ennen ministerin (Tarja Halonen) avustajana. Kaijaleenan kokemus takaa sen, että häntä ei minun tarvitse opettaa ja hommat pysyvät hanskassa.
Työnjakomme on muotoutunut aika hyvin; hän pitää huolen papereista ja siitä, että kalenterini on sopivan täynnä. Taustatyöntekijänä avustajani on verraton. Hän tuntee joka paikasta jonkun, keltä asiaa voi kysyä ja alkaa selvittää.
Eilinen meidän edustajien maakuntapäivän järjestäminen oli Kaijaleenan vastuulla. Olen tämän kevään meidän yhteyshenkilö ja mietimme, mihin haluaisin meidän vierailevan. Tiukka päivä piti sisällään lähinnä sosiaali- ja terveyspuolen kohteita, joista erityisesti odotin kuulevani lasten ja nuorten psykiatrian tilanteesta alueellamme.
Loppujen lopuksi itse en päässyt paikalle ollenkaan. Harmi! Kollegat ovat kuitenkin pitäneet huolen siitä, että materiaali toimitetaan minullekin ja avustaja ilmoitti heti aamusta tapaamisiin, että sairastamme kotona. Ihmeen terveinä perheemme on koko vuoden ollutkin ja nyt odotellaan sitten sitä flunssa-aaltoa.
Aikuisena ihmisenä avustajani Kaijaleena on tottunut kaikkeen eikä hätkähdä mistään. Joskus kun olen kaiken kiireen keskellä hieman ärtynyt, saattaa hän yllyttää minut ulos talosta kahvittelemaan tai kauppoihin hypistelemään vaatteita.
Eilistä poisjääntiäni vierailuilta Kaijaleena harmitteli, mutta kehotti käytännöllisesti vaan hyväksymään tilanteen ja suuntaamaan katseen kohti tulevia. Kun aloitimme Kaijaleenan kanssa työskentelyn, hän totesi että hän on tottunut siihen, että hänen avustettavansa eivät jää takarivin taaveiksi. Sovimme, että näin ei käy.
Tunnin päästä lähtee juna jälleen kohti Helsinkiä, jossa uusi viikko odottaa tekijäänsä. Muutaman yön valvominen on varmasti vienyt voimia, mutta tänä iltana pitäisi kalenterinkin mukaan päästä ajoissa nukkumaan. Kaijalle pus!
Hän on ollut kansanedustajan avustajana (Tuula Haataisen) kymmenen vuotta ja sitä ennen ministerin (Tarja Halonen) avustajana. Kaijaleenan kokemus takaa sen, että häntä ei minun tarvitse opettaa ja hommat pysyvät hanskassa.
Työnjakomme on muotoutunut aika hyvin; hän pitää huolen papereista ja siitä, että kalenterini on sopivan täynnä. Taustatyöntekijänä avustajani on verraton. Hän tuntee joka paikasta jonkun, keltä asiaa voi kysyä ja alkaa selvittää.
Eilinen meidän edustajien maakuntapäivän järjestäminen oli Kaijaleenan vastuulla. Olen tämän kevään meidän yhteyshenkilö ja mietimme, mihin haluaisin meidän vierailevan. Tiukka päivä piti sisällään lähinnä sosiaali- ja terveyspuolen kohteita, joista erityisesti odotin kuulevani lasten ja nuorten psykiatrian tilanteesta alueellamme.
Loppujen lopuksi itse en päässyt paikalle ollenkaan. Harmi! Kollegat ovat kuitenkin pitäneet huolen siitä, että materiaali toimitetaan minullekin ja avustaja ilmoitti heti aamusta tapaamisiin, että sairastamme kotona. Ihmeen terveinä perheemme on koko vuoden ollutkin ja nyt odotellaan sitten sitä flunssa-aaltoa.
Aikuisena ihmisenä avustajani Kaijaleena on tottunut kaikkeen eikä hätkähdä mistään. Joskus kun olen kaiken kiireen keskellä hieman ärtynyt, saattaa hän yllyttää minut ulos talosta kahvittelemaan tai kauppoihin hypistelemään vaatteita.
Eilistä poisjääntiäni vierailuilta Kaijaleena harmitteli, mutta kehotti käytännöllisesti vaan hyväksymään tilanteen ja suuntaamaan katseen kohti tulevia. Kun aloitimme Kaijaleenan kanssa työskentelyn, hän totesi että hän on tottunut siihen, että hänen avustettavansa eivät jää takarivin taaveiksi. Sovimme, että näin ei käy.
Tunnin päästä lähtee juna jälleen kohti Helsinkiä, jossa uusi viikko odottaa tekijäänsä. Muutaman yön valvominen on varmasti vienyt voimia, mutta tänä iltana pitäisi kalenterinkin mukaan päästä ajoissa nukkumaan. Kaijalle pus!
lauantaina, helmikuuta 16, 2008
Kahvittelua pakkasessa
Tänään on ilmiselvästi talven kylmin aamu. Kauniilta ulkona näyttääkin; nouseva aurinko yhdessä lumisten puiden kanssa näyttää hyvältä.
Tarkoituksena on tänään kahvitella Mikkelin torilla. Edellisen kerran olimme Työväenyhdistyksen porukoiden kanssa liikkeellä viime syksynä ja nyt on jälleen mahdollisuus tulla hörppäämään kuppi kuumaa ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Niitä varmasti riittää.
Tervetuloa siis torille 9-13 välisenä aikana. Olemme varautuneet entiseen malliin tapaamaan useita satoja ihmisiä. Varmasti kuppi kuumaa maistuu minullekin näiden tuntien jälkeen ja illansuussa on vielä eräs työtilaisuus ennen kuin pääsen luitani saunan lauteille lämmittelemään.
Tarkoituksena on tänään kahvitella Mikkelin torilla. Edellisen kerran olimme Työväenyhdistyksen porukoiden kanssa liikkeellä viime syksynä ja nyt on jälleen mahdollisuus tulla hörppäämään kuppi kuumaa ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Niitä varmasti riittää.
Tervetuloa siis torille 9-13 välisenä aikana. Olemme varautuneet entiseen malliin tapaamaan useita satoja ihmisiä. Varmasti kuppi kuumaa maistuu minullekin näiden tuntien jälkeen ja illansuussa on vielä eräs työtilaisuus ennen kuin pääsen luitani saunan lauteille lämmittelemään.
perjantaina, helmikuuta 15, 2008
Kalifien kilpajuoksu
Eero Heinäluoman viime sunnuntainen ilmoitus siitä, että aikoo luopua puheenjohtajan paikasta, on herättänyt luonnollisestikin valtavasti keskustelua. Kehujien ja harmittelijoiden määrä ei ole ollut vähäinen. Hän fiksuna miehenä varmastikin ymmärtää laittaa tässä tilanteessa sadelleet suitsutukset omaan lokeroonsa.
Kalifiksi kalifin paikalle on nyt tällä hetkellä ilmoittautunut viisi halukasta. Ensi viikolla lienee luvassa lisää porukkaa. Tilanne on juuri sellainen kuin olen toivonutkin. Paljon hyviä ja erilaisia ehdokkaita, joista löytyy sopivasti eroja ja vivahteita.
Nyt tulisi enää puolueen organisaation ymmärtää ottaa mallia Heinäluoman ratkaisusta. Nyt jos koskaan on meidän puolueella mahdollisuus uudistua. Uudistuminen edellyttää toimintatapojen muuttamista. Puoluehallituksen ja puoluevaltuuston pitkäaikaisten jäsenten tulisi antaa tilaa uusille ihmisille ja sitä kautta uusille tavoille toimia.
Ei voida enää mennä sen taakse, että jäseniä edustavat kyseenalaisilla menetelmillä valitut (juntatut) puolue-elinten valtaa pitävät. Välimatka tavalliseen jäseneen tuntuu olevan liian pitkä. Puolueemme on nyt sellaisessa murroksessa, että uudenlainen tapa ajatella ja toimia on välttämätöntä.
Avoin keskustelu ja jäsenten kuunteleminen tulee ottaa todesta. Puolueiden piirien toiminnot täytyy päivittää ja virkistää. Meillä on kovapalkkaisia toiminnajohtajia ympäri maata, joiden osaamista ja kokemusta ei tarpeeksi voimakkaasti saada hyödynnettyä. Toiminnanjohtajien tulee kaikkien tulla osaksi järjestötyötä siten, että se myös näkyy ja tuntuu muulloinkin kuin eduskuntavaalien alla.
Mielenkiintoinen kevät siis puolueemme kannalta tulossa. Heinäluoma teki palveluksen paitsi itselleen niin myös puolueelle. Mahdollisuudet ovat olemassa, nyt emme saa hukata niitä!
Kalifiksi kalifin paikalle on nyt tällä hetkellä ilmoittautunut viisi halukasta. Ensi viikolla lienee luvassa lisää porukkaa. Tilanne on juuri sellainen kuin olen toivonutkin. Paljon hyviä ja erilaisia ehdokkaita, joista löytyy sopivasti eroja ja vivahteita.
Nyt tulisi enää puolueen organisaation ymmärtää ottaa mallia Heinäluoman ratkaisusta. Nyt jos koskaan on meidän puolueella mahdollisuus uudistua. Uudistuminen edellyttää toimintatapojen muuttamista. Puoluehallituksen ja puoluevaltuuston pitkäaikaisten jäsenten tulisi antaa tilaa uusille ihmisille ja sitä kautta uusille tavoille toimia.
Ei voida enää mennä sen taakse, että jäseniä edustavat kyseenalaisilla menetelmillä valitut (juntatut) puolue-elinten valtaa pitävät. Välimatka tavalliseen jäseneen tuntuu olevan liian pitkä. Puolueemme on nyt sellaisessa murroksessa, että uudenlainen tapa ajatella ja toimia on välttämätöntä.
Avoin keskustelu ja jäsenten kuunteleminen tulee ottaa todesta. Puolueiden piirien toiminnot täytyy päivittää ja virkistää. Meillä on kovapalkkaisia toiminnajohtajia ympäri maata, joiden osaamista ja kokemusta ei tarpeeksi voimakkaasti saada hyödynnettyä. Toiminnanjohtajien tulee kaikkien tulla osaksi järjestötyötä siten, että se myös näkyy ja tuntuu muulloinkin kuin eduskuntavaalien alla.
Mielenkiintoinen kevät siis puolueemme kannalta tulossa. Heinäluoma teki palveluksen paitsi itselleen niin myös puolueelle. Mahdollisuudet ovat olemassa, nyt emme saa hukata niitä!
Ystäville!
Ystävänpäivä alkoi eilen puhelimen piippauksella. Piippailua jatkui pitkin päivää, kun ystävät eri puolilta lähettelivät ystävänpäivätervehdyksiä. Kiitos kaikille, en mitenkään ehtinyt vastailla niihin eilen.
Ystävyyden merkitys on menneiden kuukausien aikana omassa elämässäni korostunut. Kourallinen todellisia ystäviä on tarpeen niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä. Toivon, että itse voin kaiken kiireenkin keskellä olla hyvänä ystävänä toisille.
Varmasti meille kaikille on käynyt joskus niin, että on tullut luotettua väärään ihmiseen. Pettymyksen ja surun tunteet vaihtuvat usein itsesyytöksiin ja vihaan. Näillä kielteisten tunteiden määrällä voi pahimmillaan pilata oman elämänsä.
Itselleni näiden inhottavien asioiden käsittelyssä viime kuukausina ovat olleet korvaamattomana apuna todelliset ystäväni. Näille niin naisille kuin miehillekin olen ikuisesti kiitollinen ja olen valmis tekemään kaikkeni heidän puolestaan silloin kun he apuani tarvitsevat. Ystävänpäivänä oli hyvä pysähtyä miettimään tätäkin asiaa.
Sympatiani tänään ovat pääministeri Vanhasen puolella. Hänkin luotti ystäväänsä. Nyt tätä ystävyyden kariutumista ruoditaan käräjäoikeudessa ja sen jälkeen päivätolkulla iltapäivälehdissä.
Myös poliitikoilla on oikeus elämään ja siihen, että tutustuu uusiin ihmisiin. Ystävien kesken puhutaan ja tehdään sellaisia asioita, joita ei mielestäni yksipuolisesti tulisi lähteä levittelemään muille saati sitten, että niistä yritetään saada taloudellista hyötyä itselle. Ystävyyteen liittyy tietty lojaalisuus ja tietyt moraalin pelisäännöt. Toivon, että Vanhanen saa oikeutta tässä asiassa.
Ystävyyden merkitys on menneiden kuukausien aikana omassa elämässäni korostunut. Kourallinen todellisia ystäviä on tarpeen niin hyvinä kuin huonoinakin päivinä. Toivon, että itse voin kaiken kiireenkin keskellä olla hyvänä ystävänä toisille.
Varmasti meille kaikille on käynyt joskus niin, että on tullut luotettua väärään ihmiseen. Pettymyksen ja surun tunteet vaihtuvat usein itsesyytöksiin ja vihaan. Näillä kielteisten tunteiden määrällä voi pahimmillaan pilata oman elämänsä.
Itselleni näiden inhottavien asioiden käsittelyssä viime kuukausina ovat olleet korvaamattomana apuna todelliset ystäväni. Näille niin naisille kuin miehillekin olen ikuisesti kiitollinen ja olen valmis tekemään kaikkeni heidän puolestaan silloin kun he apuani tarvitsevat. Ystävänpäivänä oli hyvä pysähtyä miettimään tätäkin asiaa.
Sympatiani tänään ovat pääministeri Vanhasen puolella. Hänkin luotti ystäväänsä. Nyt tätä ystävyyden kariutumista ruoditaan käräjäoikeudessa ja sen jälkeen päivätolkulla iltapäivälehdissä.
Myös poliitikoilla on oikeus elämään ja siihen, että tutustuu uusiin ihmisiin. Ystävien kesken puhutaan ja tehdään sellaisia asioita, joita ei mielestäni yksipuolisesti tulisi lähteä levittelemään muille saati sitten, että niistä yritetään saada taloudellista hyötyä itselle. Ystävyyteen liittyy tietty lojaalisuus ja tietyt moraalin pelisäännöt. Toivon, että Vanhanen saa oikeutta tässä asiassa.
keskiviikkona, helmikuuta 13, 2008
Kalajuttuja
Tiistai alkoi totuttuun tyyliin vauhdikkaasti. Aamujunalla Helsinkiin ja juoksujalkaa ympäristövaliokunnan kokoukseen. Tapojeni vastaisesti jouduin lähtemään valiokunnasta kesken pois, sillä samaan aikaan kokoontui puoluetoimistolla eräs työryhmä, jossa hallintovaliokunnan varajäsenen ominaisuudessa saan olla mukana.
Luonnonvarainneuvoston kokouksessa maa-ja metsätalousministeriön tiloissa Kruunuhaassa oli aiheena mielenkiintoinen kalastuslain uudistukseen liittyvä asia. Tällaiselle kaupunkilaisihmiselle, joka on tottunut kalastamaan ainoastaan kalatiskeiltä, aukeni kokonaan uusi maailma. Innoissani kerroin kalajuttuja myös lappilaiselle kollegalleni Ojala-Niemelälle, kun illan päätteeksi kohtasimme. Lappilaisille lohenkasvatukseen ja- pyyntiin liittyvät asiat ovat vakava asia.
Täysistunnon jälkeen sain vielä olla oppimassa uutta säteilyturvakeskuksen järjestämässä tilaisuudessa. Mielenkiintoista oli kuulla niistä vaiheista, joita ydinvoimalaitoksen rakentamiseen liittyy. Ei ole mitenkään yksinkertaista eikä hätiköityä hommaa.
Tänään on tiedossa pitkä istunto. Eduskunta keskustelee opposition hallitukselle esittämästä välikysymyksestä koskien Stora Ensoa ja valtion omistajapolitiikkaa yleensä. Istunto alkaa klo 15 ja sitä televisioidaan ensimmäiset kaksi tuntia. Oma puheenvuoroni on meidän ryhmän kolmantena eli toivetta on, että myös se pääsisi suoraan lähetykseen. Kannattaa siis katsoa!
Onnin (vesi) hiihtokilpailut eilen koulussa sujuivat hyvin ja poika pääsi maaliin. Liekö miessukupuolelle ominaista se, että häntä vaivasi epätietoisuus sijoituksestaan. Yritin tietenkin sanoa, että eihän sillä ole niin väliä, mutta tuntui olevan. Olen onnellisessa asemassa, kun saan seurata pikkupojan elämää:)
Pian alkaa ympäristövaliokunta. Aiheena tänään mm. jätelaki. Tiedossa mielenkiintoisia alustuksia asiantuntijoilta. Ulkona on harmaata, sateista ja tuulista ja tällaisina päivinä on hyvä, että täältä uudelta puolelta on maanalainen kulkureitti vanhalle puolelle.
Luonnonvarainneuvoston kokouksessa maa-ja metsätalousministeriön tiloissa Kruunuhaassa oli aiheena mielenkiintoinen kalastuslain uudistukseen liittyvä asia. Tällaiselle kaupunkilaisihmiselle, joka on tottunut kalastamaan ainoastaan kalatiskeiltä, aukeni kokonaan uusi maailma. Innoissani kerroin kalajuttuja myös lappilaiselle kollegalleni Ojala-Niemelälle, kun illan päätteeksi kohtasimme. Lappilaisille lohenkasvatukseen ja- pyyntiin liittyvät asiat ovat vakava asia.
Täysistunnon jälkeen sain vielä olla oppimassa uutta säteilyturvakeskuksen järjestämässä tilaisuudessa. Mielenkiintoista oli kuulla niistä vaiheista, joita ydinvoimalaitoksen rakentamiseen liittyy. Ei ole mitenkään yksinkertaista eikä hätiköityä hommaa.
Tänään on tiedossa pitkä istunto. Eduskunta keskustelee opposition hallitukselle esittämästä välikysymyksestä koskien Stora Ensoa ja valtion omistajapolitiikkaa yleensä. Istunto alkaa klo 15 ja sitä televisioidaan ensimmäiset kaksi tuntia. Oma puheenvuoroni on meidän ryhmän kolmantena eli toivetta on, että myös se pääsisi suoraan lähetykseen. Kannattaa siis katsoa!
Onnin (vesi) hiihtokilpailut eilen koulussa sujuivat hyvin ja poika pääsi maaliin. Liekö miessukupuolelle ominaista se, että häntä vaivasi epätietoisuus sijoituksestaan. Yritin tietenkin sanoa, että eihän sillä ole niin väliä, mutta tuntui olevan. Olen onnellisessa asemassa, kun saan seurata pikkupojan elämää:)
Pian alkaa ympäristövaliokunta. Aiheena tänään mm. jätelaki. Tiedossa mielenkiintoisia alustuksia asiantuntijoilta. Ulkona on harmaata, sateista ja tuulista ja tällaisina päivinä on hyvä, että täältä uudelta puolelta on maanalainen kulkureitti vanhalle puolelle.
tiistaina, helmikuuta 12, 2008
Runsaudenpula
Nyt on runsaudenpula paitsi näistä blogiin kirjoittamistani aiheista niin myös puolueemme puheenjohtajahalukkaissa. Viime sunnuntaista Heinäluoman ilmoitusta on ehditty makustella nyt parin päivän ajan ja olenpa ehtinyt minäkin asiaa kommentoida siellä sun täällä.
Eilisen tiedon mukaan halukkaita kisaan olisi eduskuntaryhmästämme nyt kahdeksan. Miehiä ja naisia. (Onnikin jo seuraa tilannetta ja eilen illalla kun kotiuduin valtuustosta, kiirehti hän luettelemaan uudet nimet minulle!). Näitä vaihtoehtoja olen peräänkuuluttanut jo pidemmän aikaa. Ainoastaan aidosta valintatilanteesta voi seurata jotakin hyvää.
Todella aidon uudistumismahdollisuuden puolueelle tarjoaa kuitenkin vain suostuminen neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen. Se on vielä vallan hyvin mahdollista. Jäsenet haluavat päästä valitsemaan puolueen johtoa ja siihen on nyt järjestettävä mahdollisuus. Puoluevaltuusto arvioi asiaa maaliskuun alussa ja toivoakseni tekee puolueen edun mukaisen päätöksen.
Tulen pohdiskelemaan tilannetta ja sen kehittymistä tällä foorumilla hieman paremmalla ajalla. Nyt olen pakkaamassa kamoja; juna kohti Helsinkiä lähtee pian ja vielä on Onnin hiihtokamppeet koulua varten etsittävänä. Kelistä päätellen vesisukset olisivat järkevimmät vehkeet, mutta ope oli ohjeistanut ihan varsinaisiin suksiin...
Onneksi kävimme ystäväperheen kanssa lauantaina lasketteluretkellä JUVALLA. Lauantaina keli oli vielä kohtalainen ja sieltä jostain Juvan takamailta löytyi upea Hasamäki, jossa lapset viihtyivät koko päivän. Hyvien eväiden kanssa olisi suonut päivän jatkuvan pidempäänkin. Hasamäessä olisi kehittymismahdollisuuksia vaikka mihin ja uskon, että ystävällinen ja palvelualtis henkilökunta saa halutessaan kehitettyä paikasta kilpailukykyisen rinnekeskuksen Etelä-Savoon. Hyvä juvalaiset!
Eilisen tiedon mukaan halukkaita kisaan olisi eduskuntaryhmästämme nyt kahdeksan. Miehiä ja naisia. (Onnikin jo seuraa tilannetta ja eilen illalla kun kotiuduin valtuustosta, kiirehti hän luettelemaan uudet nimet minulle!). Näitä vaihtoehtoja olen peräänkuuluttanut jo pidemmän aikaa. Ainoastaan aidosta valintatilanteesta voi seurata jotakin hyvää.
Todella aidon uudistumismahdollisuuden puolueelle tarjoaa kuitenkin vain suostuminen neuvoa-antavaan jäsenäänestykseen. Se on vielä vallan hyvin mahdollista. Jäsenet haluavat päästä valitsemaan puolueen johtoa ja siihen on nyt järjestettävä mahdollisuus. Puoluevaltuusto arvioi asiaa maaliskuun alussa ja toivoakseni tekee puolueen edun mukaisen päätöksen.
Tulen pohdiskelemaan tilannetta ja sen kehittymistä tällä foorumilla hieman paremmalla ajalla. Nyt olen pakkaamassa kamoja; juna kohti Helsinkiä lähtee pian ja vielä on Onnin hiihtokamppeet koulua varten etsittävänä. Kelistä päätellen vesisukset olisivat järkevimmät vehkeet, mutta ope oli ohjeistanut ihan varsinaisiin suksiin...
Onneksi kävimme ystäväperheen kanssa lauantaina lasketteluretkellä JUVALLA. Lauantaina keli oli vielä kohtalainen ja sieltä jostain Juvan takamailta löytyi upea Hasamäki, jossa lapset viihtyivät koko päivän. Hyvien eväiden kanssa olisi suonut päivän jatkuvan pidempäänkin. Hasamäessä olisi kehittymismahdollisuuksia vaikka mihin ja uskon, että ystävällinen ja palvelualtis henkilökunta saa halutessaan kehitettyä paikasta kilpailukykyisen rinnekeskuksen Etelä-Savoon. Hyvä juvalaiset!
sunnuntai, helmikuuta 10, 2008
Virittäytymistä
Viime viikko työmaalla oli selkeästi virittäytymistä tulevaan. Valiokunnat alkoivat kokoontua vasta loppuviikosta ja ryhmissä käytiin keskustelua tulevasta keväästä. Istunnot loppuivat säädylliseen aikaan ja itse tein myös kalenterin päivitystä seuraavien viikkojen osalta.
Torstai-iltana oli mahdollisuus piipahtaa Työväentalolla. Viereisissä saleissa pidettiin (osin yhtäaikaa) puolueen ympäristöilta ja puheenjohtajakandidaatti Tuomiojan tilaisuus. Eräänlaista virittäytymistä tulevaan siis tämäkin.Molemmat olivat avoimia yleisötilaisuuksia, joihin oli lehtimainoksilla kutsuttu ihmisiä paikalle. Salit olivat täynnä väkeä.
Helsingissä näköjään riittää ihmisiä tavallisena arki-iltana kiinnostumaan yhteiskunnan asioista. Ihmeellistä ja ihailtavaa näin mikkeliläisestä näkökulmasta. Näitä vastaavanlaisia tilaisuuksia tulisikin vaan sitkeästi järjestää muuallakin Suomessa. Ihmiset ovat kiiinnostuneita ja haluavat päästä vaikuttamaan, heitä pitää vaan pysähtyä kuuntelemaan.
Eräs kiinnostumisen muoto on nyt meidän puolueen taholta viritetty kansalaisadressi internetissä. Adressin tarkoituksena on saada puoluevaltuusto ottamaan kantaa neuvoa-antavan jäsenäänestyksen puolesta. Toivon, että tämä jäsenten taholta ilmaistu mielipide otetaan todesta, eikä sitä vähätellä tai yritetä vaientaa.
Torstai-iltana oli mahdollisuus piipahtaa Työväentalolla. Viereisissä saleissa pidettiin (osin yhtäaikaa) puolueen ympäristöilta ja puheenjohtajakandidaatti Tuomiojan tilaisuus. Eräänlaista virittäytymistä tulevaan siis tämäkin.Molemmat olivat avoimia yleisötilaisuuksia, joihin oli lehtimainoksilla kutsuttu ihmisiä paikalle. Salit olivat täynnä väkeä.
Helsingissä näköjään riittää ihmisiä tavallisena arki-iltana kiinnostumaan yhteiskunnan asioista. Ihmeellistä ja ihailtavaa näin mikkeliläisestä näkökulmasta. Näitä vastaavanlaisia tilaisuuksia tulisikin vaan sitkeästi järjestää muuallakin Suomessa. Ihmiset ovat kiiinnostuneita ja haluavat päästä vaikuttamaan, heitä pitää vaan pysähtyä kuuntelemaan.
Eräs kiinnostumisen muoto on nyt meidän puolueen taholta viritetty kansalaisadressi internetissä. Adressin tarkoituksena on saada puoluevaltuusto ottamaan kantaa neuvoa-antavan jäsenäänestyksen puolesta. Toivon, että tämä jäsenten taholta ilmaistu mielipide otetaan todesta, eikä sitä vähätellä tai yritetä vaientaa.
12 pulloa Chardonnayta!
Olen vuosia lueskellut huvittuneena Apu-lehden "Naisverkoston pöytäkirjaa". Siinä kokoukset aloitetaan aina tilaamalla laatikkotolkulla jotakin juomaa ja sitten vasta käydään kiinni ns. asioihin. Monet ovat kysyneet minulta, ovatko ne Avussa kerrotut kokoukset todellisia. No eivät tietenkään ole!
Naisverkosto on epävirallinen porukka, johon kaikki naiskansanedustajat ovat tervetulleita. Silloin tällöin pidetään lounastapaamisia, joihin on kutsuttuna mukaan joku mielenkiintoinen alustaja. Perjantaina olin ensimmäistä kertaa mukana lounaalla. Tilaisuus pidettiin työpaikkaruokalamme kabinetissa ja tarjolla oli salaattia ja keittoa sekä ruokajuomana VETTÄ.
Vieraana oli helsinkiläinen rikospoliisi Marja Vuento ja keskustelu sivusi erilaisia hänen ja meidän työhön liittyviä asioita. Tunnin tilaisuuden aikana meitä naisia tuli ja meni, yhteensä varmasti noin 20-30. Eteläsavolaiset naiset olivat edustettuina täydellisesti!
Naisverkoston tapaamiset herättävät eduskunnan miehissä hyväntahtoista uteliaisuutta ja vitsailua. Miehet tuntuvat hyvin tietävän, milloin kokoonnumme ja kovasti haluavat tietää, mistä puhumme. Olenkin sanonut monelle, että lue Apu-lehdestä!
Naisverkosto on epävirallinen porukka, johon kaikki naiskansanedustajat ovat tervetulleita. Silloin tällöin pidetään lounastapaamisia, joihin on kutsuttuna mukaan joku mielenkiintoinen alustaja. Perjantaina olin ensimmäistä kertaa mukana lounaalla. Tilaisuus pidettiin työpaikkaruokalamme kabinetissa ja tarjolla oli salaattia ja keittoa sekä ruokajuomana VETTÄ.
Vieraana oli helsinkiläinen rikospoliisi Marja Vuento ja keskustelu sivusi erilaisia hänen ja meidän työhön liittyviä asioita. Tunnin tilaisuuden aikana meitä naisia tuli ja meni, yhteensä varmasti noin 20-30. Eteläsavolaiset naiset olivat edustettuina täydellisesti!
Naisverkoston tapaamiset herättävät eduskunnan miehissä hyväntahtoista uteliaisuutta ja vitsailua. Miehet tuntuvat hyvin tietävän, milloin kokoonnumme ja kovasti haluavat tietää, mistä puhumme. Olenkin sanonut monelle, että lue Apu-lehdestä!
keskiviikkona, helmikuuta 06, 2008
Tuntematon Tuntematon sotilas
Eilinen näytelmä Kansallisteatterissa oli elämys. Ennakkokohu oli tietenkin aiheuttanut sen, että yleisön mielenkiinto oli taattu. Oma viehtymykseni Väinö Linnan Tuntemattomaan ei ole ollut kovin suuri; olen kirjan joskus lukenut ja elokuvankin katsonut, mutta en tunnustaudu miksikään kirjan faniksi. Toki hänen tapansa kuvata yhteiskuntaa ja ilmiöitä on ainutlaatuista, mutta ehkä sota aiheena ei ole juuri minuun kolahtanut.
Kansallisteatterin tulkinta Tuntemattomasta oli erikoinen. Esitys sinänsä oli katsomisen arvoinen, mutta ei siitä heti juuri Linnan tekstiä löytynyt. Hyvää siinä oli kuvaus siitä, kuinka mieletöntä sota yleensäkin on ja se, kuinka nuoria ja viattomia sotaan joutuneet miehet olivat. Hyvää ja nykyisin niin muodikasta (interaktiivista) oli se, kuinka yleisö otettiin mukaan esitykseen.
Itse olen ilmeisen vanhanaikainen ja ymmärtämätön, kun en pidä niin voimakkaasta tekniikan "sotkemisesta" teatteriin. Enkä myöskään ymmärtänyt tai pitänyt ensimmäisen puolen tunnin aikana lavalla tapahtunutta pesukoneiden kanssa touhuamista.
Katselin myös vaivihkaa muuta yleisöä ja kieltämättä mieleen tuli ajatus siitä, että pidetäänkö ylintä valtionjohtoa (kansanedustajat, ministerit jne) pilkkana kun me "niin kovin kiireiset ja tärkeät" ihmiset istumme pimeässä salissa katsomassa, kuinka kahdeksan miestä räkä roiskuen heittelevät ja hakkaavat PESUKONEITA pitkin Kansallisteatterin lavaa. Vähempikin olisi riittänyt kertomaan sen, kuinka armotonta ja mieletöntä tunteet vihollista kohtaan olivat.
Toki suosittelen melkein kaikille kiinnostuneille näytelmän katsomista. Sodan itse läpikäyneille tai muutoin Väinö Linnan Tuntemattomasta pitäneille sen sijaan suosittelen harkintaa. Ajatuksia esitys kyllä on herättänyt ja muutenkin on mukava saada työkavereidenkin kanssa puhua yhteisestä kokemuksesta ja nimenomaan sellaisesta, mikä ei ole työasiaa. Siinä mielessä tällainen työporukan yhteinen riento on aina hyväksi.
Kansallisteatterin tulkinta Tuntemattomasta oli erikoinen. Esitys sinänsä oli katsomisen arvoinen, mutta ei siitä heti juuri Linnan tekstiä löytynyt. Hyvää siinä oli kuvaus siitä, kuinka mieletöntä sota yleensäkin on ja se, kuinka nuoria ja viattomia sotaan joutuneet miehet olivat. Hyvää ja nykyisin niin muodikasta (interaktiivista) oli se, kuinka yleisö otettiin mukaan esitykseen.
Itse olen ilmeisen vanhanaikainen ja ymmärtämätön, kun en pidä niin voimakkaasta tekniikan "sotkemisesta" teatteriin. Enkä myöskään ymmärtänyt tai pitänyt ensimmäisen puolen tunnin aikana lavalla tapahtunutta pesukoneiden kanssa touhuamista.
Katselin myös vaivihkaa muuta yleisöä ja kieltämättä mieleen tuli ajatus siitä, että pidetäänkö ylintä valtionjohtoa (kansanedustajat, ministerit jne) pilkkana kun me "niin kovin kiireiset ja tärkeät" ihmiset istumme pimeässä salissa katsomassa, kuinka kahdeksan miestä räkä roiskuen heittelevät ja hakkaavat PESUKONEITA pitkin Kansallisteatterin lavaa. Vähempikin olisi riittänyt kertomaan sen, kuinka armotonta ja mieletöntä tunteet vihollista kohtaan olivat.
Toki suosittelen melkein kaikille kiinnostuneille näytelmän katsomista. Sodan itse läpikäyneille tai muutoin Väinö Linnan Tuntemattomasta pitäneille sen sijaan suosittelen harkintaa. Ajatuksia esitys kyllä on herättänyt ja muutenkin on mukava saada työkavereidenkin kanssa puhua yhteisestä kokemuksesta ja nimenomaan sellaisesta, mikä ei ole työasiaa. Siinä mielessä tällainen työporukan yhteinen riento on aina hyväksi.
tiistaina, helmikuuta 05, 2008
Kevätkausi alkaa
Kevään istuntokausi alkoi siis eilen maanantaina. Kokoonnuimme ryhmään kello 10.30. Sitä ennen olimme vastaanottamassa rappusilla mielenosoittajia Kemijärveltä. Tuntui pahalta nähdä niiden ihmisten hätä ja tiedostaa se, että nyt on tosi kysymyksessä.
Ryhmäkokouksessamme käsittelimme lähes pelkästään tätä vaikeaa Stora Enso -kysymystä. Kaiken kaikkiaan valtion omistajuus ja omistajaohjaus ei ole mikään yksinkertainen asia. Yksinkertaista kuitenkin on se, että valtiokin yhtenä omistajana VOI ilmaista kantansa yhtiön asioihin.
Toinen näkökulma on se, että valtio käyttäessään omistajan ääntä, voi ottaa kantaa asioihin painottaen alueellisia ja työvoimapoliittisia näkökulmia. Tässä jos missä on aihetta näihin painotuksiin.
Valitsimme eilen myös puhemiehet. Äänestyskierrosten jälkeen entiset puhemiehet saivat valtakirjat jatkaa ja mielestäni he ovatkin kaikki tehtävästään hyvin suoriutuneet. Lippuäänestysten aikana ehdimme hyvin vaihtaa kuulumisia kollegojen kanssa ja monen kanssa olikin jälleennäkemisen riemua ilmassa.
Eniten porukoita tietenkin puhututti ns. häirintäjupakka. Itse kävin halaamassa ne syyllisiksi leimatut edustajat, jotka kohdalleni sattuivat. Uskon, että ihmisten myötätunto ja tuki on näiden julkisesti teurastettujen puolella, minun ainakin. Sen jälkeen jos syyllisyys johonkin asiaan asianmukaisesti todetaan, voi tilanne olla toinen.
Tänään kävi tasavallan presidentti avaamassa valtiopäivät. Tilaisuus oli arvokas ja jälleen kerran huomasin miettiväni sitä, kuinka merkittävää työtä KANSAN edustajana saankaan tehdä. Presidentin puhe oli hyvä. Ajankohtaisuus ja kantaaottavuus olivat ne elementit, joista erityisesti pidin.
Tänä iltana olisi vielä eduskunnan avajaisiin liittyvä teatteriesitys Kansallisteatterissa, Tuntematon Sotilas. Paljon kohuttu ja puhuttu kappale, mutta olen vielä vähän kahden vaiheilla, maltanko juuri tänä iltana mennä kolmeksi ja puoleksi tunniksi teatteriin. Niin paljon muutakin mielenkiintoista ja mukavaa tekemistä olisi tiedossa. Eduskunnan lukusalista olen näet raahannut kilokaupalla kirjoja kämpilleni ja niistäkin olisi ns. vapaailtana mukava nauttia. Vaikea valinta.
Ryhmäkokouksessamme käsittelimme lähes pelkästään tätä vaikeaa Stora Enso -kysymystä. Kaiken kaikkiaan valtion omistajuus ja omistajaohjaus ei ole mikään yksinkertainen asia. Yksinkertaista kuitenkin on se, että valtiokin yhtenä omistajana VOI ilmaista kantansa yhtiön asioihin.
Toinen näkökulma on se, että valtio käyttäessään omistajan ääntä, voi ottaa kantaa asioihin painottaen alueellisia ja työvoimapoliittisia näkökulmia. Tässä jos missä on aihetta näihin painotuksiin.
Valitsimme eilen myös puhemiehet. Äänestyskierrosten jälkeen entiset puhemiehet saivat valtakirjat jatkaa ja mielestäni he ovatkin kaikki tehtävästään hyvin suoriutuneet. Lippuäänestysten aikana ehdimme hyvin vaihtaa kuulumisia kollegojen kanssa ja monen kanssa olikin jälleennäkemisen riemua ilmassa.
Eniten porukoita tietenkin puhututti ns. häirintäjupakka. Itse kävin halaamassa ne syyllisiksi leimatut edustajat, jotka kohdalleni sattuivat. Uskon, että ihmisten myötätunto ja tuki on näiden julkisesti teurastettujen puolella, minun ainakin. Sen jälkeen jos syyllisyys johonkin asiaan asianmukaisesti todetaan, voi tilanne olla toinen.
Tänään kävi tasavallan presidentti avaamassa valtiopäivät. Tilaisuus oli arvokas ja jälleen kerran huomasin miettiväni sitä, kuinka merkittävää työtä KANSAN edustajana saankaan tehdä. Presidentin puhe oli hyvä. Ajankohtaisuus ja kantaaottavuus olivat ne elementit, joista erityisesti pidin.
Tänä iltana olisi vielä eduskunnan avajaisiin liittyvä teatteriesitys Kansallisteatterissa, Tuntematon Sotilas. Paljon kohuttu ja puhuttu kappale, mutta olen vielä vähän kahden vaiheilla, maltanko juuri tänä iltana mennä kolmeksi ja puoleksi tunniksi teatteriin. Niin paljon muutakin mielenkiintoista ja mukavaa tekemistä olisi tiedossa. Eduskunnan lukusalista olen näet raahannut kilokaupalla kirjoja kämpilleni ja niistäkin olisi ns. vapaailtana mukava nauttia. Vaikea valinta.
sunnuntai, helmikuuta 03, 2008
Pettymysten pettymys
Olen pettynyt. Olin aivan varma, että kollega Jutta Urpilainen olisi lähtenyt tosissaan tavoittelemaan puolueemme puheenjohtajuutta. Mielestäni hänellä olisi ollut hyvät mahdollisuudet tulla valituksi. Toisin kun hän itse arvelee lehdessä, hänelle olisi löytynyt hyvät kannattajajoukot ympäri maata ikään ja sukupuoleen katsomatta.
Toisaalta tietenkin ymmärrän hänen ratkaisunsa. Seuraavassa puheenjohtajavaihdoksessa tullee ilmeisestikin olemaan mahdollista suora jäsenvaali. Silloin on helpompi tulla valituksi ohi vanhoillisten puoluekoneistojyrien.
Muutoin puolueemme kannalta tilanne on erittäin ongelmallinen. Ei ole hyvä asia, että pelkästään samat ehdokkaat ovat mukana puheenjohtajakilpailussa. Molemmista tiedämme, että heistä saamme varmasti erilaiset, mutta käyvät johtajat. Olisin vaan nähnyt viisaana, että olisimme saaneet mukaan aivan uudenkin vaihtoehdon.
Surullinen olen myös siitä, että miksei meidän joukosta nyt löydy NAISTA, joka haluaisi ottaa vastuun koko puolueesta ja suuresta järjestöuudistuksesta. Ei kai ole edelleen niin, että me naiset koemme olevamme hyviä taustatyöntekijöitä kakkosketjussa ja ns. kahvinkeittäjiä ja varsinaisen johtamisen annamme suosiolla MIEHILLE.
Elän vielä toivossa ja jatkan hyvien naisehdokkaiden suostuttelua lähtemään mukaan kisaan ykköspaikasta. Uhrautuminen yhteisen edun nimissä on aina ollut osa työväenliikkeen toimintaa ja se on asia, joka ei ole muuttunut.
Toisaalta tietenkin ymmärrän hänen ratkaisunsa. Seuraavassa puheenjohtajavaihdoksessa tullee ilmeisestikin olemaan mahdollista suora jäsenvaali. Silloin on helpompi tulla valituksi ohi vanhoillisten puoluekoneistojyrien.
Muutoin puolueemme kannalta tilanne on erittäin ongelmallinen. Ei ole hyvä asia, että pelkästään samat ehdokkaat ovat mukana puheenjohtajakilpailussa. Molemmista tiedämme, että heistä saamme varmasti erilaiset, mutta käyvät johtajat. Olisin vaan nähnyt viisaana, että olisimme saaneet mukaan aivan uudenkin vaihtoehdon.
Surullinen olen myös siitä, että miksei meidän joukosta nyt löydy NAISTA, joka haluaisi ottaa vastuun koko puolueesta ja suuresta järjestöuudistuksesta. Ei kai ole edelleen niin, että me naiset koemme olevamme hyviä taustatyöntekijöitä kakkosketjussa ja ns. kahvinkeittäjiä ja varsinaisen johtamisen annamme suosiolla MIEHILLE.
Elän vielä toivossa ja jatkan hyvien naisehdokkaiden suostuttelua lähtemään mukaan kisaan ykköspaikasta. Uhrautuminen yhteisen edun nimissä on aina ollut osa työväenliikkeen toimintaa ja se on asia, joka ei ole muuttunut.
Neuvokkaita miehiä
Menneellä viikolla sain olla mukana kahden uuden neuvoksen juhlatilaisuudessa. Keskiviikkona Mikaelissa luovutettiin rakennusneuvoksen arvonimi Mikkelin pitkäaikaiselle apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitaiselle. Juhla oli oikein tyylikäs ja paikalla oli paljon erilaisia yhteiskuntaelämän ihmisiä. Eero oli silminnähden hyvillään saamastaan huomiosta.
Perjantai-iltana riensin junalta Kangasniemelle kepulaisen kunnallispoliitikko Raimo Halttusen kunnallisneuvos-tilaisuuteen. Myöhästyin hieman, mutta onneksi juhlapuhuja ministeri Pekkarinen myöhästyi vielä enemmän, joten ehdin sittenkin mukaan juhlan alkuun. Sali oli täynnä väkeä ja puheet kunnallisneuvokselle ylistäviä. Tunnelma oli välitön ja olin iloinen ystäväni Ramin puolesta.
Ajaessani kotiin, mietin sitä, kuinka paljon ystäviä, kokemuksia ja mielenkiintoisia tilanteita olen saanutkaan kokea tämän poliittisen harrastukseni kautta. Olen tutustunut muun muassa näihin edellä mainittuihin herroihin ja olen oppinut molemmilta paljon. En niinkään politiikasta, vaan enemmänkin elämästä. Eikä siitä opista ole ollut haittaa politiikassakaan.
Perjantai-iltana riensin junalta Kangasniemelle kepulaisen kunnallispoliitikko Raimo Halttusen kunnallisneuvos-tilaisuuteen. Myöhästyin hieman, mutta onneksi juhlapuhuja ministeri Pekkarinen myöhästyi vielä enemmän, joten ehdin sittenkin mukaan juhlan alkuun. Sali oli täynnä väkeä ja puheet kunnallisneuvokselle ylistäviä. Tunnelma oli välitön ja olin iloinen ystäväni Ramin puolesta.
Ajaessani kotiin, mietin sitä, kuinka paljon ystäviä, kokemuksia ja mielenkiintoisia tilanteita olen saanutkaan kokea tämän poliittisen harrastukseni kautta. Olen tutustunut muun muassa näihin edellä mainittuihin herroihin ja olen oppinut molemmilta paljon. En niinkään politiikasta, vaan enemmänkin elämästä. Eikä siitä opista ole ollut haittaa politiikassakaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)