Viikko 44 on vuosikausien ajan ollut Pohjoismaiden Neuvoston kokousviikko. Silloin kansallisilla parlamenteilla ei ole istuntoja eikä valiokuntia. Puhutaan siis istuntovapaasta viikosta. Kahtena edellisenä syksynä olen ohjelmoinut itseni varsin tehokkaasti maakuntaan, mutta tänä vuonna teen toisin.
Lähden perheeni (Onni ja Muori) kanssa koko viikoksi reissuun. Vahvistukseksi otamme veljenpoikani Eliaksen ja matkaan starttaamme huomenna. Eduskunnan sähköpostijärjestelmien uusimisen jälkeen, ei ulkomailla ole enää mahdollista lukea posteja kommunikaattorista, joten olen todellakin pois pelistä koko ensi viikon. Otan toki puhelimen mukaan ja vastailen siihen aina silloin, kun on mahdollista. Mikäli jollakin on oikein kiireellistä asiaa, niin avustajani Kaija voi auttaa.
Tälle blogipalstalle tulee nyt viikon mittainen tauko, kuten myös twitter-merkinnöille. Etukäteen jo tiedän, että vieroitusoireita kirjoittamatta jättämisestä tulee, mutta eiköhän niistäkin taas selvitä ja sitten viikon päästä olen entistä ehompana:)
perjantaina, lokakuuta 23, 2009
Auki ja kiinni
Kauppojen aukioloaikasekoilu alkaa olla historiaa. Eri valiokunnissa on tänä syksynä saatu käsitellä ns. liikeaikalakia ja salikäsittelyyn se on tulossa heti ensi viikon jälkeen. Pitkään talossa olleet edustajat repivät hiuksiaan asian johdosta. Maailma on muuttunut edellisen käsittelyn jälkeen, mutta omaa kantaa on ymmärrettävästi vaikea olla muuttamassa.
Peruskuvio uudistuksessa on siis se, että nyt saadaan yhdenmukaistettua kauppojen aukioloajat sellaisiksi, että kuluttajat tietävät, milloin ne on auki ja milloin kiinni. Uudistuksen vastustajat vetoavat pyhäpäivien rauhoittamiseen, työntekijöiden oikeuteen pitää vapaata ja yhteiskunnan muuttumiseen 24/7 malliseksi.
Itse olen päätynyt kannattamaan hallituksen esitystä, kuten tekee myös Palvelualojen ammattiliitto. Meillä ensimmäisen kauden kansanedustajilla ei ole menneisyyden painolastia tämänkään asian suhteen, joten kannanotto voi olla kummin vaan. Oma ymmärrykseni puolustaa työntekijöiden entistä parempia mahdollisuuksia sunnuntailisiin ja toisaalta arkivapaisiin. PAM on saanut neuvoteltua hyvän paketin, jota voi nyt siis olla tukemassa. On myös hyvä, että laki saadaan voimaan jo ennen joulumyyntiä.
Se aika, jolloin Suomi eli kuusipäiväistä viikkoa on kaukana takana. Vastustamalla tätä lakia, ei saada kelloja kääntymään takaisinpäin. Jo nyt on tietyillä liikkeillä ollut mahdollista pitää ovia auki myös sunnuntaisin ja yksintyöskentelyn vaarat ovat olleet olemassa näissäkin pikkuliikkeissä. Tällä uudistuksella ei myöskään ketään pakoteta ostoksille sunnuntaisin, vaan perheen yhteisen ajan voi ihan vapaasti käyttää muuhun, niinkuin tähänkin asti.
Peruskuvio uudistuksessa on siis se, että nyt saadaan yhdenmukaistettua kauppojen aukioloajat sellaisiksi, että kuluttajat tietävät, milloin ne on auki ja milloin kiinni. Uudistuksen vastustajat vetoavat pyhäpäivien rauhoittamiseen, työntekijöiden oikeuteen pitää vapaata ja yhteiskunnan muuttumiseen 24/7 malliseksi.
Itse olen päätynyt kannattamaan hallituksen esitystä, kuten tekee myös Palvelualojen ammattiliitto. Meillä ensimmäisen kauden kansanedustajilla ei ole menneisyyden painolastia tämänkään asian suhteen, joten kannanotto voi olla kummin vaan. Oma ymmärrykseni puolustaa työntekijöiden entistä parempia mahdollisuuksia sunnuntailisiin ja toisaalta arkivapaisiin. PAM on saanut neuvoteltua hyvän paketin, jota voi nyt siis olla tukemassa. On myös hyvä, että laki saadaan voimaan jo ennen joulumyyntiä.
Se aika, jolloin Suomi eli kuusipäiväistä viikkoa on kaukana takana. Vastustamalla tätä lakia, ei saada kelloja kääntymään takaisinpäin. Jo nyt on tietyillä liikkeillä ollut mahdollista pitää ovia auki myös sunnuntaisin ja yksintyöskentelyn vaarat ovat olleet olemassa näissäkin pikkuliikkeissä. Tällä uudistuksella ei myöskään ketään pakoteta ostoksille sunnuntaisin, vaan perheen yhteisen ajan voi ihan vapaasti käyttää muuhun, niinkuin tähänkin asti.
Sámi Oahpahusguovddás
Sivistysvaliokunnassa oli eilen jälleen kerran mielenkiintoinen kuuleminen. Hallitus on antanut Eduskunnalle esityksen laiksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta. Sivistysvaliokunta ottaa asiaan kantaa mietinnön muodossa.
Asiantuntijakuulemisessa saimme esitykseen monenlaisia näkökulmia. Kovin monta kertaa ei täällä etelässä tule mietittyä yhden vähemmistökansamme asioita. Nyt meillä on mahdollisuus olla joko edesauttamassa alkuperäiskansan mahdollisuuksia jatkaa kulttuuriaan ja elinkeinoaan tai sitten voimme olla sitä jarruttamassa.
Viime keväinen vierailumme ympäristövaliokunnan porukan kanssa Pohjois-Lapissa antoi ihan uudenlaisen perspektiivin saamelaisten asioihin. Mielestäni tämänkaltaisen rikkaan kulttuurin ja kielen säilyttäminen on meidän kaikkien suomalaisten asia.
Asiantuntijakuulemisessa saimme esitykseen monenlaisia näkökulmia. Kovin monta kertaa ei täällä etelässä tule mietittyä yhden vähemmistökansamme asioita. Nyt meillä on mahdollisuus olla joko edesauttamassa alkuperäiskansan mahdollisuuksia jatkaa kulttuuriaan ja elinkeinoaan tai sitten voimme olla sitä jarruttamassa.
Viime keväinen vierailumme ympäristövaliokunnan porukan kanssa Pohjois-Lapissa antoi ihan uudenlaisen perspektiivin saamelaisten asioihin. Mielestäni tämänkaltaisen rikkaan kulttuurin ja kielen säilyttäminen on meidän kaikkien suomalaisten asia.
torstaina, lokakuuta 22, 2009
Kyvyttömät, haluttomat ja älyttömät
Lähes vuorokauden olemme taas saaneet ihmetellä hallituksen toimia. Vähän kerrallaan ja yks kerrallaan ovat hallituksen puhuvat päät ilmestyneet televisioruutuihin kertomaan meille kansalaisille sitä, kuka ja milloin ja kenen kanssa on tehnyt päätöksen suomalaisten rauhanturvaajien poisvetämisestä Afganistanista.
Tämän päivän kyselytunti ei yrityksistä huolimatta tuonut asiaan yhtään lisävalaistusta. Päinvastoin. Hämmennystä herätti nimittäin myös se, kun pääministeri kertoi kuulleensa asiasta uutisista!? Vihdoin tämän tulisi todistaa, että hallituksella eikä sen yksittäisillä ministereillä ei ole hommat hanskassa. Tällaisessa asiassa ollaan kuulopuheiden ja luulojen varassa.
On ilmiselvää, että aikaisempi kritiikki hallituksen toimintakyvystä on ollut perusteltua. Tässä konkreettinen esimerkki siitä, kuinka asiat vaan tapahtuvat ilman, että ministerit ovat niistä tietoisia. Olisi suotavaa, että hallitus pitäisi jonkinlaisen palaverin edes siitä, kuinka he keskenään tulevat toimimaan ja viestimään. Eikä olisi ollenkaan pahitteeksi, että pohdiskelussa otettaisiin huomioon vaaleilla valitut eduskunta ja tasavallan presidentti.
Tämän päivän kyselytunti ei yrityksistä huolimatta tuonut asiaan yhtään lisävalaistusta. Päinvastoin. Hämmennystä herätti nimittäin myös se, kun pääministeri kertoi kuulleensa asiasta uutisista!? Vihdoin tämän tulisi todistaa, että hallituksella eikä sen yksittäisillä ministereillä ei ole hommat hanskassa. Tällaisessa asiassa ollaan kuulopuheiden ja luulojen varassa.
On ilmiselvää, että aikaisempi kritiikki hallituksen toimintakyvystä on ollut perusteltua. Tässä konkreettinen esimerkki siitä, kuinka asiat vaan tapahtuvat ilman, että ministerit ovat niistä tietoisia. Olisi suotavaa, että hallitus pitäisi jonkinlaisen palaverin edes siitä, kuinka he keskenään tulevat toimimaan ja viestimään. Eikä olisi ollenkaan pahitteeksi, että pohdiskelussa otettaisiin huomioon vaaleilla valitut eduskunta ja tasavallan presidentti.
tiistaina, lokakuuta 20, 2009
Syysloma
Koululaisten syyslomat ovat menossa. Tällä viikolla lomaa pidetään ainakin Mikkelissä. Vanhempien suhtautuminen syksyn lomaviikkoon on vaiheteleva. Monet erityisesti pienten koululaisten vanhemmat kokevat kovin hankalana järjestää lapselle koko viikon ajaksi valvontaa ja tekemistä, sillä läheskään kaikki vanhemmat eivät voi pitää lomaa juuri tuona kyseisenä viikkona.
Jaan tämän ongelman. Poikani on neljännellä luokalla eikä todellakaan voi huidella koko viikkoa oman onnensa nojassa päivisin, kun vanhempansa ovat töissä. Lisäripauksen tähän tuo tietenkin niin minulle kuin tuhansille kaltaisilleni se, että lapsen isä asuu eri osoitteessa ja pojan tämänkin lomaviikon hoito on minun vastuullani, enkä voi olla pois töistä.
Pelastuksena niin äidille kuin lapsellekin on seurakunta. Seurakunta on ymmärtänyt ongelman ja on järjestänyt kahden päivän mittaisen leirin. Onni kavereineen ilmoittautui innokaasti Susinemen leirille ja näin tiedän sujuvan mukavasti pari ekaa lomapäivää. Eilen lähdön hetkellä, hän tosin "hieman" kritisoi tulevien rukouksien määrää, mutta lohdutin, että siinä on sitten urakoitu loppuvuoden rukoilut.
Loppuviikko sujuu oman äitini ja veljeni perheeen suosiollisella avustuksella. Ilman tätä turvaverkkoa syysloman järjestäminen olisi todella hankalaa. Läheskään kaikilla tätä verkkoa ei ole käytettävissä ja mielestäni näiden perheiden kannalta olisikin järkevää lyhentää syysloma muutamaan päivään, niinkuin monilla paikkakunnilla on tehty.
Jaan tämän ongelman. Poikani on neljännellä luokalla eikä todellakaan voi huidella koko viikkoa oman onnensa nojassa päivisin, kun vanhempansa ovat töissä. Lisäripauksen tähän tuo tietenkin niin minulle kuin tuhansille kaltaisilleni se, että lapsen isä asuu eri osoitteessa ja pojan tämänkin lomaviikon hoito on minun vastuullani, enkä voi olla pois töistä.
Pelastuksena niin äidille kuin lapsellekin on seurakunta. Seurakunta on ymmärtänyt ongelman ja on järjestänyt kahden päivän mittaisen leirin. Onni kavereineen ilmoittautui innokaasti Susinemen leirille ja näin tiedän sujuvan mukavasti pari ekaa lomapäivää. Eilen lähdön hetkellä, hän tosin "hieman" kritisoi tulevien rukouksien määrää, mutta lohdutin, että siinä on sitten urakoitu loppuvuoden rukoilut.
Loppuviikko sujuu oman äitini ja veljeni perheeen suosiollisella avustuksella. Ilman tätä turvaverkkoa syysloman järjestäminen olisi todella hankalaa. Läheskään kaikilla tätä verkkoa ei ole käytettävissä ja mielestäni näiden perheiden kannalta olisikin järkevää lyhentää syysloma muutamaan päivään, niinkuin monilla paikkakunnilla on tehty.
Hankalaa
Mikkelissä on vallalla lähes sotatila. Kolmenkymmenen vuoden ajan on kaupunkiin yritetty rakentaa ns. Hänskin tekojääkenttää. Hänski sijaitsee keskellä kaupunkia ja on toiminut jääurheilijoitten ja sunnuntailuistelijoitten kenttänä aina silloin, kun jäädytys on onnistunut.
Oman valtuustourani (9 v.) aikana tekojään rakentaminen entisen tilalle on ollut esillä budjettiasiana kait joka syksy. Muistan, että joskus apulaiskaupunginjohtaja toi hallitukselle esityksen, jolla tekojääkenttä olisi rakennettu Kalevankankaan urheilualueelle. Paikallinen jääpalloseura vastusti tätä suunnitelmaa. Itse sen sijaan monien muiden tavoin tuin ajatusta. Hävisimme ja suunnittelu Hänskin rakentamiseksi jatkui.
Viime kaudella rakentamispäätös vihdoin tehtiin. Rakennustyöt ovat olleet käynnissä lähes yötäpäivää tänä syksynä, kunnes nyt yht'äkkiä pysähtyivät. Lähikatujen asukkaat ovat määrätietoisesti vastustaneet monitoimikentän rakentamista ja ovat nyt valituksellaan saaneet hankkeen pysähtymään.
Heillä on valittamiseensa täysi oikeus, vaikkakin oman ymmärrykseni mukaan itse päätökselle he eivät voi mitään. Asia on kaikkien kannalta todella harmittava eikä nyt keskeneräinen kenttä ole ilo kenenkään silmälle, ei myöskään kaupungin muille veronmaksajille. Vuosikausia jatkunut hanke kaikkine vaiheineen on osoitus siitä, että ainoastaan kunnollinen ja huolellinen valmistelu ja perusteltu päätöksenteko voivat tuoda hyvän lopputuloksen.
Olen jälkiviisas ja totean, että mikäli monitoimikenttä olisi päätetty tehdä Kalevankankaalle, siellä olisi pelattu jo monet SM-tason jääpallopelit. Nyt ovat viisaat neuvot tarpeen siinä, kuinka tästä umpikujasta päästäisiin yli ilman enempiä vahinkoja. Itse olen neuvoton.
Oman valtuustourani (9 v.) aikana tekojään rakentaminen entisen tilalle on ollut esillä budjettiasiana kait joka syksy. Muistan, että joskus apulaiskaupunginjohtaja toi hallitukselle esityksen, jolla tekojääkenttä olisi rakennettu Kalevankankaan urheilualueelle. Paikallinen jääpalloseura vastusti tätä suunnitelmaa. Itse sen sijaan monien muiden tavoin tuin ajatusta. Hävisimme ja suunnittelu Hänskin rakentamiseksi jatkui.
Viime kaudella rakentamispäätös vihdoin tehtiin. Rakennustyöt ovat olleet käynnissä lähes yötäpäivää tänä syksynä, kunnes nyt yht'äkkiä pysähtyivät. Lähikatujen asukkaat ovat määrätietoisesti vastustaneet monitoimikentän rakentamista ja ovat nyt valituksellaan saaneet hankkeen pysähtymään.
Heillä on valittamiseensa täysi oikeus, vaikkakin oman ymmärrykseni mukaan itse päätökselle he eivät voi mitään. Asia on kaikkien kannalta todella harmittava eikä nyt keskeneräinen kenttä ole ilo kenenkään silmälle, ei myöskään kaupungin muille veronmaksajille. Vuosikausia jatkunut hanke kaikkine vaiheineen on osoitus siitä, että ainoastaan kunnollinen ja huolellinen valmistelu ja perusteltu päätöksenteko voivat tuoda hyvän lopputuloksen.
Olen jälkiviisas ja totean, että mikäli monitoimikenttä olisi päätetty tehdä Kalevankankaalle, siellä olisi pelattu jo monet SM-tason jääpallopelit. Nyt ovat viisaat neuvot tarpeen siinä, kuinka tästä umpikujasta päästäisiin yli ilman enempiä vahinkoja. Itse olen neuvoton.
Upea pressa
Naisverkoston tilaisuus perjantaina oli vaikuttava. Presidenttimme ei pettänyt ennakko-odotuksia. Lounastilaisuus oli tunnelmaltaan alusta lähtien hyvin välitön ja epämuodollinen. Verkoston tämänhetkinen puheenohtaja Merja Kyllönen (vas.) hoiti homman hyvin ja kokooonpanosta huolimatta (parikymmentä kovaäänistä naista) tilanne oli kontrollissa.
Presidentti Halonen piti alustuksen, joka herätti paitsi tilaisuudessa kysymyksiä, niin myös ajatuksia itsellenikin moneksi päiväksi. Teemat käsittelivät naisen asemaa niin sodassa kuin rauhassakin, niin perheen sisällä kuin työelämässäkin. On ollut ilo ja kunnia olla mukana tekemässä meille noin humaania ja ajattelevaa presidenttiä:)
Lounastarjoilu ei tuonut yllätystä tälläkään kertaa. Keskustelun lomassa nautimme hyvästä salaatista ja kuumasta keitosta raikkaan veden kanssa.
Presidentti Halonen piti alustuksen, joka herätti paitsi tilaisuudessa kysymyksiä, niin myös ajatuksia itsellenikin moneksi päiväksi. Teemat käsittelivät naisen asemaa niin sodassa kuin rauhassakin, niin perheen sisällä kuin työelämässäkin. On ollut ilo ja kunnia olla mukana tekemässä meille noin humaania ja ajattelevaa presidenttiä:)
Lounastarjoilu ei tuonut yllätystä tälläkään kertaa. Keskustelun lomassa nautimme hyvästä salaatista ja kuumasta keitosta raikkaan veden kanssa.
perjantaina, lokakuuta 16, 2009
Naiset koolla
Tänään on naisverkoston lounas. Olen ennenkin kertonut siitä, kuinka Apu-lehden ansiokas palsta naisverkostosta vähän liioittelee. Yleensä kokoonnumme sekalaisella kokoonpanolla noin kerran kuussa jonkun mielenkiintoisen alustajan kanssa. Tarjoilu pitää sisällään salaatin ja keiton veden kera. Kokouspaikkana on työmaaruokalamme kabinetti. Kiireiset kansanedustajat tulevat ja menevät kukin oman aikataulunsa mukaan.
Tänään on erikoistapaus. Alustajaksemme eli vieraaksemme tulee Tasavallan Presidentti ja kokous pidetään puhemihen edustustiloissa. Olemme saaneet (ihan syystäkin) ohjeet siitä, kuinka meidän tulee olla ajoissa paikalla, eikä tilaisuudesta poistuta ennen presidenttiä. Odotan tilaisuutta mielenkiinnolla.
Tänään on erikoistapaus. Alustajaksemme eli vieraaksemme tulee Tasavallan Presidentti ja kokous pidetään puhemihen edustustiloissa. Olemme saaneet (ihan syystäkin) ohjeet siitä, kuinka meidän tulee olla ajoissa paikalla, eikä tilaisuudesta poistuta ennen presidenttiä. Odotan tilaisuutta mielenkiinnolla.
Ihmettelyä
Viikko sitten laitoin meidän maakuntalehteen Länsi-Savoon mielipidekirjoitukseni koskien Yle-veroa eli mediamaksua. Olen tottunut odottelemaan julkaisua useita päiviä, sillä lehden yleisönosastopalsta ei ole kovin suuri ja ihmiset ovat aktiivisia kirjoittelemaan.
Joskus on käynyt myös niin, että olen sählännyt lähettämisen kanssa, jolloin juttu ei koskaan ole mennyt edes perille. Siitä viisastuneena olen ottanut tavaksi soittaa vastaavalle toimittajalle ja tiedustella, että onhan teksti perillä ja että milloin mahdetaan julkaista.
Näin soitin taas tämän viikon keskiviikkona. Järkyttyneenä kuuntelin toimittajan vastausta, että juttua ei aiotakaan julkaista! Ihmettelin ja äimistelin, sillä mieleeni ei ole koskaan edes tullut se vaihtoehto, että kansanedustajien tekstejä ei kaikkia julkaistaisikaan. Siihen olen toki oppinut, että tiedotteita ei julkaista kuin valikoiden, mutta että mielipidekirjoituksia ei automaattisesti julkaista, oli minulle uutta.
Perusteluna oli se, että asia ei ole enää oikein ajankohtainen ja että kirjoituksessani ei ollut mitään uutta. Olen eri mieltä. Tälläkin viikolla on lehdessä ollut useita mediamaksuun liittyviä yleisönosastokirjoituksia ja toisaalta, meille edustajille kaikille tulee kymmeniä sähköposteja päivässä liittyen tähän aiheeseen.
Äimisteltyäni asiaa hetken, jouduin tietenkin antamaan asiassa periksi. Lehtihän tekee juuri niinkuin parhaaksi näkee. Toimittajan epäilys siitä, että olisin "riemastunut" asian saamasta käänteestä, oli liioiteltu. Lohdutin häntä ja sanoin, että reaktioni oli ainoastaan kymmenesosa siitä, minkälainen hirmu voin olla oikeasti riemastuessani.
Laitan tekstin nyt kuitenkin kotisivulle muiden mielipidekirjoitusten jatkeeksi ja palautetta siitäkin voi antaa, niinkuin kaikista muistakin teksteistä ja ajatuksista.
Joskus on käynyt myös niin, että olen sählännyt lähettämisen kanssa, jolloin juttu ei koskaan ole mennyt edes perille. Siitä viisastuneena olen ottanut tavaksi soittaa vastaavalle toimittajalle ja tiedustella, että onhan teksti perillä ja että milloin mahdetaan julkaista.
Näin soitin taas tämän viikon keskiviikkona. Järkyttyneenä kuuntelin toimittajan vastausta, että juttua ei aiotakaan julkaista! Ihmettelin ja äimistelin, sillä mieleeni ei ole koskaan edes tullut se vaihtoehto, että kansanedustajien tekstejä ei kaikkia julkaistaisikaan. Siihen olen toki oppinut, että tiedotteita ei julkaista kuin valikoiden, mutta että mielipidekirjoituksia ei automaattisesti julkaista, oli minulle uutta.
Perusteluna oli se, että asia ei ole enää oikein ajankohtainen ja että kirjoituksessani ei ollut mitään uutta. Olen eri mieltä. Tälläkin viikolla on lehdessä ollut useita mediamaksuun liittyviä yleisönosastokirjoituksia ja toisaalta, meille edustajille kaikille tulee kymmeniä sähköposteja päivässä liittyen tähän aiheeseen.
Äimisteltyäni asiaa hetken, jouduin tietenkin antamaan asiassa periksi. Lehtihän tekee juuri niinkuin parhaaksi näkee. Toimittajan epäilys siitä, että olisin "riemastunut" asian saamasta käänteestä, oli liioiteltu. Lohdutin häntä ja sanoin, että reaktioni oli ainoastaan kymmenesosa siitä, minkälainen hirmu voin olla oikeasti riemastuessani.
Laitan tekstin nyt kuitenkin kotisivulle muiden mielipidekirjoitusten jatkeeksi ja palautetta siitäkin voi antaa, niinkuin kaikista muistakin teksteistä ja ajatuksista.
Kyselytunti
Eilinen kyselytunti oli vaihteeksi napakka. Ensimmäistä kertaa kuulin puhemiehen antavan meille myönteistä palautetta. Kysymykset olivat pääasiassa lyhyitä ja vastauksetkin pysyivät lähes kaikki sallitussa minuutissa.
Meidän ryhmän ensimmäinen kysymys koski opettajien lomautusta ja sitä kautta kuntataloutta. Sain napattua jatkokysymyksen ja siinä kysyin ministeri Virkkuselta ministeriön linjausta koulujen peruskorjaushankkeiden rahoittamista rakennusaikaisena eikä jälkirahoitteisena, niinkuin nyt tehdään.
Vastaus ei vastannut kysymykseen, mutta kyselytunnin jälkeen, sain ministerin pysähtymään ja hän auliisti kertoi lisää näkemyksiään. Mielestäni logiikka ei ole ihan kestävä. Kunnat joutuvat velkaantumaan ja nostamaan veroprosenttejaan jonkun yhden peruskorjaushankkeen vuoksi, kun toisaalta kuntia kannustetaan laman aikana aikaistamaan hankkeitaan. Rahoituksen myöntäminen rakennusaikaisena helpottaisi ja nopeuttaisi korjauksia. Näin myös sivistysvaliokunta lausunnossaan ensi vuoden talousarvioksi painotti.
Meidän ryhmän ensimmäinen kysymys koski opettajien lomautusta ja sitä kautta kuntataloutta. Sain napattua jatkokysymyksen ja siinä kysyin ministeri Virkkuselta ministeriön linjausta koulujen peruskorjaushankkeiden rahoittamista rakennusaikaisena eikä jälkirahoitteisena, niinkuin nyt tehdään.
Vastaus ei vastannut kysymykseen, mutta kyselytunnin jälkeen, sain ministerin pysähtymään ja hän auliisti kertoi lisää näkemyksiään. Mielestäni logiikka ei ole ihan kestävä. Kunnat joutuvat velkaantumaan ja nostamaan veroprosenttejaan jonkun yhden peruskorjaushankkeen vuoksi, kun toisaalta kuntia kannustetaan laman aikana aikaistamaan hankkeitaan. Rahoituksen myöntäminen rakennusaikaisena helpottaisi ja nopeuttaisi korjauksia. Näin myös sivistysvaliokunta lausunnossaan ensi vuoden talousarvioksi painotti.
keskiviikkona, lokakuuta 14, 2009
Kampanjakatto
Joidenkin tahojen jo pitkään odottama Tarastin työryhmän esitys hallitukselle vaalirahoituslain uudistamiseksi tuli ulos eilen. Ymmärtääkseni aivan yksimielisiä työryhmän jäsenet eivät olleet. Pikaisesti lueskelin eilen esityksen pääkohdat läpi ja ainakin näin ollen, siihen voi olla tyytyväinen.
Yhdeksi eripuran aiheeksi on noussut kampanjakaton asettaminen. Yksittäisen ehdokkaan kohdalla enimmäismäärät ovat eduskuntavaaleissa 50 000 ja kunnallisvaaleissa 10 000. Närää on herättänyt se, että summat ovat samat riippumatta vaalialueesta. Tässä olisikin pienen kritiikin paikka, elleivät nämä rajat olisi niin korkeat.
On aivan eri asia käydä vaalikampanjaa pitkien etäisyyksien maakunnissa, kuten Etelä-Savo tai Lappi, kuin Uudellamaalla ja Helsingissä. Näissä jälkimmäisissä pääsee liikkumaan julkisilla kulkuneuvoilla koko kampanjan ajan ja lisäksi kansanedustajat voivat käyttää heille/meille maksutonta HKL:n korttia. Meillä ns. maalaisilla vaalikiertueet on käytävä omilla autoilla ja omilla kustannuksilla.
Nähtäväksi jää, tulevatko lehtitalot nostamaan vaalimainoshintojaan, sillä jos jossain Pohjanmaalla viime vaaleissa suurimmat kampanjat käytiin 100 000 euron summilla, niin lehdille jäävä kate tulee tulevaisuudessa olemaan pienempi elleivät hinnat vastaavasti nouse. Villi veikkaukseni on, että ainakaan lehdet eivät tule tästä uudistuksesta kärsimään.
Yhdeksi eripuran aiheeksi on noussut kampanjakaton asettaminen. Yksittäisen ehdokkaan kohdalla enimmäismäärät ovat eduskuntavaaleissa 50 000 ja kunnallisvaaleissa 10 000. Närää on herättänyt se, että summat ovat samat riippumatta vaalialueesta. Tässä olisikin pienen kritiikin paikka, elleivät nämä rajat olisi niin korkeat.
On aivan eri asia käydä vaalikampanjaa pitkien etäisyyksien maakunnissa, kuten Etelä-Savo tai Lappi, kuin Uudellamaalla ja Helsingissä. Näissä jälkimmäisissä pääsee liikkumaan julkisilla kulkuneuvoilla koko kampanjan ajan ja lisäksi kansanedustajat voivat käyttää heille/meille maksutonta HKL:n korttia. Meillä ns. maalaisilla vaalikiertueet on käytävä omilla autoilla ja omilla kustannuksilla.
Nähtäväksi jää, tulevatko lehtitalot nostamaan vaalimainoshintojaan, sillä jos jossain Pohjanmaalla viime vaaleissa suurimmat kampanjat käytiin 100 000 euron summilla, niin lehdille jäävä kate tulee tulevaisuudessa olemaan pienempi elleivät hinnat vastaavasti nouse. Villi veikkaukseni on, että ainakaan lehdet eivät tule tästä uudistuksesta kärsimään.
Päällystakki
Eilen illalla lopetin työnteon huoneessani poikkeuksellisesti jo 18.30 maissa. Olin saanut jo keväällä varattua lipun Ryhmäteatterin Päällystakki -esitykseen ja näytös oli eilen. Onneksi oli lippu ja onneksi tuli mentyä. Muutoin olisin saattanut jälleen jämähtää nyhväämään työhuoneeseen liian pitkäksi aikaa.
Pitkästä aikaa teatterikokemus oli kaikin puolin nautittava. Omaan mielentilaani sopivan hauska (todella hauska) ja kuitenkin kovin puhutteleva. Suosittelenkin kaikille kyselemään peruutuspaikkoja, sillä esitykset ovat olleet loppuunmyytyjä jo pitkään.
Eduskunnan kerhoista on puhuttu julkisuudessa hyvinkin vähättelevään, naureskelevaan ja moitittavaan sävyyn. Omat kokemukseni kerhotoiminnasta ovat kovin vähäiset, mutta ainakin Teatteri-ja näytelmäkerho tekee koko talon henkilökunnalle tarpeellista työtä varaamalla erilaisiin teatteriesityksiin lippuja, joita jokainen talossa työskentelevä voi halutessaan itselleen (avec) OSTAA.
Pitkästä aikaa teatterikokemus oli kaikin puolin nautittava. Omaan mielentilaani sopivan hauska (todella hauska) ja kuitenkin kovin puhutteleva. Suosittelenkin kaikille kyselemään peruutuspaikkoja, sillä esitykset ovat olleet loppuunmyytyjä jo pitkään.
Eduskunnan kerhoista on puhuttu julkisuudessa hyvinkin vähättelevään, naureskelevaan ja moitittavaan sävyyn. Omat kokemukseni kerhotoiminnasta ovat kovin vähäiset, mutta ainakin Teatteri-ja näytelmäkerho tekee koko talon henkilökunnalle tarpeellista työtä varaamalla erilaisiin teatteriesityksiin lippuja, joita jokainen talossa työskentelevä voi halutessaan itselleen (avec) OSTAA.
tiistaina, lokakuuta 13, 2009
"Lahjapolitiikka 2009-2010"
Eduskunnan kunnan sisäinen tiedote sai aikaan naurunrämähdyksen. Kansliatoimikunta on nyt viisaudessaan, kun saivat edellisellä kaudella tilatut viinit ratkaissut jotenkin, tehnyt päätöksen eduskunnan lahjapolitiikan tiukentamisesta ja lahjapalvelukäytännöistä. Päätös varmaankin tuli tarpeeseen, sillä en ainakaan minä ole aikaisemmin tiennyt lahjapolitiikan olemassaolostakaan.
"Lahjapolitiikasta 2009-2010" päätettiin siten, että "kansanedustajien ja virkamiesten eduskunnan edustajina vastaanottamat, arvoltaan yli 100 euron lahjat ovat eduskunnan omaisuutta ja niistä ilmoitetaan lahjakirjanpitoon".
Ymmärtääkseni olen kansanedustajana eduskunnan edustaja jatkuvasti, liikkuessani milloin missäkin. Tarkoittaakohan tämä ohjeistus nyt sitten sitä, että kun kierrellessäni pitkin maakuntaa, on minun aina kysyttävä saamani ruisleivän, villasukkien, kalapaketin tai kunnan historiateoksen HINTA.
Kuka niiden viimeksi saamieni punaisten villasukkienkin arvon pystyy määrittelemään? Lämpivyydeltään ne ovat ainakin tuhannen euron arvoiset. Miten arvo määritellään Puulalta pyydetylle kalalle; lasketaanko siihen kalastajan työkustannukset, kuljetuksesta aiheutuneet kulut vai ainoastaan kilohinta torilla myytynä??
Tarkoittaako tämä sitä, että minun on tuotava kaikki nämä saamani muistamiset, joita itse arvostan korkealle, niin eduskuntaan ja joku muu suorittaa sitten KATSELMUKSEN, että onko arvo yli vai alle 100 euroa?
Mielestäni kansliatoimikunta on nyt kyllä sotkeutunut ohjeistuksessaan hiukan epäoleelliseen. Jos en tietäisi ja tuntisi porukkaa, voisin jopa epäillä, että uusi "Lahjapolitiikka 2009-1010" on kirjoitettu sen jälkeen, kun ensin kollektiivisesti on saatu em. viiniongelma ratkaistua...
"Lahjapolitiikasta 2009-2010" päätettiin siten, että "kansanedustajien ja virkamiesten eduskunnan edustajina vastaanottamat, arvoltaan yli 100 euron lahjat ovat eduskunnan omaisuutta ja niistä ilmoitetaan lahjakirjanpitoon".
Ymmärtääkseni olen kansanedustajana eduskunnan edustaja jatkuvasti, liikkuessani milloin missäkin. Tarkoittaakohan tämä ohjeistus nyt sitten sitä, että kun kierrellessäni pitkin maakuntaa, on minun aina kysyttävä saamani ruisleivän, villasukkien, kalapaketin tai kunnan historiateoksen HINTA.
Kuka niiden viimeksi saamieni punaisten villasukkienkin arvon pystyy määrittelemään? Lämpivyydeltään ne ovat ainakin tuhannen euron arvoiset. Miten arvo määritellään Puulalta pyydetylle kalalle; lasketaanko siihen kalastajan työkustannukset, kuljetuksesta aiheutuneet kulut vai ainoastaan kilohinta torilla myytynä??
Tarkoittaako tämä sitä, että minun on tuotava kaikki nämä saamani muistamiset, joita itse arvostan korkealle, niin eduskuntaan ja joku muu suorittaa sitten KATSELMUKSEN, että onko arvo yli vai alle 100 euroa?
Mielestäni kansliatoimikunta on nyt kyllä sotkeutunut ohjeistuksessaan hiukan epäoleelliseen. Jos en tietäisi ja tuntisi porukkaa, voisin jopa epäillä, että uusi "Lahjapolitiikka 2009-1010" on kirjoitettu sen jälkeen, kun ensin kollektiivisesti on saatu em. viiniongelma ratkaistua...
Kuntaa ja koulutusta
Eilen illalla piipahdin Savonlinnassa. Siellä paikallinen opettajien ammattijärjestö piti syyskokoustaan. Olin kutsuttuna kertomassa ajankohtaisia kuulumisia sivistysvaliokunnan näkökulmasta.
Kiireisestä aikataulustani huolimatta, saimme aikaan napakkaa keskustelua. Kerroin muutamasta hallituksen esityksestä, jotka kuntien opetuspuolen budjeteissa tulisi ymmärtää ottaa huomioon. Kuntataloudesta puhuessamme, emme voineet välttyä puhumasta lomautuksista.
Savonlinnassa on ilmeisen hyvä tilanne (Savonrannasta johtuen), sillä lomautuksiin ei ilmeisesti olla menossa, vaikka taloustilanne kaupungissa onkin huono. Mikkelin ja muiden kuntien jo tekemät lomautukset saivat yleisöltä kritiikkiä ja tietenkin ihan aiheesta.
Kysyin porukoilta perusteluja sille ehdotukselle, että lailla kiellettäisiin opettajien lomautus. Asia on nimittäin koko muun kunnan henkilöstön kannalta epäreilu, jos yksi ammattiryhmä jätetään lomautusten ulkopuolelle. Järkevä kuulemani perustelu oli se, että ne kunnan työntekijät, jotka työskentelevät suoraan ihmisten (lapset,vanhukset, sairaat) parissa, välttyisivät lomautukselta. Toisaalta, jäljelle jäävä joukko on kovin pieni, eikä tavoiteltu taloudellinen hyöty tule näin ollen suureksi.
Lomautukset kaikkinensa on siis huono keino talouden oikaisemiseksi. Yhtenä äärimmäisenä keinona muiden keinojen kanssa me Mikkelissä teimme sen viime vuonna ja nyt näyttää siltä, että se oli kaiken tuskan väärtti. Olemme saaneet taloutemme suunnan muuttumaan, mutta se vaatii edelleen uusia toimia. Lomautuskikka on meidän osalta vaan nyt loppuunkäytetty.
Rakenteiden uudistaminen on käynnissä ja yhteistyötä yli kuntarajojen on pyrittävä lisäämään joka sektorilla. Samat lääkkeet tulisi ottaa käyttöön muissakin kunnissa, uskoakseni myös Savonlinnassa. Pelkällä veroprosentin nostolla emme tule pärjäämään, veronmaksukykyiset ovat Etelä-Savossa harveneva luonnonvara ja mikäli emme saa uusia, ei meitä pelasta edes 50 %:n verot. Kaikkinensa veropolitiikka tulee miettiä uusiksi siten, että saisimme paremmin ohjattua kunnille sellaisia rahavirtoja, jotka nyt kunnantalon kiertävät kaukaa. Näitä ovat esim. pääomaverotulot.
Kiireisestä aikataulustani huolimatta, saimme aikaan napakkaa keskustelua. Kerroin muutamasta hallituksen esityksestä, jotka kuntien opetuspuolen budjeteissa tulisi ymmärtää ottaa huomioon. Kuntataloudesta puhuessamme, emme voineet välttyä puhumasta lomautuksista.
Savonlinnassa on ilmeisen hyvä tilanne (Savonrannasta johtuen), sillä lomautuksiin ei ilmeisesti olla menossa, vaikka taloustilanne kaupungissa onkin huono. Mikkelin ja muiden kuntien jo tekemät lomautukset saivat yleisöltä kritiikkiä ja tietenkin ihan aiheesta.
Kysyin porukoilta perusteluja sille ehdotukselle, että lailla kiellettäisiin opettajien lomautus. Asia on nimittäin koko muun kunnan henkilöstön kannalta epäreilu, jos yksi ammattiryhmä jätetään lomautusten ulkopuolelle. Järkevä kuulemani perustelu oli se, että ne kunnan työntekijät, jotka työskentelevät suoraan ihmisten (lapset,vanhukset, sairaat) parissa, välttyisivät lomautukselta. Toisaalta, jäljelle jäävä joukko on kovin pieni, eikä tavoiteltu taloudellinen hyöty tule näin ollen suureksi.
Lomautukset kaikkinensa on siis huono keino talouden oikaisemiseksi. Yhtenä äärimmäisenä keinona muiden keinojen kanssa me Mikkelissä teimme sen viime vuonna ja nyt näyttää siltä, että se oli kaiken tuskan väärtti. Olemme saaneet taloutemme suunnan muuttumaan, mutta se vaatii edelleen uusia toimia. Lomautuskikka on meidän osalta vaan nyt loppuunkäytetty.
Rakenteiden uudistaminen on käynnissä ja yhteistyötä yli kuntarajojen on pyrittävä lisäämään joka sektorilla. Samat lääkkeet tulisi ottaa käyttöön muissakin kunnissa, uskoakseni myös Savonlinnassa. Pelkällä veroprosentin nostolla emme tule pärjäämään, veronmaksukykyiset ovat Etelä-Savossa harveneva luonnonvara ja mikäli emme saa uusia, ei meitä pelasta edes 50 %:n verot. Kaikkinensa veropolitiikka tulee miettiä uusiksi siten, että saisimme paremmin ohjattua kunnille sellaisia rahavirtoja, jotka nyt kunnantalon kiertävät kaukaa. Näitä ovat esim. pääomaverotulot.
perjantaina, lokakuuta 09, 2009
Derivaatat kehiin!
Työviikko jatkuu tällä kertaa ihan väärässä maakunnassa. Lähden nimittäin pian Turun junaan, sillä Naantalissa pidetään nyt viikonloppuna valtakunnalliset matematiikanopettajien koulutuspäivät. Olen lupautunut paikkaamaan kollega Paasiota siellä ja kertomaan eduskunnan ajankohtaisista asioista sivistyksen näkökulmasta.
Onni viettää tätä viikonloppua isänsä kanssa, joten olin aivan joutavana lähtemään seikkailulle Varsinais-Suomeen. En olekaan sillä kulmalla käynyt vuosiin, joten otetaanpa ihan opintoretken kannalta tämäkin reissu.
Koulutuspäivien ohjelma näyttää olevan tosi monipuolinen ja tiivis. Mietin vielä junassa omaa esitystäni ja sitä, paljastanko paikallaoleville matikkaneroille oman säälittävän surkean matematiikan ymmärrykseni. Ehkä se paljastuu ihan kertomattakin:)
Onni viettää tätä viikonloppua isänsä kanssa, joten olin aivan joutavana lähtemään seikkailulle Varsinais-Suomeen. En olekaan sillä kulmalla käynyt vuosiin, joten otetaanpa ihan opintoretken kannalta tämäkin reissu.
Koulutuspäivien ohjelma näyttää olevan tosi monipuolinen ja tiivis. Mietin vielä junassa omaa esitystäni ja sitä, paljastanko paikallaoleville matikkaneroille oman säälittävän surkean matematiikan ymmärrykseni. Ehkä se paljastuu ihan kertomattakin:)
Raivona
Eilen illalla kämpillä, kun olin muutenkin pahalla päällä, raivostuin. Toivottavasti naapurit eivät kuulleet kiroamistani. Sähköpostiin oli näet tullut viesti, jossa kehotettiin avaamaan linkki. Viestin lähettäjän nimi vaikutti jotenkin tutulta, joten poikkeuksellisesti avasin linkin.
Jouduin jonnekin Aamulehden verkkosivuille, jossa asianomainen henkilö (Marja-Liisa Lempinen tms.) hyvin inhottavaan tyyliin reposteli meidän kansanedustajien hänen kirjeeseensä lähettämiään vastauksia.
Saamme jokainen päivittäin useita satoja sähköposteja, joista osa on tavallisilta kansalaisilta, jotka haluavat tietää mielipiteemme tai haluavat kysyä muuten vaan jotakin. Itse olen pyrkinyt vastaamaan kaikille asiallisille ja nimellisille. Vastauksien kirjoittaminen ei käy käden käänteessä, vaan vaatii jokapäiväisen rutiinityön lisäksi aina oman pysähtymisensä.
Suurin osa kansalaiskirjeen lähettäneistä on aivan tosissaan ja arvostavat sitä, että kirjeeseen vastataan edes lyhyesti. Itse olen halunnut palvella tälläkin tavalla. Olen aivan raivoissani edelleenkin siitä, että meidän työtämme ei tässäkään muodossa arvosteta ja että meidän kustannuksella tehdään asiallisissa yhteyksissä törkeällä tavalla pilaa.
Pahoillani olen siitä, että tällainen tarkoitushakuinen ihmisten nolaaminen on nyt ulottunut myös meihin asiakaspalvelijoihin. Itse aion jatkaa kirjeisiin vastaamista, mutta tiedän, että jotkut kollegat jättävät sen vähänkin tästäedes tekemättä. Tämäkö on sitä arvokasta ja avointa tiedonvälitystä ruokkivaa toimintaa?
Jouduin jonnekin Aamulehden verkkosivuille, jossa asianomainen henkilö (Marja-Liisa Lempinen tms.) hyvin inhottavaan tyyliin reposteli meidän kansanedustajien hänen kirjeeseensä lähettämiään vastauksia.
Saamme jokainen päivittäin useita satoja sähköposteja, joista osa on tavallisilta kansalaisilta, jotka haluavat tietää mielipiteemme tai haluavat kysyä muuten vaan jotakin. Itse olen pyrkinyt vastaamaan kaikille asiallisille ja nimellisille. Vastauksien kirjoittaminen ei käy käden käänteessä, vaan vaatii jokapäiväisen rutiinityön lisäksi aina oman pysähtymisensä.
Suurin osa kansalaiskirjeen lähettäneistä on aivan tosissaan ja arvostavat sitä, että kirjeeseen vastataan edes lyhyesti. Itse olen halunnut palvella tälläkin tavalla. Olen aivan raivoissani edelleenkin siitä, että meidän työtämme ei tässäkään muodossa arvosteta ja että meidän kustannuksella tehdään asiallisissa yhteyksissä törkeällä tavalla pilaa.
Pahoillani olen siitä, että tällainen tarkoitushakuinen ihmisten nolaaminen on nyt ulottunut myös meihin asiakaspalvelijoihin. Itse aion jatkaa kirjeisiin vastaamista, mutta tiedän, että jotkut kollegat jättävät sen vähänkin tästäedes tekemättä. Tämäkö on sitä arvokasta ja avointa tiedonvälitystä ruokkivaa toimintaa?
torstaina, lokakuuta 08, 2009
SATA kesää,tuhat vuotta....
Kyselytunnit alkavat todellakin toistaa itseään. Ministereiden vastauksista puhumattakaan. On ihan sama, kuka kysyy mitä tahansa, niin vastaukset aloitetaan sanoilla "työryhmä", "komitea" ja "selvitys".
Tänään meidän ryhmän ensimmäinen kysymys käsitteli valtion henkilöstöpolitiikkaa ja esimerkkinä viimeaikainen THL:n kokema irtisanomisten aalto. Vassareiden kysymys koski omaishoitoa.
Molemmissa olivat vastaajina Hyssälä (kesk.) ja Risikko (kok.). Molemmat kiemurtelivat vaustauksiensa kanssa ja kumpanenkin meni jälleen SATA-komitean taakse. Samaa hokemaa kaikista sosiaali-ja terveydenhuoltoon liittyvistä asioista olemme saaneet kuulla vuositolkulla. Uudistuksia ja parannuksia luvataan, mutta niiden kerrotaan olevan SATA-komiteassa. Miksi??? Milloin ne meinataan tuoda ulos sieltä???
Ihmiset odottavat parannuksia joihinkin epäkohtiin ja niitä on hallituksen suulla luvattu tehdä. Mystinen SATA-komitea on nyt se mantra, jota hoetaan ja kuvitellaan, että ihmiset tyytyvät siihen. Väärä luulo. Varmasti monet muutkin kuin minä alkavat kyllästyä tähän väistelyyn ja toivon mukaan paine hallituspuolueiden suuntaan saisi aikaan muutoksia.
Tunnin aikana ehdin moneen otteeseen mielessäni hyräillä jotakin humppabiisiä: "Sata kesää,tuhat yötä..." Nyt on ilta piloilla, kun tämä renkutus jäi soimaan päähän ja tuo mieleeni koko ajan sen, kuinka maan hallitus pakoilee vastuutaan sosiaali- ja terveydenhuollon epäkohtien korjaamisessa.
Tänään meidän ryhmän ensimmäinen kysymys käsitteli valtion henkilöstöpolitiikkaa ja esimerkkinä viimeaikainen THL:n kokema irtisanomisten aalto. Vassareiden kysymys koski omaishoitoa.
Molemmissa olivat vastaajina Hyssälä (kesk.) ja Risikko (kok.). Molemmat kiemurtelivat vaustauksiensa kanssa ja kumpanenkin meni jälleen SATA-komitean taakse. Samaa hokemaa kaikista sosiaali-ja terveydenhuoltoon liittyvistä asioista olemme saaneet kuulla vuositolkulla. Uudistuksia ja parannuksia luvataan, mutta niiden kerrotaan olevan SATA-komiteassa. Miksi??? Milloin ne meinataan tuoda ulos sieltä???
Ihmiset odottavat parannuksia joihinkin epäkohtiin ja niitä on hallituksen suulla luvattu tehdä. Mystinen SATA-komitea on nyt se mantra, jota hoetaan ja kuvitellaan, että ihmiset tyytyvät siihen. Väärä luulo. Varmasti monet muutkin kuin minä alkavat kyllästyä tähän väistelyyn ja toivon mukaan paine hallituspuolueiden suuntaan saisi aikaan muutoksia.
Tunnin aikana ehdin moneen otteeseen mielessäni hyräillä jotakin humppabiisiä: "Sata kesää,tuhat yötä..." Nyt on ilta piloilla, kun tämä renkutus jäi soimaan päähän ja tuo mieleeni koko ajan sen, kuinka maan hallitus pakoilee vastuutaan sosiaali- ja terveydenhuollon epäkohtien korjaamisessa.
Kuin kaksi marjaa
Jommalla kummalla kanavalla oli aamu-tv:ssä peräkkäin pätkät kahden maan pääministeristä. Ensin kerrottiin Italian Silvio Berlusconista ja häneen kohdistuvista rikosepäilyistä. Berlusconin kommentteja luonnehdittiin ylimielisiksi ja uhoaviksi. Myös minun mielestäni ne olivat sellaisia.
Seuraavaksi uutisissa puhuttiin Suomen pääministeristä. Hänen talossaan oli joku rakennusmestari tehnyt "katselmuksen" pääministeriin kohdistuvien lahjusepäilyksien kumoamiseksi. Aamu-tv:ssä referoitiin myös iltapäivälehteä, jossa todettiin, että "puhtaat paperit".
Näiden kahden pääministerin edesottamukset ovat erikoisen yhteneväisiä. Kumpaakaan ei tunnu hetkauttavan se, että toistuvasti on epäiltynä jostakin vilunkipelistä ja, että syyllinen epäilyihin löytyy aina jostain muualta. Yhteistä on myös ylimielisyys ja ylivertaisuuden tunteen osoittaminen muuta maailmaa kohtaan.
Erilaista on se, että toista me suomalaisetkin olemme paheksuneet jo vuosikausia. Naureskellen ja ihmetellen olemme seuranneet sitä, kuinka italialaiset voivat olla niin hölmöjä, että eivät saa yhtä kansallista imagoaan heikentävää tekijää pois pelistä, vaan antavat hänen vuodesta toiseen pullistella milloin milläkin forumilla.
Voi olla, että samanlaista ihmettelyä meitä suomalaisia kohtaan tunnetaan nyt jossain päin maailmaa. Tulisikohan suomalaisten itsensä ajatella jotakin...?? Olisiko syytä kertoa keisarille jotakin hänen vaatetuksestaan...??
Seuraavaksi uutisissa puhuttiin Suomen pääministeristä. Hänen talossaan oli joku rakennusmestari tehnyt "katselmuksen" pääministeriin kohdistuvien lahjusepäilyksien kumoamiseksi. Aamu-tv:ssä referoitiin myös iltapäivälehteä, jossa todettiin, että "puhtaat paperit".
Näiden kahden pääministerin edesottamukset ovat erikoisen yhteneväisiä. Kumpaakaan ei tunnu hetkauttavan se, että toistuvasti on epäiltynä jostakin vilunkipelistä ja, että syyllinen epäilyihin löytyy aina jostain muualta. Yhteistä on myös ylimielisyys ja ylivertaisuuden tunteen osoittaminen muuta maailmaa kohtaan.
Erilaista on se, että toista me suomalaisetkin olemme paheksuneet jo vuosikausia. Naureskellen ja ihmetellen olemme seuranneet sitä, kuinka italialaiset voivat olla niin hölmöjä, että eivät saa yhtä kansallista imagoaan heikentävää tekijää pois pelistä, vaan antavat hänen vuodesta toiseen pullistella milloin milläkin forumilla.
Voi olla, että samanlaista ihmettelyä meitä suomalaisia kohtaan tunnetaan nyt jossain päin maailmaa. Tulisikohan suomalaisten itsensä ajatella jotakin...?? Olisiko syytä kertoa keisarille jotakin hänen vaatetuksestaan...??
Ikävä juttu
Pari päivää sitten kuulimme, että eduskunnan urheilukerhossa on epäilys varojen väärinkäytöstä. Epäilty, eduskunnan virkakuntaan kuuluva henkilö, olikin jo tunnustanut syyllistyneensä rikokseen. Ikävä juttu kaikkinensa.
Olemme olleet tässä talossa kuin lintukodossa ja tottuneet luottamaan virkamiehiimme tilanteessa kuin tilanteessa. Itsekin olen huolettomasti jättänyt työhuoneen oven aina auki, lompakot ja kassit milloin mihinkin, luottaen siihen, että täällä on niin henki kuin omaisuuskin turvassa.
Tästä ikävästä (inhimillisestikin tosi ikävästä) tapauksesta huolimatta on vaan todettava, että suureen henkilöstömäärään mahtuu siis täälläkin monenlaista tallaajaa. Uskon, että kyse on ainoastaan yhden ihmisen väärinkäytöksestä, eikä loppuja virkamiehiä tule leimata. Eipähän virkamiehetkään ole meitä kansanedustajia moittineet silloinkaan, kun joku meistä 200 on tehnyt väärin.
Olemme olleet tässä talossa kuin lintukodossa ja tottuneet luottamaan virkamiehiimme tilanteessa kuin tilanteessa. Itsekin olen huolettomasti jättänyt työhuoneen oven aina auki, lompakot ja kassit milloin mihinkin, luottaen siihen, että täällä on niin henki kuin omaisuuskin turvassa.
Tästä ikävästä (inhimillisestikin tosi ikävästä) tapauksesta huolimatta on vaan todettava, että suureen henkilöstömäärään mahtuu siis täälläkin monenlaista tallaajaa. Uskon, että kyse on ainoastaan yhden ihmisen väärinkäytöksestä, eikä loppuja virkamiehiä tule leimata. Eipähän virkamiehetkään ole meitä kansanedustajia moittineet silloinkaan, kun joku meistä 200 on tehnyt väärin.
keskiviikkona, lokakuuta 07, 2009
Lähellä, mutta kaukana
Etelä-Savon kansanedustajat saimme olla äsken vastaanottamassa Kangasniemen kunnan lähetystöä yhdessä hallintovaliokunnan pj Tapani Töllin (kesk.) ja poliisiylijohtaja Paateron kanssa. Kunnan luottamushenkilöt ja tietenkin kuntalaiset ovat todella hädissään siitä, että heiltä aiotaan viedä viimeisetkin poliisin palvelut kunnasta.
Huoli on tietenkin ymmärrettävä. Poliisihallinnon uudistustarpeen ymmärrän myös ja olen valmis tukemaan sitä tavoitetta, että uudistuksella saadaan tehostettua ja järkevoitettyä toimintaa. Tavoite tulisi vaan toteuttaa sillä edellytyksellä, että ihmisten kokema turvattomuus ei lisäänny ja että erityisesti hätätilanteessa poliisin paikalle pääseminen ei kestäisi liian kauaa.
Kunnan edustajat olivat varustautuneet hyvin ja kertoivat, kuinka kaavailtu uudistus tulisi käytännössä toimimaan negatiivisella tavalla. Samankaltaista viestiä olemme saaneet kuulla myös oikeaa kenttätyötä tekeviltä liikkuvilta poliiseilta, jotka kokevat, että hälytysmatkat ovat liian pitkät ja avun saanti kestää liian kauan.
Sovimmekin kansanedustajaporukalla, että varaamme Mikkelin poliisilaitoksen päällikön luo audienssin ja yritämme saada hänet vakuutettua siitä, että maalaisjärki tulisi ottaa käyttöön tässäkin uudistuksessa. Poliisiylijohtaja tuki meitä tässä ajatuksessa.
Huoli on tietenkin ymmärrettävä. Poliisihallinnon uudistustarpeen ymmärrän myös ja olen valmis tukemaan sitä tavoitetta, että uudistuksella saadaan tehostettua ja järkevoitettyä toimintaa. Tavoite tulisi vaan toteuttaa sillä edellytyksellä, että ihmisten kokema turvattomuus ei lisäänny ja että erityisesti hätätilanteessa poliisin paikalle pääseminen ei kestäisi liian kauaa.
Kunnan edustajat olivat varustautuneet hyvin ja kertoivat, kuinka kaavailtu uudistus tulisi käytännössä toimimaan negatiivisella tavalla. Samankaltaista viestiä olemme saaneet kuulla myös oikeaa kenttätyötä tekeviltä liikkuvilta poliiseilta, jotka kokevat, että hälytysmatkat ovat liian pitkät ja avun saanti kestää liian kauan.
Sovimmekin kansanedustajaporukalla, että varaamme Mikkelin poliisilaitoksen päällikön luo audienssin ja yritämme saada hänet vakuutettua siitä, että maalaisjärki tulisi ottaa käyttöön tässäkin uudistuksessa. Poliisiylijohtaja tuki meitä tässä ajatuksessa.
tiistaina, lokakuuta 06, 2009
Luottamusta
Olen saanut viime viikon torstain jälkeen selitellä usealle eri taholle sitä, miksi demarit äänestivät vaalirahatiedonannossa tyhjää. Porvarit ovat asian ympärillä riekkuneet kuin viimeistä päivää ja suotakoon se heille. Ääni kellossa muuttunee vielä.
Tosiasiassa meidän äänestyskäyttäytymisemme oli aivan looginen. Oma esityksemme luottamuksesta oli ensin ja silloin äänestimme ei. Toisena pontena oli kristillisdemokraattien ponsi, johon he olivat luikauttauneet sellaisia asioita, joita me ryhmänä emme voineet hyväksyä. Olimme pakotettuja äänestämään tyhjää.
Tämän saman äänestysjärjestyksen junailun oli laittanut merkille myös Hesarin Unto Hämäläinen viikonlopun kirjoituksessaan. Näinhän se meni ja mikäli järjestys olisi ollut toinen, olisimme äänestäneetkin toisin viimeisessä äänestyksessä. Pelaamista siis, mutta tällaistahan tämä on:)
Itse asia ei siitä pahene tai parane, äänestimmepä miten tahansa. Luottamus pääministeriin on mennyt ja ihmetyttää tietenkin se, kuinka muut ryhmät voivat edelleen pitää hallitusta ja pääministeriä tilanteen tasalla olevana. Vanhasen touhuilujen ja selittelyjen ja ylimielisen käytöksen jälkeen alkaa Ilkka Kanerva todellakin vaikuttaa pyhimykseltä.
Tosiasiassa meidän äänestyskäyttäytymisemme oli aivan looginen. Oma esityksemme luottamuksesta oli ensin ja silloin äänestimme ei. Toisena pontena oli kristillisdemokraattien ponsi, johon he olivat luikauttauneet sellaisia asioita, joita me ryhmänä emme voineet hyväksyä. Olimme pakotettuja äänestämään tyhjää.
Tämän saman äänestysjärjestyksen junailun oli laittanut merkille myös Hesarin Unto Hämäläinen viikonlopun kirjoituksessaan. Näinhän se meni ja mikäli järjestys olisi ollut toinen, olisimme äänestäneetkin toisin viimeisessä äänestyksessä. Pelaamista siis, mutta tällaistahan tämä on:)
Itse asia ei siitä pahene tai parane, äänestimmepä miten tahansa. Luottamus pääministeriin on mennyt ja ihmetyttää tietenkin se, kuinka muut ryhmät voivat edelleen pitää hallitusta ja pääministeriä tilanteen tasalla olevana. Vanhasen touhuilujen ja selittelyjen ja ylimielisen käytöksen jälkeen alkaa Ilkka Kanerva todellakin vaikuttaa pyhimykseltä.
Koululainen
Tänään on ollut kirpeän syysaamun ja aurinkoisen Helsingin siivittämänä vauhdikas päivä. Ollessani aamulla bussissa, Onni soitti riemuissaan; olin unohtanut, että heillä oli lukujärjestyksessä muutos ja hänen olisi pitänyt herätä vasta tuntia myöhemmin. Parempi näinpäin, edellinen mokani oli päinvastainen ja hän myöhästyi ensimmäisen tunnin verran.
Poika ei ollut moksiskaan, jäihän hänelle runsaasti aikaa aamulla touhuta koiransa kanssa. Muutoinkin neljäsluokkalaiseni suhtautuu varsin rennosti koulunkäyntiin ja se on mielestäni ihan hyvä. Monta kertaa nimittäin meidän opettajien omat lapset joutuvat käymään kaksinkertaisen koulun, kun opet eivät malta olla opettamatta kotonakaan.
Taannoin kerroin "huolestuneena" ranskan kokeista; ne menivät epäilyksistäni huolimatta hyvin. Erikoisen koukeroisella käsialalla oli opettajan tulkinnan mukaan saatu oikeat sanat mudostettua ja lopputuloksena oli 9. Poika on tyytyväinen, kun osaa jo nyt enemmän kuin äitinsä.
Tavanomaisen kokousrumban lisäksi olen saanut tehtyä paljon kirjallisia hommia.
Poika ei ollut moksiskaan, jäihän hänelle runsaasti aikaa aamulla touhuta koiransa kanssa. Muutoinkin neljäsluokkalaiseni suhtautuu varsin rennosti koulunkäyntiin ja se on mielestäni ihan hyvä. Monta kertaa nimittäin meidän opettajien omat lapset joutuvat käymään kaksinkertaisen koulun, kun opet eivät malta olla opettamatta kotonakaan.
Taannoin kerroin "huolestuneena" ranskan kokeista; ne menivät epäilyksistäni huolimatta hyvin. Erikoisen koukeroisella käsialalla oli opettajan tulkinnan mukaan saatu oikeat sanat mudostettua ja lopputuloksena oli 9. Poika on tyytyväinen, kun osaa jo nyt enemmän kuin äitinsä.
Tavanomaisen kokousrumban lisäksi olen saanut tehtyä paljon kirjallisia hommia.
maanantaina, lokakuuta 05, 2009
Wanhat Toverit
Kollegani Jacob Söderman oli oikeassa. Hän totesi kesällä pidetyillä Wanhojen Tovereiden kesäpäivillä, että Wanhat Toverit ovat puolueemme valiojoukkoa. Tämä tuli todistetuksi tänään täällä Mikkelissäkin; pitkän tauon jälkeen saimme herätettyä henkiin oman porukkamme ja kokoonnuimme 30 pitkäaikaisen puoluetoverin kanssa lounaalle keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
Monipuolista keskustelua Mikkelin Mäntyniemessä oli käymässä puolueaktiivit Mikkelistä ja ympäristökunnista. Monella tuntui olevan käsitys siitä, kuinka puolueemme kurssi saataisi uuteen nousuun. Näitä neuvoja ja mielipiteitä tulen miettimään ja jalostamaan eteenpäin vietäviksi.
Tänään koolla ollut porukka edustaa pitkälti sitä samaa sakkia, joiden osaaminen ja tieto on suosiolla jätetty käyttämällä. Liian usein meidän yhteiskunnassamme jätetään vaille huomiota ne ihmiset, jotka jäävät työelämän ulkopuolelle eläköitymisen myötä. Eihän heidän ymmärryksensä mihinkään katoa yhden yön aikana ja toisekseen pitkän elämän aikana hankittu kokemus voisi olla yhtenä hyvänä rakennuspalikkana meille nuoremmille. Mikkelin Wanhoilla Tovereilla on käyttöä jatkossakin!
Monipuolista keskustelua Mikkelin Mäntyniemessä oli käymässä puolueaktiivit Mikkelistä ja ympäristökunnista. Monella tuntui olevan käsitys siitä, kuinka puolueemme kurssi saataisi uuteen nousuun. Näitä neuvoja ja mielipiteitä tulen miettimään ja jalostamaan eteenpäin vietäviksi.
Tänään koolla ollut porukka edustaa pitkälti sitä samaa sakkia, joiden osaaminen ja tieto on suosiolla jätetty käyttämällä. Liian usein meidän yhteiskunnassamme jätetään vaille huomiota ne ihmiset, jotka jäävät työelämän ulkopuolelle eläköitymisen myötä. Eihän heidän ymmärryksensä mihinkään katoa yhden yön aikana ja toisekseen pitkän elämän aikana hankittu kokemus voisi olla yhtenä hyvänä rakennuspalikkana meille nuoremmille. Mikkelin Wanhoilla Tovereilla on käyttöä jatkossakin!
Kolmatta sektoria
Viime viikon torstaina sain vastaanottaa eduskuntaan mieluisan vierasjoukon Mikkelistä. Setlementti ry:n järjestämälle retkelle oli päässyt lähtemään noin 25 ihmistä. Kuvaavaa tämän päivän kolmannen sektorin toimijoille on se, että matkan kustannukset saatiin katettua lahjoitusvaroin. Tavanomainen päivittäinen toiminta pystytään juuri ja juuri kattamaan RAY:n ja kaupungin myöntämien avustusten turvin.
Komannen sektorin työ on vaan näinä vuosina entistä tärkeämpää. Kuntien supistaessa toimintojaan ja ihmisten tulotason työttömyyden kasvun myötä pienentyessä, on tärkeää saada ylläpidettyä niin mielenterveys, ikäihmisten, työttömien järjestöjen kuin urheiluseurojenkin toimintaa. Viritteillä oleva uudistus (de minimis) uhkaa näitä yhdistyksiä.
Viime viikolla eduskunnassa vierailivat myös porukka eri järjestöjä, joiden pääasiallisena viestinä oli huoli nimenomaan RAY:n rahoituksen pienenemisestä. Niin sydänliitto, irti huumeista kuin aivohalvausliittokin olivat paikalla edustettuina ja heidän huolensa näistä ihmisistä on aivan aiheellinen. Säästäminen väärässä paikassa on paitsi inhimillisesti katsottuna väärin, niin myös taloudellisesti lyhytnäköistä.
Komannen sektorin työ on vaan näinä vuosina entistä tärkeämpää. Kuntien supistaessa toimintojaan ja ihmisten tulotason työttömyyden kasvun myötä pienentyessä, on tärkeää saada ylläpidettyä niin mielenterveys, ikäihmisten, työttömien järjestöjen kuin urheiluseurojenkin toimintaa. Viritteillä oleva uudistus (de minimis) uhkaa näitä yhdistyksiä.
Viime viikolla eduskunnassa vierailivat myös porukka eri järjestöjä, joiden pääasiallisena viestinä oli huoli nimenomaan RAY:n rahoituksen pienenemisestä. Niin sydänliitto, irti huumeista kuin aivohalvausliittokin olivat paikalla edustettuina ja heidän huolensa näistä ihmisistä on aivan aiheellinen. Säästäminen väärässä paikassa on paitsi inhimillisesti katsottuna väärin, niin myös taloudellisesti lyhytnäköistä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)