Varsinainen köyhien ihmisten asema ja heidän elämäntilanteensa parantaminen jäi siis eilisessä näytelmässä sivurooliin. Tuntuu paitsi turhauttavalta niin myös pahalta se, että me aidosti yritämme nostaa epäkohtia keskusteluun ja olemme jopa esittäneet keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Nämä ehdotukset on naureskeltu tyhjiksi.
Tosiasia kuitenkin on, että meillä Suomessa on tällä hetkellä 700 000 sellaista ihmistä, jotka jäävät kuukausittaisten ansioittensa kanssa alle tuhannen euron (EU:n köyhyysraja). Köyhyyden suurin aiheuttaja on työttömyys. Tälle asialle maan hallitus voisi tehdä jotakin jos haluaisi.
Ikävintä on se, että köyhyys ja muut ongelmat kasautuvat samoille ihmisille, samoille perheille. Yksinelävät ovat monesti vailla sitä turvaverkkoa, joka perheellisillä voi olla, joten heidän taloudellinen tilanteensa on pelkästään riippuvainen omista tuloista.
Kuntien heikentyneet taloustilanteet näkyvät sosiaalitoimen menojen pienenemisenä ja perusopetuksen luokkakokojen kasvattamisena. Nämä molemmat aiheuttavat kohtuuttomia haittoja juuri niille, joille elämän pitäisi olla vielä turvallista, vakaata ja tulevaisuuteen uskoa antavaa eli lapsille. Tästä porvarihallituksen välinpitämättömyydestä olen oikeasti todella vihainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti