Eduskuntavaalit alkavat olla jo lähellä. Ainakin jos lehdistä jotakin voi päätellä. Monissa lehdissä on nyt listattu nykyisistä edustajista niitä, jotka aikovat jäädä pois. Meidän omassakin lehdessä oli tänään meistä juttu samalla logiikalla. Kuudesta eteläsavolaisesta jo neljä on tehnyt päätöksensä asettua ehdolle seuraavissakin vaaleissa. Kuulun näiden neljän joukkoon.
Kuuluneet kolme vuotta eduskunnassa ovat menneet nopeasti. Ensimmäinen vuosi jokaisessa työpaikassa kertoo sen, miten homma läpi kalenterivuoden toimii ja vasta silloin voi sanoa tietävänsä jotakin työstä. Joskus olen tosin kuullut sanottavan, että eduskunnassa uudelta kansanedustajalta menee ensimmäinen kausi opetteluun ja vasta toisella kykenee toimimaan. Epäilin tätä toki jo ennenkin, mutta nyt voin kokemuksesta sanoa, että täyspäinen ihminen oppii tämänkin työn nopeammin ja niin pitääkin oppia.
Olen pitänyt tästä työstä ja olen kokenut monia onnistumisenkin hetkiä. Maakuntaa kiertäessäni olen myös saanut paljon hyvää palautetta ja kannustusta siihen, että jatka samalla tavalla. Se on kaikista tärkein palaute ja voimavara, minkä turvin jaksaa paiskia töitä silloinkin, kun välillä tuntuu rankalta.
Mitenkään helppoa tai luksusta tämäkään työ ei ole, mutta mielestäni ei pidä ollakaan. Sen, mitä eduskuntavuosien aikana on voinut oppia, on oman työn jaksottaminen ja keskittyminen oleellisiin asioihin. Sen varmasti jokainen edustaja tekee omalla tavallaan. Kaiken työn, myös tämän, arvostaminen lähtee meistä itsestämme. Tiedän tekeväni järkevää työtä tärkeiksi kokemieni arvojen puolesta ja siinä pääasiallinen syy sille, että olen ehdolla seuraavissakin vaaleissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti