Männä viikolla Aamulehden pitkäaikainen päätoimittaja Apunen, joka siirtyi nyt muistaakseni EVAan johtajaksi, heitti ilmoille ajatuksen, että toimittajienkin tulisi avoimesti kertoa, minkä puolueen jäsenkirjaa taskussaan kuljettaa.
Kannatettava ajatus, jota voisi laajentaa myös kokonaisiin lehtiin. Helsingin Sanomien nykyisen päätoimittajan keskustapuolueen symppaaminen ei ole jäänyt keneltäkään huomaamatta, vaikka lehti muodollisesti onkin olevinaan sitoutumaton. Kepulaisen pääministeri Kiviniemen hehkuttaminen ei vaan ota loppuakseen, vaikka aihetta kehuihin ei toistaiseksi ole nimeksikään ollut.
Samalla tavalla meidän maakuntalehtemme Länsi-Savon nimen perässä lukee sitoutumaton, vaikka se kuuluisa Sokea Reettakin tietää, että näin ei ole. Päätoimittaja Honkamaa on kyllä ansiokkaasti ottanut julkisesti kantaa (viimeksi eilen) Kokoomuksen puolesta ja siinä ei tietenkään ole mitään pahaa, mutta vähemmän valveutuneiden lukijoiden kirkastamiseksi olisi syytä kertoa myös se, minkä puolueen äänenkannattaja lehti oikeasti on.
Samalla tavalla sosialidemokraattien asioista kerrotaan myönteisesti meidän Demarissamme, kepulaisten asioista Suomenmaassa ja kokoomuksen Nykypäivässä. Silloin lukija tietää lukevansa tietyllä arvolatauksella kirjoitettua lehteä ja osaa ehkä mediakriittisesti suhtautua joihinkin asioihin. Tätä ei voi tehdä ellei avoimesti kerrota lehden suhdetta tai henkistä sidettä puolueeseen.
Meillä maakunnassa ilmestyy kerran viikossa Vapaus-lehti, joka muutama vuosi sitten täytti sata vuotta. Vapaus on puhtaasti sosialidemokraattinen hengentuote ja on tärkeä osa etenkin jäsenistön tiedonsaantia. Oma lehtemme voisi vielä parantaa juoksuaan toisella satavuotispätkällään siten, että olisi nykyistä rohkeammin ja voimakkaammin aatteellinen ja kantaaottava pamfletti. Me jo uskossa olevat lukijat kyllä kestäisimme sen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti