Kokoomus alkaa vihdoin sykertyä omaan näppäryyteensä. Kyllä sitä koppavaa porskuttamista onkin kansakunta saanut sivusta seurata sydän syrjällään jo ihan riittävän pitkään. Pari viikkoa sitten puheenjohtaja Katainen meni päästämään suustaan sammakon, joka oli mainostoimistossa lähes loppuun asti harkittu. Pari pilkkua sinne tänne itse asiassa, ei tavoitetta haitannut.
Tavoitteena Venäjä-kommenteilla oli kääntää ihmisten ja median huomio pois onnettomasta budjetista. Budjetista, joka ei vastaa puheita ja hallituksesta, joka halvaantuneena odottaa seuraavaa kauttaan. Venäjän-kortin heiluttelu sataa aina kannatusmittauksissa Kokoomuksen laariin, oli siinä kortissa sitten kuvana herttaa tai jokeria.
Taitava yritys sinänsä, mutta meille politiikan ammattilaisille ja historiasta jotain tietäville, lähinnä lapsellista bluffailua. Päivänselvää on se, että kansainvälisiä suhteita ei hoideta median kautta eikä niitä mitata tekstiviestien määrällä tai laadulla. Suomen on oltava vakavasti otettava naapuri, jolla on sivistyneet käytöstavat ja ymmärrys toista valtiota kohtaan.
Kuvaavaa Kataisen ajatuksenjuoksulle on, että vika tässäkin episodissa on nyt ihan jossakin muualla, kuin hänessä. Tätä samaa metodia on käytetty nyt kolmen vuoden ajan niin eduskunnassa kuin yksittäisten kansanedustajien lehtikirjoituksissakin. Kaikki huono on edellisten hallitusten vikaa ja opposition huolenaiheet ovat vastuutonta räksyttämistä. Tämäkin toimintamalli on sujuvasti ujutettu kaikkeen kokoomuslaisten toimintaan ja se on säälittävää.
Mielenkiinnolla odotan, kuinka väitteet Ylen toimittajan savustamisesta tullaan toteen näyttämään puolin tai toisin. Kokoomus on vuosien ajan pyrkinyt purkamaan traumaansa Yleisradion miehittämättömyydestä ja nyt Jungnerin potkujen jälkeen alkavat olla lähellä tavoitettaan hallita myös riippumatonta tiedotusvälinettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti