Jätin perjantaina pitkään valmisteilla olleen lakialoitteeni vainoamisen kriminalisoimiseksi Suomessa. Vainoamisella tarkoitetaan sellaista ei-toivottua, toistuvaa ja epäasiallista käyttäytymistä, joka aiheuttaa toiselle pelkoa. Vainoamista voi harjoittaa monella tavalla ja sillä on uhrille aina psyykkisiä, mutta usein myös taloudellisia seurauksia.
Suomessa tätä toimintaa ei ole lain mukaan pidetty rikollisena, vaikka siitä arvioidaan yli 100 000 suomalaisenkin kärsivän vuosittain. Useimmat tapaukset liittyvät päättyneisiin parisuhteisiin, mutta myös naapureiden tai aivan tuntemattomien ihmisten harjoittama vainoaminen on kovin yleistä.
Vainoaminen on kriminalisoitu tällä hetkellä yhdeksässä EU-maassa, kaikissa USA:n osavaltioissa, Australiassa, Uudessa Seelannissa, Japanissa ja Kiinassa. Näiden lisäksi laki on valmisteilla ainakin Ruotsissa, Islannissa ja Etelä-Afrikassa. Olen ihmetellyt sitä, miksi ei Suomessa?
Lakialoitteeni sai kollegoilta myönteisen vastaanoton ja vaikka en läheskään kaikille ehtinyt sitä esitellä, niin n.50 allekirjoitusta sain omani lisäksi. Eduskuntakäsittelyssä kaikilla muillakin on mahdollisuus siihen ottaa kantaa. Yllättävän moni kollega kertoi itsekin joutuneensa tällaisen vainoamisen kohteeksi, joten epäilen tämän koskettavan aika montaa muutakin ammattiryhmää.
Oma ymmärrykseni on tämänkin asian suhteen laajentunut, kun olen kuullut niitä kymmeniä naisia, jotka päättyneen usein väkivaltaisen parisuhteen jälkeen joutuvat vuosikausia kärsimään eksänsä kiusaamisesta ja häiriköinnistä. Kukaan ei voi mitään, niin kauan kun toiminta on laillista. Lähestymiskielto ei estä vainoamista. Tämä laki tulisi tarpeeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti