Harvoin olen jäänyt koukkuun mihinkään televisiosarjaan. Yleensä katson ainostaan uutisia ja ajankohtaisohjelmia sekä murhasarjoja. Nyt olen usean viikon ajan seurannut sunnuntai-iltaisin tv-ykkösellä ohjelmaa "Toisenlaiset frendit".
Ohjelmassa kerrotaan kehitysvammaisten aikuisten elämästä heidän asuessa ja eläessä samassa palvelutalossa. Pääosassa ohjelmassa ovat ihmiset, joiden iloja ja murheita on saatu seurata aivan aidonoloisesti.
Heidän elämänsä ja asuinympäristönsä vaikuttaa aivan ideaalilta. Näin ei ikävä kyllä suurimmalla osalla suomalaisia kehitysvammaisia asian laita ole. Suomessa on yhä tuhansia aikuisia kehitysvammaisia, jotka asuvat ikääntyvien vanhempiensa kanssa lapsuudenkodissaan.
Osa vammaisista asuu kuitenkin ns. raskaan palvelutason laitoksissa. Valtion suunnasta ollaan määrätietoisesti purkamassa tätä laitosasumista. Sinänsä asia on ihan ok, mutta tosiasia on vaan se, että kaikki vammaiset eivät sairautensa ja vammansa vuoksi pysty asumaan edes tuettuina missään muualla kuin laitoksessa.
Mikäli laitospaikkojen alasajo tapahtuu yhtä huonolla valmistelulla, kuin on tapahtunut vanhusten ja mielisairaitten kohdalla, olemme todella hankalan asian edessä. Kunnat eivät yksin pysty huolehtimaan niistäkään vammaisista, jotka asuvat tuettuina omissa asunnoissaan tai jotka onnistuvat pääsemään vähäisiin palvelutaloasuntoihin, saati sitten heistä, jotka laitospaikkojen purkamisen vuoksi jäävät heitteille.
Tässäkin asiassa on syytä olla hereillä ja luottaa enemmän maalaisjärkeen ja kokemukseen, kuin valtionhallinnon virkamiesten laskelmiin ja toisenlaiseen todisteluun. Tv-ohjelman mallin mukaisia asumispalveluja tarvitaan, mutta myös turvallista ja laadukasta laitosasumista sitä tarvitseville.
maanantaina, toukokuuta 31, 2010
sunnuntai, toukokuuta 30, 2010
Ei mikään raakile enää
Tänä aamuna oli mukava lueskella lehtiä. Missään meille tulleista porvarilehdistä (Länsi-Savo, Itä-Savo, Hesari) eikä muittenkaan nettiversioista moitittu SDP:n puoluekokouksen ilmapiiriä, henkeä, valintoja tai esitettyjä tavoitteita. Eipä silti, eihän moitittavaa olekaan.
Kokouksen jälkimainingeissa on minunkin todettava, että tällä tapahtumalla oli suurempi merkitys kuin osaamme vielä kuvitellakaan. Kahden vuoden takaiseen kokoukseen verrattuna, kaikki oli toisin. Nyt on johtomme asia saada tämä hyvä ja tiivis tunnelma kantamaan yli seuraavien eduskuntavaalien.
Nimenomaan johdon tehtävänä on saada meistä jokaisesta puolueen jäsenestä irti se ylivertainen panostus, johon me kykenemme, mikäli sitä oikealla tavalla osataan vaatia. Henkilökohtaisesti iloitsen nyt siitä, että oma intuitioni silloin yli kaksi vuotta sitten Jutta Urpilaisesta on osoittautunut aivan oikeaksi.
Olin niiden harvojen joukossa eduskuntaryhmässämme, jotka julkisesti olimme tukemassa juuri Juttaa puheenjohtajaksi. Pitkä nokkani oli oikeassa silloinkin:) Olen myös omassa vaalipiirissäni saanut vakuutella ihmisiä siitä, että "elkää hättäilkö, kyllä se siitä lutviutuu ja että aineksia on, kunhan kypsyy hiukan". Tämä kypsyminen vaati kohtuullisen ajan, mutta nyt on kaikkien nähtävissä varma ja osaava puheenjohtaja, joka johdattelee puolueen vaalivoittoon ensi eduskuntavaaleissa.
Kokouksen jälkimainingeissa on minunkin todettava, että tällä tapahtumalla oli suurempi merkitys kuin osaamme vielä kuvitellakaan. Kahden vuoden takaiseen kokoukseen verrattuna, kaikki oli toisin. Nyt on johtomme asia saada tämä hyvä ja tiivis tunnelma kantamaan yli seuraavien eduskuntavaalien.
Nimenomaan johdon tehtävänä on saada meistä jokaisesta puolueen jäsenestä irti se ylivertainen panostus, johon me kykenemme, mikäli sitä oikealla tavalla osataan vaatia. Henkilökohtaisesti iloitsen nyt siitä, että oma intuitioni silloin yli kaksi vuotta sitten Jutta Urpilaisesta on osoittautunut aivan oikeaksi.
Olin niiden harvojen joukossa eduskuntaryhmässämme, jotka julkisesti olimme tukemassa juuri Juttaa puheenjohtajaksi. Pitkä nokkani oli oikeassa silloinkin:) Olen myös omassa vaalipiirissäni saanut vakuutella ihmisiä siitä, että "elkää hättäilkö, kyllä se siitä lutviutuu ja että aineksia on, kunhan kypsyy hiukan". Tämä kypsyminen vaati kohtuullisen ajan, mutta nyt on kaikkien nähtävissä varma ja osaava puheenjohtaja, joka johdattelee puolueen vaalivoittoon ensi eduskuntavaaleissa.
Perunakellarista kajahtaa
Katselin eilen aika järkyttyneenä Ylen ykkösaamua. Vieraana siellä oli Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen. Järkyttyneeltä näytti toimittaja Kejonenkin kuunnellessaan puoluesihteerin esitelmää kaikista niistä asioista, jotka hän on tehnyt oikein, mutta muut eivät vaan ole niitä ymmärtäneet ihan oikealla tavalla.
Puoluesihteeri selitti parhain päin kaiken; niin rikolliseksi osoittautuneen varainhankinnan, kuin erikoisen kummallisen jäsenhankintakampanjankin. Puolueen kannatuksen laskun hän korostuneen kepu-miehekkäästi toki otti omalle kontolleen.
Hokema siitä, että keskustan kenttäväki tekee arviot saavutuksista ja valinnat henkilöistä, niinkuin on hänen kohdallaan tehnyt ennenkin, jätti pienen epäilyksen kepulaisen kenttäväenkin ymmärryksestä. Jos itse kuuluisin tuohon kuuluisaan kenttään, häpeäisin tilannetta jo ihan ääneen vaikertaen ja ulisten.
Haastattelusta jäi päällimäiseksi sellainen kuva, että puoluesihteerin perunakellarijaksot eivät ole tehneet hänelle hyvää. Minusta tuntuu, että vieraantuminen elämästä ja ympärillä tapahtuneista asioista ovat konkretisoituneet nyt tähän tyyppiin. On kulunutta puhua keisarista ja hänen vaatteistaan, mutta se tarina tuli ensimmäisenä mieleen. Toivottavasti Keskustan kuuluisa Kenttä rohkaisee mielensä ja kertoo tälle Keisarille totuuden, ihan ihmiskunnan edun nimissä.
Poliittisesti ajatellen, on tietenkin meidän muiden etu, jos kepulaiset haluavat jatkaa aiemmin valitsemallaan ja hyväksymällään tavalla. Kannan kuitenkin huolta koko poliittisen järjestelmämme uskottavuudesta, jonka rapauttamisessa juuri pottukellari-puoluesihteerillä on merkittävä osuus.
Puoluesihteeri selitti parhain päin kaiken; niin rikolliseksi osoittautuneen varainhankinnan, kuin erikoisen kummallisen jäsenhankintakampanjankin. Puolueen kannatuksen laskun hän korostuneen kepu-miehekkäästi toki otti omalle kontolleen.
Hokema siitä, että keskustan kenttäväki tekee arviot saavutuksista ja valinnat henkilöistä, niinkuin on hänen kohdallaan tehnyt ennenkin, jätti pienen epäilyksen kepulaisen kenttäväenkin ymmärryksestä. Jos itse kuuluisin tuohon kuuluisaan kenttään, häpeäisin tilannetta jo ihan ääneen vaikertaen ja ulisten.
Haastattelusta jäi päällimäiseksi sellainen kuva, että puoluesihteerin perunakellarijaksot eivät ole tehneet hänelle hyvää. Minusta tuntuu, että vieraantuminen elämästä ja ympärillä tapahtuneista asioista ovat konkretisoituneet nyt tähän tyyppiin. On kulunutta puhua keisarista ja hänen vaatteistaan, mutta se tarina tuli ensimmäisenä mieleen. Toivottavasti Keskustan kuuluisa Kenttä rohkaisee mielensä ja kertoo tälle Keisarille totuuden, ihan ihmiskunnan edun nimissä.
Poliittisesti ajatellen, on tietenkin meidän muiden etu, jos kepulaiset haluavat jatkaa aiemmin valitsemallaan ja hyväksymällään tavalla. Kannan kuitenkin huolta koko poliittisen järjestelmämme uskottavuudesta, jonka rapauttamisessa juuri pottukellari-puoluesihteerillä on merkittävä osuus.
lauantaina, toukokuuta 29, 2010
Love and peace
SDP:n puoluekokous Joensuussa on nyt siis päättynyt. Itse palasin sieltä jo eilen illalla, mutta hyvin ehdin olla mukana hurmoshenkisessä tunnelmassa. Tunnelma siis oli todella hyvä ja ilmapiiri ehdokkaina olevien henkilöiden kesken (ainakin sivusta katsottuna) loistava.
Henkilövalinnat menivät ennalta arvattavalla tavalla. Ilmeisesti kahden vuoden pestiä on pidetty vaihdon kannalta liian lyhyeltä, joten haluttiin entisten varapuheenjohtajienkin jatkavan. Hyvin alkanut työ voi nyt siis jatkua.
Puoluesihteeriehdokkaat olivat kolme erilaista miestä ja uskon, että kenestä tahansa heistä olisi puolueemme saanut hyvän koneiston uudistajan ja sparraajan. Nyt valittu Jungner on varmasti tiedostanut vaatimukset ja tulostavoitteet haastavan vaiheen edessä. Rakkaudesta puhuminen ei ole haitaksi, mutta suotavaa on tietenkin se, että ihan puhdasta politiikkaakin kuultaisi ja tekojen muodossa nähtäisi.
Itse laitan toivoni Jungnerissa puolueen järjestöväen virittämiseen ja olemassaolevan ison organisaation herättelemiseen siten, että jokainen palkkalistoilla oleva henkilö tietää olevansa paitsi etuoikeutettu saadessaan tehdä työtä puolueessa niin myös vastuussa puolueen menestyksestä. Näin ei ihan aina ole ollut.
Varapuheenjohtajien esittelypuheenvuoroja kuuntelin tarkasti. Toki ymmärrän tilaisuuden luonteen eli jokainen haluaa kertoa itsestään mahdollisimman paljon, mutta olisin halunnut kuulla heiltä kaikilta enemmän ajankohtaisen talous-ja työllisyyspolitiikan linjauksia ja omia ratkaisuehdotelmia niihin. Parhaiten omassa arvioinnissani tällä saralla pärjäsivät Kantola ja Rajamäki.
No, varmasti jokainen valittu varapuheenjohtaja joutuu edelleenkin ottamaan kantaa näihin em. asioihin ja tekemään Jutan tallissa töitä niin puolueen kuin kansakunnankin eteen.
Henkilövalinnat menivät ennalta arvattavalla tavalla. Ilmeisesti kahden vuoden pestiä on pidetty vaihdon kannalta liian lyhyeltä, joten haluttiin entisten varapuheenjohtajienkin jatkavan. Hyvin alkanut työ voi nyt siis jatkua.
Puoluesihteeriehdokkaat olivat kolme erilaista miestä ja uskon, että kenestä tahansa heistä olisi puolueemme saanut hyvän koneiston uudistajan ja sparraajan. Nyt valittu Jungner on varmasti tiedostanut vaatimukset ja tulostavoitteet haastavan vaiheen edessä. Rakkaudesta puhuminen ei ole haitaksi, mutta suotavaa on tietenkin se, että ihan puhdasta politiikkaakin kuultaisi ja tekojen muodossa nähtäisi.
Itse laitan toivoni Jungnerissa puolueen järjestöväen virittämiseen ja olemassaolevan ison organisaation herättelemiseen siten, että jokainen palkkalistoilla oleva henkilö tietää olevansa paitsi etuoikeutettu saadessaan tehdä työtä puolueessa niin myös vastuussa puolueen menestyksestä. Näin ei ihan aina ole ollut.
Varapuheenjohtajien esittelypuheenvuoroja kuuntelin tarkasti. Toki ymmärrän tilaisuuden luonteen eli jokainen haluaa kertoa itsestään mahdollisimman paljon, mutta olisin halunnut kuulla heiltä kaikilta enemmän ajankohtaisen talous-ja työllisyyspolitiikan linjauksia ja omia ratkaisuehdotelmia niihin. Parhaiten omassa arvioinnissani tällä saralla pärjäsivät Kantola ja Rajamäki.
No, varmasti jokainen valittu varapuheenjohtaja joutuu edelleenkin ottamaan kantaa näihin em. asioihin ja tekemään Jutan tallissa töitä niin puolueen kuin kansakunnankin eteen.
maanantaina, toukokuuta 24, 2010
Suomalainen ammattikorkeakoulu
Aamulla oli koolla Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus. Hallitushan koostuu seitsemästä poliittisesti valitusta henkilöstä, joista kaksi Savonlinnasta, yksi Pieksämäeltä ja me neljä Mikkelistä. Puheenjohtajana toimii mikkeliläinen Jyrki Koivikko (kok.).
Olen aina silloin tällöin kipuillut hallituksemme päätöksentekomenettelyjen kanssa. Asioiden valmistelu ei aina ole vastannut omaa käsitystäni hyvästä valmisteluprosessista. Niin jouduin taas tänään toteamaan.
Asialistalla oli isoja asioita, mm. koulutusohjelmien lakkauttamisia ja joidenkin uudelleen aloittamisia. Kysyin, onko hallituksen kesken käyty laajamittaisia keskusteluja siitä, kuinka tulevaisuudessa opiskelijoita koulutetaan, mille aloille ja missä kaupungeissa?
Tällaista keskustelua ei toistenkaan mielestä ole käyty. Siitä huolimatta meidän piti väen vängällä tänään tehdä päätös, joka kantaa kauas tulevaisuuteen. En pidä tällaisesta poukkoilusta ja päättäjien selkä seinää vasten laittamisesta. Esitin, että käytäisiin ensin keskustelu ja päätökset tehtäisiin sen jälkeen. En saanut kannatusta esitykselleni. Päätös tehtiin tänään joidenkin ennakkoon sopimalla tavalla.
Jäin miettimään, onko tämä "kunnallisen osakeyhtiön" tapaa toimia, missä on se kuuluisa omistajaohjaus? Ainakaan tässä ammattikorkeakoulun hallituksessa sitä ei ole ollut. Voi olla, että olen itse oppinut toisenlaiset toimintatavat ja että ne eivät sitten tällaiseen osakeyhtiömuotoiseen hallitukseen sovi. Mene ja tiedä.
Kokonaan toinen asia oli se, että tekemämme fuusion jälkeen (Kymen Amk:n kanssa) perustetaan uusi ammattikorkeakoulu, jonka nimeksi on päätetty Suomalainen Ammattikorkeakoulu Oy. Tämä Oy ottaa hoitaakseen joitakin tehtäviä ja nyt ihan hirvittää, mitähän ne sitten mahtavat olla...
Muutoin tuo nimitys "Suomalainen Amk" herätti minussa heti negatiivisia väristyksiä ja ihmettelinkin miksei samantien Isänmaallinen AMK tai Mannerheim AMK tai jotakin muuta yhtä ylevää. Voi toki olla, että asenteellinen mielleyhtymä johtuu pelkästään siitä, kun olen viime yönä lukenut Kjell Westön kirjaa viime vuosisadan ensimmäisistä vuosikymmenistä ja herkistyminen siitä on taas laittanut kuupan sekaisin punaisista ja valkoisista:)
Olen aina silloin tällöin kipuillut hallituksemme päätöksentekomenettelyjen kanssa. Asioiden valmistelu ei aina ole vastannut omaa käsitystäni hyvästä valmisteluprosessista. Niin jouduin taas tänään toteamaan.
Asialistalla oli isoja asioita, mm. koulutusohjelmien lakkauttamisia ja joidenkin uudelleen aloittamisia. Kysyin, onko hallituksen kesken käyty laajamittaisia keskusteluja siitä, kuinka tulevaisuudessa opiskelijoita koulutetaan, mille aloille ja missä kaupungeissa?
Tällaista keskustelua ei toistenkaan mielestä ole käyty. Siitä huolimatta meidän piti väen vängällä tänään tehdä päätös, joka kantaa kauas tulevaisuuteen. En pidä tällaisesta poukkoilusta ja päättäjien selkä seinää vasten laittamisesta. Esitin, että käytäisiin ensin keskustelu ja päätökset tehtäisiin sen jälkeen. En saanut kannatusta esitykselleni. Päätös tehtiin tänään joidenkin ennakkoon sopimalla tavalla.
Jäin miettimään, onko tämä "kunnallisen osakeyhtiön" tapaa toimia, missä on se kuuluisa omistajaohjaus? Ainakaan tässä ammattikorkeakoulun hallituksessa sitä ei ole ollut. Voi olla, että olen itse oppinut toisenlaiset toimintatavat ja että ne eivät sitten tällaiseen osakeyhtiömuotoiseen hallitukseen sovi. Mene ja tiedä.
Kokonaan toinen asia oli se, että tekemämme fuusion jälkeen (Kymen Amk:n kanssa) perustetaan uusi ammattikorkeakoulu, jonka nimeksi on päätetty Suomalainen Ammattikorkeakoulu Oy. Tämä Oy ottaa hoitaakseen joitakin tehtäviä ja nyt ihan hirvittää, mitähän ne sitten mahtavat olla...
Muutoin tuo nimitys "Suomalainen Amk" herätti minussa heti negatiivisia väristyksiä ja ihmettelinkin miksei samantien Isänmaallinen AMK tai Mannerheim AMK tai jotakin muuta yhtä ylevää. Voi toki olla, että asenteellinen mielleyhtymä johtuu pelkästään siitä, kun olen viime yönä lukenut Kjell Westön kirjaa viime vuosisadan ensimmäisistä vuosikymmenistä ja herkistyminen siitä on taas laittanut kuupan sekaisin punaisista ja valkoisista:)
Poliittisia henkilövalintoja
Kelan uusi pääjohtaja Liisa Hyssälä (kesk.) oli tänään aamu-tv:ssä onnellisena kertomassa näkemyksiään paitsi Kelan tulevaisuudesta niin myös valintaprosessista. Korostetusti hän painotti olevansa tasavallan presidentin valitsema ja hyväksi katsoma henkilö.
Asiallisestihan juttu on näin. Kelan pääjohtajan valitsevat Kelan valtuutetut, jonka esitystä valtioneuvosto tulee presidentille esittämään. Näin kävi siis nytkin. Kävi myös niin, että presidentti Halonen nimitti valtioneuvoston esittämän henkilön. Ei siinä sen suurempaa presidentillistä arviointia tapahtunut.
Olen pettynyt Hyssälään, jonka osaamista ja ammattitaitoa ministerinä olen myös arvostanut. Hän jos joku olisi voinut olla tapansa mukaan suora ja reilu ja olisi sanonut sen, että kyseessä on tietenkin poliittinen virkanimitys. Poliittiset virkanimitykset ovat paikallaan aina silloin, kun muutoinkin pätevyys ja kokemus ovat vertailukelpoisia toisten hakijoiden kanssa. Tässä tapauksessa varmasti näin on ollut.
Tasapuolisella tavalla jaetut korkeat virkapaikat eri puolueille eivät vaaranna demokratiaa eivätkä heikennä toimintaa. Toimiminen poliittisessa liikkeessä ei voi olla hakijaa huonontava tekijä. Hyssälän tapauksessa menettäjänä on eduskunta, sillä noiden kuusikymppisten kepulaisten joukossa Hyssälä on ollut piristävä poikkeus. Enkä tarkoita ainoastaan ulkoisesti.
Eri asia on se, kuinka alas virkakoneistossa ja organisaatiossa mennään poliittisten mandaattien mukaan. Esimerkiksi Etelä-Savon maakuntaliitossa on auki ns. kakkosmiehen paikka. Alunperin on ilmoitettu, että paikka kuuluu Kokoomukselle. Maakuntajohtaja on sosialidemokraatti ja kai koneistossa muutamia kepulaisiakin on, mutta en ihan varma ole siitä, että juuri Kokoomus on talon henkilökunnassa aliedustettuna.
Silmiinpistävää kuitenkin on se, kuinka 21 hakijan listalla suurimmalla osalla oli kytkös ko.puolueeseen. Etukäteen ilmoitettuna pätevyysvaatimuksen (kok) julistaminen aiheutti sen, että samoin kuin Kelan pääjohtajan paikassa, muiden puolueiden jäsenkirjan omaavat henkilöt ovat jättäneet kiinnostumatta paikasta. Valitaanko silloin paras mahdollinen...? Ainakin näiden hakijoiden joukossa liian monella suurin meriitti oli juuri kykypuolueen jäsenyys.
Asiallisestihan juttu on näin. Kelan pääjohtajan valitsevat Kelan valtuutetut, jonka esitystä valtioneuvosto tulee presidentille esittämään. Näin kävi siis nytkin. Kävi myös niin, että presidentti Halonen nimitti valtioneuvoston esittämän henkilön. Ei siinä sen suurempaa presidentillistä arviointia tapahtunut.
Olen pettynyt Hyssälään, jonka osaamista ja ammattitaitoa ministerinä olen myös arvostanut. Hän jos joku olisi voinut olla tapansa mukaan suora ja reilu ja olisi sanonut sen, että kyseessä on tietenkin poliittinen virkanimitys. Poliittiset virkanimitykset ovat paikallaan aina silloin, kun muutoinkin pätevyys ja kokemus ovat vertailukelpoisia toisten hakijoiden kanssa. Tässä tapauksessa varmasti näin on ollut.
Tasapuolisella tavalla jaetut korkeat virkapaikat eri puolueille eivät vaaranna demokratiaa eivätkä heikennä toimintaa. Toimiminen poliittisessa liikkeessä ei voi olla hakijaa huonontava tekijä. Hyssälän tapauksessa menettäjänä on eduskunta, sillä noiden kuusikymppisten kepulaisten joukossa Hyssälä on ollut piristävä poikkeus. Enkä tarkoita ainoastaan ulkoisesti.
Eri asia on se, kuinka alas virkakoneistossa ja organisaatiossa mennään poliittisten mandaattien mukaan. Esimerkiksi Etelä-Savon maakuntaliitossa on auki ns. kakkosmiehen paikka. Alunperin on ilmoitettu, että paikka kuuluu Kokoomukselle. Maakuntajohtaja on sosialidemokraatti ja kai koneistossa muutamia kepulaisiakin on, mutta en ihan varma ole siitä, että juuri Kokoomus on talon henkilökunnassa aliedustettuna.
Silmiinpistävää kuitenkin on se, kuinka 21 hakijan listalla suurimmalla osalla oli kytkös ko.puolueeseen. Etukäteen ilmoitettuna pätevyysvaatimuksen (kok) julistaminen aiheutti sen, että samoin kuin Kelan pääjohtajan paikassa, muiden puolueiden jäsenkirjan omaavat henkilöt ovat jättäneet kiinnostumatta paikasta. Valitaanko silloin paras mahdollinen...? Ainakin näiden hakijoiden joukossa liian monella suurin meriitti oli juuri kykypuolueen jäsenyys.
Vihreää venkoilua
Viikonloppuna Vihreät kokoustivat oikein porukalla jossakin. Ulostulot olivat vähintäänkin kummallisia. Eniten ihmettelen puheenjohtaja Sinnemäen hinkua lähteä valitsemaan jo nyt itselleen mieluisia hallituskumppaneita.
Ensinnäkin, Vihreät eivät ole olleet eivätkä ole tulevaisuudessakaan se joukko, joka valitsee itselleen hallituskavereita. Toisekseen, he eivät ole aikoihin enää olleet mitenkään ronkeleita siinä, keiden kanssa hallituksessa ovat. Kolmannekseen, kosiskelemalla nyt "kivempia" kumppaneita itselleen he yrittävät pestä huonon maineensa nykyhallituksen puudeleina.
Normaalisti hallitusohjelma on se, jonka perusteella hallitus muodostetaan. Nykyisellä hallituspohjalla on tehty HISTORIALLISEN epäekologista ja kaikkien Vihreiden aikaisempien teesien vastaista politiikkaa. Siitä huolimatta siellä vain istutaan ja tehdään kaikkensa vakuuttaakseen kansalaiset siitä, että ideologia ja periaatteet ovat olemassa. Ei ole!
Ensinnäkin, Vihreät eivät ole olleet eivätkä ole tulevaisuudessakaan se joukko, joka valitsee itselleen hallituskavereita. Toisekseen, he eivät ole aikoihin enää olleet mitenkään ronkeleita siinä, keiden kanssa hallituksessa ovat. Kolmannekseen, kosiskelemalla nyt "kivempia" kumppaneita itselleen he yrittävät pestä huonon maineensa nykyhallituksen puudeleina.
Normaalisti hallitusohjelma on se, jonka perusteella hallitus muodostetaan. Nykyisellä hallituspohjalla on tehty HISTORIALLISEN epäekologista ja kaikkien Vihreiden aikaisempien teesien vastaista politiikkaa. Siitä huolimatta siellä vain istutaan ja tehdään kaikkensa vakuuttaakseen kansalaiset siitä, että ideologia ja periaatteet ovat olemassa. Ei ole!
perjantaina, toukokuuta 21, 2010
Pieleen meni
Tänään eduskunnan sivistysvaliokunta sai vihdoin valmiiksi mietintönsä hallituksen esitykseen perusopetuslain muuttamisesta erityisopetuksen osalta. Esitystä on käsitelty valiokunnassa pitkään ja asiantuntijoiden kuuleminen on ollut erittäin laaja.
Lähtökohdiltaan laki on monilta osin hyvä. Tarkoituksena on parantaa oppilaiden tarvitsemaa varhaista tukea opinnoissaan ja myös lisätä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden mahdollisuuksia opiskella ns. tavallisissa luokissa.
Tavoitteet kannatettavia, toteuttaminen ontuu. Alkuperäinen voimaantuloaikataulu oli jo tämän vuoden elokuun alku, mutta sitä saatiin sentään siirrettyä. Muut meidän esittämät parannusesitykset eivät saaneet kannatusta. Olemme aidosti huolissamme monesta asiasta tässä laissa ja nimenomaan lapsen parhaan näkökulmasta. Siksi jouduimme hävittyjen äänestysten jälkeen jättämään eriävän mielipiteen.
Kaikista räikein irvikuva mietinnössä on lause: "Valiokunta katsoo, että yleisopetuksessa opetusryhmä voi tietyin edellytyksin olla enemmän kuin 10 oppilasta, silloin kun erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita opetetaan osana yleisopetuksen ryhmää".
Tällä valiokunnan lauseella oikein kannustetaan kuntia suurentamaan pienet opetusryhmät, kun tavoitteen pitäisi olla juuri päinvastoin. Lakimuutokseen ei olla varaamassa valtion suunnasta lisää rahaa, vaikka on aivan päivänselvää se, että niin opettajien täydennyskoulutus, pienemmät oppilasryhmät kuin avustajien kasvava tarvekin vaativat rahaa.
Lauseella kuntia yllytetään kasvattamaan opetusryhmiä erityisoppilaiden integroinnista huolimatta. Hallituspuolueiden ihmiset valiokunnassa eivät joko ymmärrä asian merkitystä tai mikä vielä pahempaa, eivät välitä siitä. Tuntuu pahalta.
Lähtökohdiltaan laki on monilta osin hyvä. Tarkoituksena on parantaa oppilaiden tarvitsemaa varhaista tukea opinnoissaan ja myös lisätä erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden mahdollisuuksia opiskella ns. tavallisissa luokissa.
Tavoitteet kannatettavia, toteuttaminen ontuu. Alkuperäinen voimaantuloaikataulu oli jo tämän vuoden elokuun alku, mutta sitä saatiin sentään siirrettyä. Muut meidän esittämät parannusesitykset eivät saaneet kannatusta. Olemme aidosti huolissamme monesta asiasta tässä laissa ja nimenomaan lapsen parhaan näkökulmasta. Siksi jouduimme hävittyjen äänestysten jälkeen jättämään eriävän mielipiteen.
Kaikista räikein irvikuva mietinnössä on lause: "Valiokunta katsoo, että yleisopetuksessa opetusryhmä voi tietyin edellytyksin olla enemmän kuin 10 oppilasta, silloin kun erityisen tuen päätöksen saaneita oppilaita opetetaan osana yleisopetuksen ryhmää".
Tällä valiokunnan lauseella oikein kannustetaan kuntia suurentamaan pienet opetusryhmät, kun tavoitteen pitäisi olla juuri päinvastoin. Lakimuutokseen ei olla varaamassa valtion suunnasta lisää rahaa, vaikka on aivan päivänselvää se, että niin opettajien täydennyskoulutus, pienemmät oppilasryhmät kuin avustajien kasvava tarvekin vaativat rahaa.
Lauseella kuntia yllytetään kasvattamaan opetusryhmiä erityisoppilaiden integroinnista huolimatta. Hallituspuolueiden ihmiset valiokunnassa eivät joko ymmärrä asian merkitystä tai mikä vielä pahempaa, eivät välitä siitä. Tuntuu pahalta.
torstaina, toukokuuta 20, 2010
No big deal
Eilen tuli päätös siitä, että eduskunta jatkaa istuntoja vielä juhannuksen jälkeen. Yleensä lopetamme työt juhannukselta, mutta tarvittaessa eduskunta kokoontuu milloin vain. Tämän tarpeen sai aikaan nyt hallituksen esitys ydinvoimaluvista.
Meillä ympäristövaliokunnassa on nyt parhaillaan menossa asiantuntijoiden kuuleminen. Joka päivälle olemme kutsuneet useita eri alojen parhaita asiantuntijoita kertomaan puolelta jos toiseltakin näkemyksiä ydinvoimasta.
Kiire ennen 1.7. tehtävää äänestystä tuntuu vähän pahalta. Kyseessä on tosi iso ja merkittävä asia ja kaikille asiantuntijoille tulisi mahdollisuus kertoa näkemyksiään niin perusteellisesti kuin he parhaaksi katsovat. Kiireinen aikataulu olisi voitu välttää, mikäli asia olisi tuotu eduskuntaan aikaisemmin. En lähde arvioimaan sitä, onko tällä kiireellä jokin taktinen tarkoitushakuisuus...jotkut kollegat ovat epäilleet sitäkin.
Niille lärväilijöille, jotka jatkuvasti kritisoivat kansanedustajien pitkiä lomia, tämä viikon pidennys tuntuu varmasti hyvältä. Meille edustajille sillä nyt ei ole niin suurtakaan väliä, sillä suurin osa meistä tietää istuntovapaiden todellisen luonteen,joten se, että työtä tehdään talossa kesäkuun viimeinenkin viikko, ei tunnu missään.
Niiden, jotka eivät tiedä, kannattaa käydä vilkaisemassa nettisivuilla olevia kalentereita ja blogeja. Niistä käy ilmi se, kuinka kukin meistä niitä pitkiä lomia käyttääkään.
Meillä ympäristövaliokunnassa on nyt parhaillaan menossa asiantuntijoiden kuuleminen. Joka päivälle olemme kutsuneet useita eri alojen parhaita asiantuntijoita kertomaan puolelta jos toiseltakin näkemyksiä ydinvoimasta.
Kiire ennen 1.7. tehtävää äänestystä tuntuu vähän pahalta. Kyseessä on tosi iso ja merkittävä asia ja kaikille asiantuntijoille tulisi mahdollisuus kertoa näkemyksiään niin perusteellisesti kuin he parhaaksi katsovat. Kiireinen aikataulu olisi voitu välttää, mikäli asia olisi tuotu eduskuntaan aikaisemmin. En lähde arvioimaan sitä, onko tällä kiireellä jokin taktinen tarkoitushakuisuus...jotkut kollegat ovat epäilleet sitäkin.
Niille lärväilijöille, jotka jatkuvasti kritisoivat kansanedustajien pitkiä lomia, tämä viikon pidennys tuntuu varmasti hyvältä. Meille edustajille sillä nyt ei ole niin suurtakaan väliä, sillä suurin osa meistä tietää istuntovapaiden todellisen luonteen,joten se, että työtä tehdään talossa kesäkuun viimeinenkin viikko, ei tunnu missään.
Niiden, jotka eivät tiedä, kannattaa käydä vilkaisemassa nettisivuilla olevia kalentereita ja blogeja. Niistä käy ilmi se, kuinka kukin meistä niitä pitkiä lomia käyttääkään.
Julkisia palveluja...onko niitä?
Maanantainen puolueen varapuheenjohtaja Maria G:n vierailu Mikkelissä sujui hyvin. Väkeä oli hellepäiväksi hyvin paikalla ja Helsingistä tuleva junakin oli ainoastaan viisi minuuttia myöhässä.
Kävimme keskustelua julkisen terveydenhuollon alasajosta. Tuntui pahalta kuulla mikkeliläisten kertomuksia siitä, kuinka heitä on pompoteltu paikasta toiseen tai kuinka on ollut vaikeaa päästä lääkäriin. Olen entistä vakuuttunempi siitä, että tämän hallituksen tarkoitus on ollut aivan systemaattisesti ajaa julkista terveydenhuoltoa alas ja laittaa tavalliset kuntalaiset kärsimään.
Rahalla pääsee myös lääkäriin ja sitä porvareiden kuuluttamaa valinnan vapautta voidaan käyttää, mikäli lompakko sen sallii. Tavallisilla ihmisillä ei ole vaihtoehtoja. Työttömän tai pientuloisen eläkeläisen on käytettävä julkisia palveluita, oli niitä tarjolla nopeasti tai ei.
Kollega Maria Guzenina-Richardson pääsi lähtemään takaisin Helsinkiin ainoastaan kymmenen minuuttia myöhässä olevalla junalla. Itse yritin maanantai-iltana lähteä 19.07 junalla, mutta junan arvioiduksi lähtöajaksi ilmoitettiin n.20.35. Tällaista VR:llä. Liekö syynä helle vai siitepöly, mutta ärsyttävää joka tapauksessa.
Onneksi bussit kulkevat kelistä ja olosuhteista huolimatta ainakin vielä Mikkelin ja Helsingin väliä, joten jälleen tiistaiaamuna sain herätä 4.30 ehtiäkseni aamuksi eduskuntaan kokouksiin. Syrjäisemmillä kulmakunnilla ovat harventuneet ja lakkautetut bussivuorot todellisuutta; ole siinä sitten ympäristöystävällinen joukkoliikenteen käyttäjä!
Kävimme keskustelua julkisen terveydenhuollon alasajosta. Tuntui pahalta kuulla mikkeliläisten kertomuksia siitä, kuinka heitä on pompoteltu paikasta toiseen tai kuinka on ollut vaikeaa päästä lääkäriin. Olen entistä vakuuttunempi siitä, että tämän hallituksen tarkoitus on ollut aivan systemaattisesti ajaa julkista terveydenhuoltoa alas ja laittaa tavalliset kuntalaiset kärsimään.
Rahalla pääsee myös lääkäriin ja sitä porvareiden kuuluttamaa valinnan vapautta voidaan käyttää, mikäli lompakko sen sallii. Tavallisilla ihmisillä ei ole vaihtoehtoja. Työttömän tai pientuloisen eläkeläisen on käytettävä julkisia palveluita, oli niitä tarjolla nopeasti tai ei.
Kollega Maria Guzenina-Richardson pääsi lähtemään takaisin Helsinkiin ainoastaan kymmenen minuuttia myöhässä olevalla junalla. Itse yritin maanantai-iltana lähteä 19.07 junalla, mutta junan arvioiduksi lähtöajaksi ilmoitettiin n.20.35. Tällaista VR:llä. Liekö syynä helle vai siitepöly, mutta ärsyttävää joka tapauksessa.
Onneksi bussit kulkevat kelistä ja olosuhteista huolimatta ainakin vielä Mikkelin ja Helsingin väliä, joten jälleen tiistaiaamuna sain herätä 4.30 ehtiäkseni aamuksi eduskuntaan kokouksiin. Syrjäisemmillä kulmakunnilla ovat harventuneet ja lakkautetut bussivuorot todellisuutta; ole siinä sitten ympäristöystävällinen joukkoliikenteen käyttäjä!
Kulttuuria
Eilen eduskunnassa käsiteltiin valtioneuvoston selontekoa kulttuurista. Sillä siis linjataan suomalaista kulttuuria seuraaviksia vuosiksi ja nyt meillä oli mahdollisuus ottaaa kantaa ministeriön näkemyksiin. Koko selonteko tulee sitten seuraavaksi meille sivistysvaliokuntaan käsittelyyn.
Omassa puheenvuorossani keskityin lähes ainoastaan taidekasvatukseen. Olisin toki halunnut puhua myös kirjastoista, kolmannen sektorin järjestöistä, veikkausvoittovarojen jakamisesta, teattereista, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista jne,jne.
Viiden minuutin puheenvuoro on vaan kovin lyhyt ja siksi keskityin vain ajankohtaiseen taito-ja taideaineiden lisäämiseen koululaisille. Uutta tuntijakoa yehdään parhaillaan ja siellä on mahdollisuus linjata tulevaisuutta myös kulttuurikasvatuksen näkökulmasta, jos halua siihen löytyy.
On harmillista, että aina silloin kun julkisella puolela tulee säästöpaineita, ensimmäisenä aletaan lakkauttaa kirjastoja, karsimaan orkesteiden esiintymisiä, nostamaan kansalaisopistojen kursiimaksuja. Jos olisimme viisaita, tekisimme juuri päinvastoin.
Etenkin niiden, joilla on työpaikka mennyt alta, olisi tärkeää päästä nauttimaan kulttuurista ja harrastamaan, kirjastopalveluista nyt puhumattakaan. Taloudellisesti vaikeina aikoina ihminen tarvitsee hengen ravintoa jaksaakseen taistella arjessa ja pysyäkseen toimintakykyisenä jatkossakin.
Omassa puheenvuorossani keskityin lähes ainoastaan taidekasvatukseen. Olisin toki halunnut puhua myös kirjastoista, kolmannen sektorin järjestöistä, veikkausvoittovarojen jakamisesta, teattereista, lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksista jne,jne.
Viiden minuutin puheenvuoro on vaan kovin lyhyt ja siksi keskityin vain ajankohtaiseen taito-ja taideaineiden lisäämiseen koululaisille. Uutta tuntijakoa yehdään parhaillaan ja siellä on mahdollisuus linjata tulevaisuutta myös kulttuurikasvatuksen näkökulmasta, jos halua siihen löytyy.
On harmillista, että aina silloin kun julkisella puolela tulee säästöpaineita, ensimmäisenä aletaan lakkauttaa kirjastoja, karsimaan orkesteiden esiintymisiä, nostamaan kansalaisopistojen kursiimaksuja. Jos olisimme viisaita, tekisimme juuri päinvastoin.
Etenkin niiden, joilla on työpaikka mennyt alta, olisi tärkeää päästä nauttimaan kulttuurista ja harrastamaan, kirjastopalveluista nyt puhumattakaan. Taloudellisesti vaikeina aikoina ihminen tarvitsee hengen ravintoa jaksaakseen taistella arjessa ja pysyäkseen toimintakykyisenä jatkossakin.
sunnuntai, toukokuuta 16, 2010
Maria G kylässä
Huomenna maanantaina saamme Mikkeliin vieraaksi SDP:n varapuheenjohtajan, kansanedustaja Maria Guzenina-Richardsonin. Maria on myös DemariNaisten puheenjohtaja, joten näkökulmia huomiseen keskusteluun löytyy.
Olemme kansalaisten tavattavissa kirjaston Kirja-kahvilassa noin (VR) klo 11.-12.30 ja keskustelun aiheena on "Julkisen terveydenhuollon kohtalo". Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee paikalle kertomaan huolensa ja kokemuksensa julkisen terveydenhuollon alasajosta.
Puolueen puheenjohtajistoon kuuluvana, Maria osaa kertoa myös niistä ajankohtaisista asioista, joita puolueen johdossa on linjattu tulevaisuuden varalle ja lähestyvää puoluekokousta ajatellen. Tervetuloa siis paikalle!
Olemme kansalaisten tavattavissa kirjaston Kirja-kahvilassa noin (VR) klo 11.-12.30 ja keskustelun aiheena on "Julkisen terveydenhuollon kohtalo". Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee paikalle kertomaan huolensa ja kokemuksensa julkisen terveydenhuollon alasajosta.
Puolueen puheenjohtajistoon kuuluvana, Maria osaa kertoa myös niistä ajankohtaisista asioista, joita puolueen johdossa on linjattu tulevaisuuden varalle ja lähestyvää puoluekokousta ajatellen. Tervetuloa siis paikalle!
Järjestöjen talo
Pari viikkoa sitten heräsin ajatukseen, että Mikkeliin pitää saada järjestöille oma keskitetty talo kokoontumispaikaksi. Monet kolmannen sektorin toimijat ovat aktiivisia tahoillaan ja kamppailevat jatkuvien rahoitusvaikeuksien kanssa. Toimitiloja on ympäri kaupunkia ja niistä pidetään kiinni kynsin hampain, vaikkakin vuokrataso olisi noussut jo liian korkeaksi.
Kaupungissa on jäämässä osittain tyhjilleen Yhteiskoulun kiinteistö. Se on hyvässä peruskunnossa ja lukioiden muuttaessa yhteen ja toisaalle, vapautuu siitä kosolti tilaa. Koulu sijaitsee aivan kaupungin ytimessä ja hyvien yhteyksien ja parkkipaikkojen äärellä.
Pienellä pintaremontilla tiloista voidaan vuokrata järjestöille heidän tarpeitaan vastaavia tiloja siten, että erilaisia yhteisiä tiloja ja laitteita voidaan käyttää yhdessä kaikkien hyödyksi. Vuokrataso on varmasti halvempi kuin kaupungin erillisissä kiinteistöissä. Suurin hyöty mielestäni on kuitenkin siinä, että erilaiset toimijat tulisivat tutuiksi toistensa kanssa ja voisivat hyödyntää toistensa osaamista ja ammattitaitoa. Asiakkaiden saama hyöty toisista järjestöistä moninkertaistuisi ja päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin.
Esittelin idean kaupunginjohtajallemme, joka ei tyrmännyt sitä ollenkaan. Oikein myönteisesti asiaan suhtautui tekninen johtajamme, joka suorastaan "lupasi", että näin tehdään. Kirjoitin asiasta tämän jälkeen lehteen mielipidekirjoituksen, jonka johdosta olen saanut paljon yhteydenottoja halukkailta järjestöiltä. Tulijoita tällaiseen taloon siis on jo jonoksi asti.
Vieraillessani perjantaina sosiaali-ja terveysalan järjestöjen yhteisessä yhdistyksessä Esteryssä, sovimme, että tupaantuliaisia talolla vietetään syyskuun alussa 2011. Laittakaahan ajankohta mieliin:)
Kaupungissa on jäämässä osittain tyhjilleen Yhteiskoulun kiinteistö. Se on hyvässä peruskunnossa ja lukioiden muuttaessa yhteen ja toisaalle, vapautuu siitä kosolti tilaa. Koulu sijaitsee aivan kaupungin ytimessä ja hyvien yhteyksien ja parkkipaikkojen äärellä.
Pienellä pintaremontilla tiloista voidaan vuokrata järjestöille heidän tarpeitaan vastaavia tiloja siten, että erilaisia yhteisiä tiloja ja laitteita voidaan käyttää yhdessä kaikkien hyödyksi. Vuokrataso on varmasti halvempi kuin kaupungin erillisissä kiinteistöissä. Suurin hyöty mielestäni on kuitenkin siinä, että erilaiset toimijat tulisivat tutuiksi toistensa kanssa ja voisivat hyödyntää toistensa osaamista ja ammattitaitoa. Asiakkaiden saama hyöty toisista järjestöistä moninkertaistuisi ja päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin.
Esittelin idean kaupunginjohtajallemme, joka ei tyrmännyt sitä ollenkaan. Oikein myönteisesti asiaan suhtautui tekninen johtajamme, joka suorastaan "lupasi", että näin tehdään. Kirjoitin asiasta tämän jälkeen lehteen mielipidekirjoituksen, jonka johdosta olen saanut paljon yhteydenottoja halukkailta järjestöiltä. Tulijoita tällaiseen taloon siis on jo jonoksi asti.
Vieraillessani perjantaina sosiaali-ja terveysalan järjestöjen yhteisessä yhdistyksessä Esteryssä, sovimme, että tupaantuliaisia talolla vietetään syyskuun alussa 2011. Laittakaahan ajankohta mieliin:)
Torielämää
Näinä helteisinä päivinä on ollut tuskaa pysytellä toipilaana sisätiloissa. Eilen uhmasin kohtaloa ja istuin Kirkkopuiston torikahvilassa hyvän tovin. Liikkeellä oli paljon ihmisiä ja valtaosa ihan oudon näköisiä eli kesämikkeliläisiä on jo tullut kaupunkiin.
Varsinainen torimme on tämän kesän pois pelistä siellä tehtävän torinaluspysäköinnin vuoksia. Tilapäinen tori Kirkkopuistossa on osoittautunut hyväksi ja viihtyisäksi paikaksi. Kiva oli eilenkin istuskella vehmaassa ja kauniissa puistossa hyväntuulisia ihmisiä katsellen.
Pari viikkoa sitten olimme kylmässä ja sateisessa säässä ns. oman kahviteltan kanssa tapaamassa kuntalaisia. Olemme Työväenyhdistyksen porukan kanssa olleet jo vuosia useita kertoja vuodessa samalla konseptilla liikkeellä ja ihmiset ovat löytäneet paikan kelistä riippumatta. Kansalaiset tarvitsevat matalan kynnyksen kohtaamisia kansanedustajansa kanssa ja näin he ovat mielellään tulleet ohimennessä kertomaan huolistaan tai kuulemaan eduskunnan kuulumisia.
Yksi torikahvilayrittäjistä on kuitenkin esittänyt närkästyksensä lähettämällä minulle sähköpostin ja moittimalla toimintaamme Länsi-Savon tekstiviestipalstalla. Hän kritisoi meidän vievän leivän kahvilayrittäjän suusta. Vastauksessani hänelle kerroin kuitenkin asian olevan vähän toisin. Meidän kahvitarjoilumme on sivutuote emmekä kilpaile asiakkaista kahviloiden kanssa. Pääpointti on siinä, että ihmiset saavat puhua ja purnata sekä myöskin saada vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Väitän lisäksi, että esim. viimeksi meidän torillaollessamme, moni kukka, kala tai rinkeli kävi kaupaksi juuri meidän kojun ansiosta. Kovinkaan montaa muuta ihmistä näet ei torilla tuona lauantaina käynyt, kuin ne muutamat sadat, jotka minua tulivat tapaamaan. Lohdutin kahvilayrittäjää myös sillä, että mahdumme varmasti jatkossakin kaikki samalle torille ja jokainen torille saapuva ihminen hyödyttää tasapuolisesti elävää toria entisestään.
Aiomme siis olla siellä jatkossakin. Ja aivan kuten paikallinen Länkkärimmekin eilen totesi, meillä ei ole pysyvää torikahvilaa niinkuin Kokoomuksella. Eikä meillä ole kauppakeskustakaan, niinkuin kollegalla (kok.) on. Joten kreikkalaisen (hyvän) mallin mukaan, me jatkamme demokratian toteuttamista kokoontumalla vapaiden miesten ja naisten kanssa kaupungin keskeisimmällä aukiolla puhuen politiikkaa.
Varsinainen torimme on tämän kesän pois pelistä siellä tehtävän torinaluspysäköinnin vuoksia. Tilapäinen tori Kirkkopuistossa on osoittautunut hyväksi ja viihtyisäksi paikaksi. Kiva oli eilenkin istuskella vehmaassa ja kauniissa puistossa hyväntuulisia ihmisiä katsellen.
Pari viikkoa sitten olimme kylmässä ja sateisessa säässä ns. oman kahviteltan kanssa tapaamassa kuntalaisia. Olemme Työväenyhdistyksen porukan kanssa olleet jo vuosia useita kertoja vuodessa samalla konseptilla liikkeellä ja ihmiset ovat löytäneet paikan kelistä riippumatta. Kansalaiset tarvitsevat matalan kynnyksen kohtaamisia kansanedustajansa kanssa ja näin he ovat mielellään tulleet ohimennessä kertomaan huolistaan tai kuulemaan eduskunnan kuulumisia.
Yksi torikahvilayrittäjistä on kuitenkin esittänyt närkästyksensä lähettämällä minulle sähköpostin ja moittimalla toimintaamme Länsi-Savon tekstiviestipalstalla. Hän kritisoi meidän vievän leivän kahvilayrittäjän suusta. Vastauksessani hänelle kerroin kuitenkin asian olevan vähän toisin. Meidän kahvitarjoilumme on sivutuote emmekä kilpaile asiakkaista kahviloiden kanssa. Pääpointti on siinä, että ihmiset saavat puhua ja purnata sekä myöskin saada vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Väitän lisäksi, että esim. viimeksi meidän torillaollessamme, moni kukka, kala tai rinkeli kävi kaupaksi juuri meidän kojun ansiosta. Kovinkaan montaa muuta ihmistä näet ei torilla tuona lauantaina käynyt, kuin ne muutamat sadat, jotka minua tulivat tapaamaan. Lohdutin kahvilayrittäjää myös sillä, että mahdumme varmasti jatkossakin kaikki samalle torille ja jokainen torille saapuva ihminen hyödyttää tasapuolisesti elävää toria entisestään.
Aiomme siis olla siellä jatkossakin. Ja aivan kuten paikallinen Länkkärimmekin eilen totesi, meillä ei ole pysyvää torikahvilaa niinkuin Kokoomuksella. Eikä meillä ole kauppakeskustakaan, niinkuin kollegalla (kok.) on. Joten kreikkalaisen (hyvän) mallin mukaan, me jatkamme demokratian toteuttamista kokoontumalla vapaiden miesten ja naisten kanssa kaupungin keskeisimmällä aukiolla puhuen politiikkaa.
keskiviikkona, toukokuuta 12, 2010
Vastuutonta!
Katselin juuri tv-lähetystä eduskunnasta. Olin eilen illalla ikävässä viisaudenhampaiden (3 kpl!) poisto-operaatiossa ja tämän päivän siis pois töistä. Harmi, sillä mielelläni olisin osallistunut ihan livenä tämän Kreikka-lainan käsittelyyn.
Ministeri Katainen (kok.) menetti täydellisesti kontrollinsa. Liekö merkki siitä, että rankat viikot alkavat näkyä hänessäkin vai onko hänellä jotakin muuta sellaista tietoa asiasta, jonka vuoksi hän ehdottomasti olisi halunnut sosialidemokraatitkin tähän laivaan mukaan..?
Me teimme eilen ryhmässämmäe päätöksen siitä, että emme voi olla tukemassa näin löysin ehdoin annettavaa 1,6 miljardin euron lainaa Kreikalle. Riski, että menetämme kaiken sinne myöntämämme, on käymässä ilmeiseksi.
Meidän mielestä, laina olisi ollut myönnettävissä, mikäli todelliset syylliset eli holtittomat luotonantajat olisi myös saatu vastuuseen ja että rahoitusmarkkinoiden verotusta tultaisi kiristämään. Näitä huomioita ei oikeistohallituksemme pidä tarpeellisina. Hallituksen esityksellä todelliset puliveivarit jätetään vaille huomiota ja lasku maksatetaan niin Kreikan kuin Suomenkin kansalaisilla.
Syytökset demareiden vastuuttomuudesta ja populismista ovat puhdasta propagandaa. SDP tarjosi viime viikolla hallitukselle keskustelumahdollisuutta lainan ehdoista, jolloin olisi kenties voitu yhteisesti viedä asiaa eteenpäin. Tämä keskustelu tyrmättiin sekä Kataisen että Vanhasen jakkaroilta. Nyt sitten hurskastellaan, että demareidenkin olisi pitänyt olla tukemassa heidän vastuutonta vastuunosoitusta aivan vastuuttomasti.
Ei käy meille, räksyttäkööt hermonsa menettäneet kokoomuslaiset ihan niin paljon kuin jaksavat. Meillä on vastuu ihmisistä ja heidän tulevaisuudestaan. Holtiton rahanjako sinne tänne ei ole meidän tapamme toimia.
Ministeri Katainen (kok.) menetti täydellisesti kontrollinsa. Liekö merkki siitä, että rankat viikot alkavat näkyä hänessäkin vai onko hänellä jotakin muuta sellaista tietoa asiasta, jonka vuoksi hän ehdottomasti olisi halunnut sosialidemokraatitkin tähän laivaan mukaan..?
Me teimme eilen ryhmässämmäe päätöksen siitä, että emme voi olla tukemassa näin löysin ehdoin annettavaa 1,6 miljardin euron lainaa Kreikalle. Riski, että menetämme kaiken sinne myöntämämme, on käymässä ilmeiseksi.
Meidän mielestä, laina olisi ollut myönnettävissä, mikäli todelliset syylliset eli holtittomat luotonantajat olisi myös saatu vastuuseen ja että rahoitusmarkkinoiden verotusta tultaisi kiristämään. Näitä huomioita ei oikeistohallituksemme pidä tarpeellisina. Hallituksen esityksellä todelliset puliveivarit jätetään vaille huomiota ja lasku maksatetaan niin Kreikan kuin Suomenkin kansalaisilla.
Syytökset demareiden vastuuttomuudesta ja populismista ovat puhdasta propagandaa. SDP tarjosi viime viikolla hallitukselle keskustelumahdollisuutta lainan ehdoista, jolloin olisi kenties voitu yhteisesti viedä asiaa eteenpäin. Tämä keskustelu tyrmättiin sekä Kataisen että Vanhasen jakkaroilta. Nyt sitten hurskastellaan, että demareidenkin olisi pitänyt olla tukemassa heidän vastuutonta vastuunosoitusta aivan vastuuttomasti.
Ei käy meille, räksyttäkööt hermonsa menettäneet kokoomuslaiset ihan niin paljon kuin jaksavat. Meillä on vastuu ihmisistä ja heidän tulevaisuudestaan. Holtiton rahanjako sinne tänne ei ole meidän tapamme toimia.
sunnuntai, toukokuuta 09, 2010
Kylmää ja märkää
Olin eilen Työväenyhdistyksen tiimini kanssa Mikkelin torilla eli Kirkkopuistossa kahvikojun kanssa. Asteita oli kaksi, vettä satoi ensimmäisen tunnin ajan ja loput kolme tuntia tuuli pohjoisesta. Kahvi oli kuitenkin kuumaa ja pulla tuoretta:)
Arktisista olosuhteista huolimatta, porukkaa kävi tasaisesti. Huolenaiheita oli monenlaisia. Päällimmäisinä ihmiset ihmettelivät Kreikan tilannetta. Kerroin kaikille avoimesti meidän ryhmämme muodostavan kantansa tiistaina ryhmäkokouksessa. Silloin on viikonlopun kuhinat valtiovarainministereiden tasolla käyty, valiokunnan kuulemiset pohdiskeltu ja kaikki ajantasainen tieto käytettävissä.
Päätös ei ole mitenkään helppo; tuntuu kovin epävarmalta tehdä päätöstä noin huikeasta summasta, kun ei kenelläkään ole varmuutta siitä auttaako se, riittääkö se ja mitä sen jälkeen tulee tapahtumaan? Vastuulliseen oppositiopolitiikkaan kuitenkin kuuluu se, että asioita huolella punnitaan ja vasta sen jälkeen muodostetaan kantoja. Näin mekin nyt teemme, toisin kuin jotkut muut oppositioryhmät, jotka ovat ehättäneet jo kantansa lukkoon lyömään.
Meidän puheenjohtaja on mielestäni viksusti esittänyt vaateita järjestelmän muuttamiseksi, valvonnan tehostamiseksi ja syyllisten (pankkien) esiin tuomiseksi. Pääministerin ja valtiovarainministerin haluttomuutta tehdä näin, täytyy vain ihmetellä. Onko tässä jotakin sellaista, mitä ei kaikille ole vielä kerrottukaan???
Arktisista olosuhteista huolimatta, porukkaa kävi tasaisesti. Huolenaiheita oli monenlaisia. Päällimmäisinä ihmiset ihmettelivät Kreikan tilannetta. Kerroin kaikille avoimesti meidän ryhmämme muodostavan kantansa tiistaina ryhmäkokouksessa. Silloin on viikonlopun kuhinat valtiovarainministereiden tasolla käyty, valiokunnan kuulemiset pohdiskeltu ja kaikki ajantasainen tieto käytettävissä.
Päätös ei ole mitenkään helppo; tuntuu kovin epävarmalta tehdä päätöstä noin huikeasta summasta, kun ei kenelläkään ole varmuutta siitä auttaako se, riittääkö se ja mitä sen jälkeen tulee tapahtumaan? Vastuulliseen oppositiopolitiikkaan kuitenkin kuuluu se, että asioita huolella punnitaan ja vasta sen jälkeen muodostetaan kantoja. Näin mekin nyt teemme, toisin kuin jotkut muut oppositioryhmät, jotka ovat ehättäneet jo kantansa lukkoon lyömään.
Meidän puheenjohtaja on mielestäni viksusti esittänyt vaateita järjestelmän muuttamiseksi, valvonnan tehostamiseksi ja syyllisten (pankkien) esiin tuomiseksi. Pääministerin ja valtiovarainministerin haluttomuutta tehdä näin, täytyy vain ihmetellä. Onko tässä jotakin sellaista, mitä ei kaikille ole vielä kerrottukaan???
keskiviikkona, toukokuuta 05, 2010
Puoluesihteeri
Näin ne ongelmat ratkeaa. Pitkään on ehditty jo pähkäillä, mistä löytyisi SDP:lle puoluesihteeri, joka kelpaisi kaikille. Nyt se löytyi. Ylestä pois potkittu Mikael Jungner on ilmoittautunut mukaan kuun lopussa pidettävään puoluesihteerivaaliin!
Jungnerin valinta olisi puolueemme kannalta loistava juttu. Kun STT äsken valiokunnan kokouksen aikana meille puhelimiin tekstiviestin muodossa asiasta ilmoitti, olivat pöydän toisella puolella istuvien kokoomuskollegojen naamat näkemisen arvoisia. Kasvoilta oli luettavissa kateus ja pelko:)
Mikael Jungner olisi voinut valita lukuisien työpaikkatarjouksien joukosta ihan minkä tahansa. Valinnan osuminen meidän puoluesihteerin paikkaan, kertoo siitä aidosta kiinnostuksesta liikettämme kohtaan ja myös samalla huolesta puolueen tämänhetkisestä tilanteesta ja kuvioista tulevaisuudessa. Puoluetoimistolla ja maakuntien piiritoimistoissa alkaa uusi meno ja sitä ei voi kukaan pitää pahana!
Jungnerin valinta olisi puolueemme kannalta loistava juttu. Kun STT äsken valiokunnan kokouksen aikana meille puhelimiin tekstiviestin muodossa asiasta ilmoitti, olivat pöydän toisella puolella istuvien kokoomuskollegojen naamat näkemisen arvoisia. Kasvoilta oli luettavissa kateus ja pelko:)
Mikael Jungner olisi voinut valita lukuisien työpaikkatarjouksien joukosta ihan minkä tahansa. Valinnan osuminen meidän puoluesihteerin paikkaan, kertoo siitä aidosta kiinnostuksesta liikettämme kohtaan ja myös samalla huolesta puolueen tämänhetkisestä tilanteesta ja kuvioista tulevaisuudessa. Puoluetoimistolla ja maakuntien piiritoimistoissa alkaa uusi meno ja sitä ei voi kukaan pitää pahana!
Kalimera
Naamat valkeina käytiin eilen eduskunnassa keskustelua Kreikan taloustilanteesta. Ratkaisuohjeita on tullut kansalaisilta kiitettävästi, mutta vaihtoehdot taitavat olla aika vähissä. Mikään automaatio Suomen lainan myöntäminen ei kuitenkaan saa olla.
Ensin on selvitettävä tarkoin ne ehdot, joilla mahdollinen laina tullaan myöntämään. Yhtä tarkasti on vaadittava Kreikalta selvityksiä siitä, kuinka se pystyy velan takaisin maksamaan ja mitä sitten tapahtuu, mikäli näin ei käy.
Oman (ja viisaampien) ymmärryksen mukaan, seuraavat kandidaatit ovat jo kolkuttelemassa ovellamme. Tänään aamu-tv:ssä Eurooppa-asiantuntija väläytti sen selvittämistä, että muodostettaisikin kaksi euro-aluetta, eteläinen ja pohjoinen. Myös tämä tulee selvittää jatkoa ajatellen.
Prosessissa ihmetyttää ja huolestuttaa se, onko suomalaisilla ministereillä ja vm:n virkamiehillä nyt olemassa kaikki tarvittava ja ajantasainen tieto tilanteesta. Vasta viime viikolla puhuttiin 500 miljoonan vipistä, nyt summa onkin noussut huikeaan 1,6 miljardiiin euroon. Nouseeko se vielä?
Ensin on selvitettävä tarkoin ne ehdot, joilla mahdollinen laina tullaan myöntämään. Yhtä tarkasti on vaadittava Kreikalta selvityksiä siitä, kuinka se pystyy velan takaisin maksamaan ja mitä sitten tapahtuu, mikäli näin ei käy.
Oman (ja viisaampien) ymmärryksen mukaan, seuraavat kandidaatit ovat jo kolkuttelemassa ovellamme. Tänään aamu-tv:ssä Eurooppa-asiantuntija väläytti sen selvittämistä, että muodostettaisikin kaksi euro-aluetta, eteläinen ja pohjoinen. Myös tämä tulee selvittää jatkoa ajatellen.
Prosessissa ihmetyttää ja huolestuttaa se, onko suomalaisilla ministereillä ja vm:n virkamiehillä nyt olemassa kaikki tarvittava ja ajantasainen tieto tilanteesta. Vasta viime viikolla puhuttiin 500 miljoonan vipistä, nyt summa onkin noussut huikeaan 1,6 miljardiiin euroon. Nouseeko se vielä?
tiistaina, toukokuuta 04, 2010
Kaksinkertainen kusetus
Eilisessä kaupunginvaltuustossa näimme oikein kusetuksien mestarinäytteen. Kyse oli meidän Raviradantien yhtenäiskouluhankkeesta eli koulukiinteistön remontoimisesta. Olen aikaisemmin yrittänyt kuvata sitä problematiikkaa, joka hankkeen valmisteluun on liittynyt. Olen myös peräänkuuluttanut järkevän kompromissin puolesta.
Kompromissi oli kaukana eilen. Lopputulos oli se, että monta viikkoa neuvotteluja käyneet opettajat (Ukkonen, Savander,Hokkanen (sd), Lahti (kok) ja Strandman (kesk) eivät päässeet yksimielisyyteen parhaimmasta mahdollisesta lopputuloksesta. Ikävintä hommassa oli se, että vielä hetki ennen kokousta, sosialidemokraateilla oli usko siitä, että molemmat porvariopettajat tulisivat meidän esityksen mukaan. Silloin olisimme voittaneet äänestyksen lasten edun huomioon ottaen.
Näin ei nyt siis käynyt. Kokoomuksen Jari Lahti toi valtuustolle puskasta esityksen , joka oli ainoastaan hieman halvempi kuin heidän aiemmin opettajaporukalla "yhteisesti" sorvaamansa esitys. Tätä esitystä ei meille muille oltu esitelty ennen kokousta. Äänestyksessä kaikki kaupunginhallituksen porvarijäsenet äänestivät omaa, ainoastaan kolme viikkoa sitten tekemäänsä esitystä vastaan. Todella loogista ja todella rakentavaa.
Paitsi että meidän ansiokasta neuvotteluporukkaa, niin minun käy sääliksi myös meidän koko demariryhmää. Meillä on oikeasti nyt sisäisen tutkiskelun paikka. Me olemme suurin valtuustoryhmä, miksi meidän kanssa ei neuvotella ja miksi meidän kanssa ei tehdä aitoa yhteistyötä? Voisiko meissä itsessämme olla jotakin vikaa...? Tämänpäiväisen sähköpostin perusteella vika on joissakin muissa kuin meissä...
Kaipaan niitä aikoja, jolloin valtuustokauden alussa saimme neuvoteltua jommankumman toisen ison rymän kanssa ne muutamat isot asiat, joiden mukaan niin lautakunnissa kuin muuallakin mentiin. Äänestys ei noina vuosina ollut itsetarkoitus. Tärkeintä oli, että sosialidemokraattien jälki näkyi kunalaisten elämässä. Se kuitenkin meidän mielestä on (ainakin aikaisemmin) ollut toimintamme tarkoitus.
Kompromissi oli kaukana eilen. Lopputulos oli se, että monta viikkoa neuvotteluja käyneet opettajat (Ukkonen, Savander,Hokkanen (sd), Lahti (kok) ja Strandman (kesk) eivät päässeet yksimielisyyteen parhaimmasta mahdollisesta lopputuloksesta. Ikävintä hommassa oli se, että vielä hetki ennen kokousta, sosialidemokraateilla oli usko siitä, että molemmat porvariopettajat tulisivat meidän esityksen mukaan. Silloin olisimme voittaneet äänestyksen lasten edun huomioon ottaen.
Näin ei nyt siis käynyt. Kokoomuksen Jari Lahti toi valtuustolle puskasta esityksen , joka oli ainoastaan hieman halvempi kuin heidän aiemmin opettajaporukalla "yhteisesti" sorvaamansa esitys. Tätä esitystä ei meille muille oltu esitelty ennen kokousta. Äänestyksessä kaikki kaupunginhallituksen porvarijäsenet äänestivät omaa, ainoastaan kolme viikkoa sitten tekemäänsä esitystä vastaan. Todella loogista ja todella rakentavaa.
Paitsi että meidän ansiokasta neuvotteluporukkaa, niin minun käy sääliksi myös meidän koko demariryhmää. Meillä on oikeasti nyt sisäisen tutkiskelun paikka. Me olemme suurin valtuustoryhmä, miksi meidän kanssa ei neuvotella ja miksi meidän kanssa ei tehdä aitoa yhteistyötä? Voisiko meissä itsessämme olla jotakin vikaa...? Tämänpäiväisen sähköpostin perusteella vika on joissakin muissa kuin meissä...
Kaipaan niitä aikoja, jolloin valtuustokauden alussa saimme neuvoteltua jommankumman toisen ison rymän kanssa ne muutamat isot asiat, joiden mukaan niin lautakunnissa kuin muuallakin mentiin. Äänestys ei noina vuosina ollut itsetarkoitus. Tärkeintä oli, että sosialidemokraattien jälki näkyi kunalaisten elämässä. Se kuitenkin meidän mielestä on (ainakin aikaisemmin) ollut toimintamme tarkoitus.
maanantaina, toukokuuta 03, 2010
Esitystalous
Olin viime viikolla tilaisuudessa päästä katsomaan Espoon teatterin loistavaksi kehuttua Esitystalous -näytelmää. Kaikki näytökset ovatkin olleet loppuunmyytyjä ja nyt enää ihmettele, miksi.
Yritän olla paljastamatta juonta. Pääosassa näytelmässä oli alle nelikymppinen demarinaiskansanedustaja. Kohtauksissa käytiin keskustelua myös SDP:n puoluehallituksessa ja asetelmat tekstin edetessä vaikuttivat ikävästi tutuilta. Kuitenkin uskon, että samankaltaisia tilanteita olisi voitu saada aikaan myös jonkun muun puolueen tiimoilta.
Olen nyt monena päivänä mietiskellyt sitä, kuinka paljon omakohtaisia asioita näytelmästä löysin. Sukupolvien välinen kuilu todentui hyvin siinä, kuinka asioita joko viedään eteenpäin tai sitten ei. Keskinäinen kilvoittelu ajoi näytelmässäkin yhteisten pyrkimysten edelle.
Suoranaista samaistumista koin päähenkilönaisen kanssa siinä, kun hän kävi syvällisiä ja arvopohjaisia keskusteluja aivan päinvastaista ideologiaa tunnustavan miljonääri-porvarimiehen kanssa. Nämä keskustelut tuntuivat antavan naiselle enemmän kuin ns. omien kanssa käärmekeiton keittäminen.
Samankaltaisia arvokeskusteluja olen itsekin saanut vuosien varrella käydä monen kokoomuslaisen (ei miljonäärejä) miehen kanssa. Puhuminen aivan toisenlaista arvomaailmaa edustavan ihmisen kanssa avartaa omaa näkemystä maailmanmenosta ja toisaalta vahvistaa omia aatteellisia arvoja.
Monta kertaa näiden keskustelujen jälkeen olen todennut ihan ääneenkin sen, että olen todellakin sosialidemokraatti ja ylpeä siitä. Toivoisinkin, että jokainen itseään kunnioittava demarinainen hankkisi itselleen porvarimiehen keskustelukumppanikseen, sillä ajatuksia vaihtamalla saamme lisättyä paitsi ymmärrystä itsessämme niin myös ymmärrystä omille arvoillemme toisaalla.
Tämän sovinistisen ajattelun takana on ainoastaan se, että miesten kanssa on useimmiten helpompi puhua suoraan ja ne harvemmin pelkäävät kovaakaan ääntä tai erilaisia mielipiteitä. Näissä asioissa naisilla on miehistä oppia otettavana.
Yritän olla paljastamatta juonta. Pääosassa näytelmässä oli alle nelikymppinen demarinaiskansanedustaja. Kohtauksissa käytiin keskustelua myös SDP:n puoluehallituksessa ja asetelmat tekstin edetessä vaikuttivat ikävästi tutuilta. Kuitenkin uskon, että samankaltaisia tilanteita olisi voitu saada aikaan myös jonkun muun puolueen tiimoilta.
Olen nyt monena päivänä mietiskellyt sitä, kuinka paljon omakohtaisia asioita näytelmästä löysin. Sukupolvien välinen kuilu todentui hyvin siinä, kuinka asioita joko viedään eteenpäin tai sitten ei. Keskinäinen kilvoittelu ajoi näytelmässäkin yhteisten pyrkimysten edelle.
Suoranaista samaistumista koin päähenkilönaisen kanssa siinä, kun hän kävi syvällisiä ja arvopohjaisia keskusteluja aivan päinvastaista ideologiaa tunnustavan miljonääri-porvarimiehen kanssa. Nämä keskustelut tuntuivat antavan naiselle enemmän kuin ns. omien kanssa käärmekeiton keittäminen.
Samankaltaisia arvokeskusteluja olen itsekin saanut vuosien varrella käydä monen kokoomuslaisen (ei miljonäärejä) miehen kanssa. Puhuminen aivan toisenlaista arvomaailmaa edustavan ihmisen kanssa avartaa omaa näkemystä maailmanmenosta ja toisaalta vahvistaa omia aatteellisia arvoja.
Monta kertaa näiden keskustelujen jälkeen olen todennut ihan ääneenkin sen, että olen todellakin sosialidemokraatti ja ylpeä siitä. Toivoisinkin, että jokainen itseään kunnioittava demarinainen hankkisi itselleen porvarimiehen keskustelukumppanikseen, sillä ajatuksia vaihtamalla saamme lisättyä paitsi ymmärrystä itsessämme niin myös ymmärrystä omille arvoillemme toisaalla.
Tämän sovinistisen ajattelun takana on ainoastaan se, että miesten kanssa on useimmiten helpompi puhua suoraan ja ne harvemmin pelkäävät kovaakaan ääntä tai erilaisia mielipiteitä. Näissä asioissa naisilla on miehistä oppia otettavana.
Tärkeä päätös
Mikkelin kaupunginvaltuusto on tänään ison ratkaisun edessä. Päätettävänä on monen vuoden hieromisen jälkeen uuden yhtenäiskoulun remontoiminen. Hallituksen esitys valtuustolle on kohtalainen, mutta meidän sosialidemokraattien siitä poikkeava esitys olisi erinomainen.
Erinomainen nimenomaan oppilaiden kannalta. Hintaeroa näille kahdelle on suoraan laskettuna n. 2 miljoonaa, mutta joidenkin laskelmien mukaan ero tasaantuisi kahden koulun purkamisesta ja tonttien myymisestä aiheutuneilla tuloilla.
Kouluasiat ovat Mikkelissä olleet jollain tavalla pinnalla koko sen kymmenen vuoden ajan, jonka itse olen ollut valtuutettuna. Oma huoleni on ollut erityisoppilaiden huonot ja epäasialliset tilaratkaisut, joita on ainakin kymmenen vuoden ajan yritetty saada oikeamaan.
Nyt tällä Raviradantien yhtenäiskoulun kunnollisella remontilla olisi mahdollista tehdä mikkeliläisille lapsille hyvillä puitteilla varustettu oppimisympäristö, jossa jokaisella oppijalla olisi hyvä kouluansa käydä. Sisällöllisesti mikkeliläisillä lapsilla ei ole huolta opiskelusta; meillä on pätevät ja motivoituneet opettajat ja muu henkilöstö heidän tukenaan. Liian suurista oppilasryhymistäkin pääsemme pikkuhiljaa eroon.
Mikkelin Työväenyhdistys teki jo ajat sitten päätöksen, että tuemme valtuutettujamme kunnollisen ja toimivan koulun rakentamiseksi. Opetuslautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Ukkonen on meidän yhdistyksestä ja hän on tehnyt valtavan työn sen eteen, että saisimme mahdollisimman laajan konseksuksen kouluratkaisussa. Tänä iltana näemme, kuinka hyvin työ on kantanut!
Erinomainen nimenomaan oppilaiden kannalta. Hintaeroa näille kahdelle on suoraan laskettuna n. 2 miljoonaa, mutta joidenkin laskelmien mukaan ero tasaantuisi kahden koulun purkamisesta ja tonttien myymisestä aiheutuneilla tuloilla.
Kouluasiat ovat Mikkelissä olleet jollain tavalla pinnalla koko sen kymmenen vuoden ajan, jonka itse olen ollut valtuutettuna. Oma huoleni on ollut erityisoppilaiden huonot ja epäasialliset tilaratkaisut, joita on ainakin kymmenen vuoden ajan yritetty saada oikeamaan.
Nyt tällä Raviradantien yhtenäiskoulun kunnollisella remontilla olisi mahdollista tehdä mikkeliläisille lapsille hyvillä puitteilla varustettu oppimisympäristö, jossa jokaisella oppijalla olisi hyvä kouluansa käydä. Sisällöllisesti mikkeliläisillä lapsilla ei ole huolta opiskelusta; meillä on pätevät ja motivoituneet opettajat ja muu henkilöstö heidän tukenaan. Liian suurista oppilasryhymistäkin pääsemme pikkuhiljaa eroon.
Mikkelin Työväenyhdistys teki jo ajat sitten päätöksen, että tuemme valtuutettujamme kunnollisen ja toimivan koulun rakentamiseksi. Opetuslautakunnan varapuheenjohtaja Osmo Ukkonen on meidän yhdistyksestä ja hän on tehnyt valtavan työn sen eteen, että saisimme mahdollisimman laajan konseksuksen kouluratkaisussa. Tänä iltana näemme, kuinka hyvin työ on kantanut!
sunnuntai, toukokuuta 02, 2010
Poweria pöntöstä!
Hehkun ja herkuttelen vieläkin eilisen johdosta. Sateisesta säästä huolimatta Mikkelin Kirkkopuistossa perinteisessä sosialidemokraattien vappujuhlassa oli väkeä ja tunnelmaa. Sain pitää vappupuheen ja tuntui mukavalta huomata, että sitä kuunneltiin.
Kun kirjoitin puhetta, oli vaikea ratkaista, mitä tärkeitä asioita nostaisin esille. Niin paljon on nyt tapahtunut sellaisia asioita, joista tekisi mieli puhua kovemmallakin äänellä. Ihmetyttää vaan se, miten paljon suomalaiset vielä sietävätkään, sillä kaikkien kurjistavien ja epäoikeudenmukaisten temppujen jälkeenkin, gallupit näyttävät Kokoomukselle aina vaan korkeita lukuja.
Työväenlaulutilaisuus musiikkiopiston kahvilassa veti sekin hyvin porukkaa. Jatkoin laulujen kuuntelua autossa, kun matkasin Kangasniemen työväenyhdistyksen juhlaan. Pienellä paikkakunnalla ei ole moneen vuoteen järjestetty omaa vappujuhlaa ja olinkin tosi iloinen päästessäni sinne puhumaan ja varsinkin, kun väkeä oli odotettua enemmän paikalla. Tehdään kangasniemeläiset tästä perinne!
Piipahdin myös Mikkelin Otavassa pidetyssä Lions Clubin ym. järjestämässä vapputilaisuudessa. Lyhyessä puheenvuorossani muistutin otavalaisia siitä, kuinka paikallisilla sahan työntekijöillä ja sen myötä perustetulla työväenyhdistyksellä on ollut Otavan kehittymisessä iso merkitys. Samankaltaisia yhteisöllisiä toimijoita on työväenyhdistysten juurille perustettu ympäri Suomen.
Mukavaa oli Otavassa tavata pitkästä aikaa paikallinen kulttuurivaikuttaja Paul Meinander. Tutustuimme hänen ollessa taannoin mikkeliläisen ilmaisjakelulehden päätoimittaja ja silloin teimme hyvää yhteistyötä. Eilinen tapaaminen oli molemminpuolinen mukava kohtaaminen:)
Jotkut ystävät ilmaisivat eilen huolensa siitä, kuinka oikein jaksan tätä vauhtia ja varoittelivat burn outista. Rauhoittelin heitä, sillä silloin jaksaa mitä vaan, kun saa tehdä juuri sitä, mistä tykkää. Olen ennenkin sanonut, että puhuminen aatteesta ja arvoista ns. omalle väelle on todella voimaannuttavaa ja antaa aina lisää poweria arkiseen ahertamiseen eduskunnassa. Sitä ei välttämättä usko, ennenkuin itse on sen saanut kokea. Lucky me!
Kun kirjoitin puhetta, oli vaikea ratkaista, mitä tärkeitä asioita nostaisin esille. Niin paljon on nyt tapahtunut sellaisia asioita, joista tekisi mieli puhua kovemmallakin äänellä. Ihmetyttää vaan se, miten paljon suomalaiset vielä sietävätkään, sillä kaikkien kurjistavien ja epäoikeudenmukaisten temppujen jälkeenkin, gallupit näyttävät Kokoomukselle aina vaan korkeita lukuja.
Työväenlaulutilaisuus musiikkiopiston kahvilassa veti sekin hyvin porukkaa. Jatkoin laulujen kuuntelua autossa, kun matkasin Kangasniemen työväenyhdistyksen juhlaan. Pienellä paikkakunnalla ei ole moneen vuoteen järjestetty omaa vappujuhlaa ja olinkin tosi iloinen päästessäni sinne puhumaan ja varsinkin, kun väkeä oli odotettua enemmän paikalla. Tehdään kangasniemeläiset tästä perinne!
Piipahdin myös Mikkelin Otavassa pidetyssä Lions Clubin ym. järjestämässä vapputilaisuudessa. Lyhyessä puheenvuorossani muistutin otavalaisia siitä, kuinka paikallisilla sahan työntekijöillä ja sen myötä perustetulla työväenyhdistyksellä on ollut Otavan kehittymisessä iso merkitys. Samankaltaisia yhteisöllisiä toimijoita on työväenyhdistysten juurille perustettu ympäri Suomen.
Mukavaa oli Otavassa tavata pitkästä aikaa paikallinen kulttuurivaikuttaja Paul Meinander. Tutustuimme hänen ollessa taannoin mikkeliläisen ilmaisjakelulehden päätoimittaja ja silloin teimme hyvää yhteistyötä. Eilinen tapaaminen oli molemminpuolinen mukava kohtaaminen:)
Jotkut ystävät ilmaisivat eilen huolensa siitä, kuinka oikein jaksan tätä vauhtia ja varoittelivat burn outista. Rauhoittelin heitä, sillä silloin jaksaa mitä vaan, kun saa tehdä juuri sitä, mistä tykkää. Olen ennenkin sanonut, että puhuminen aatteesta ja arvoista ns. omalle väelle on todella voimaannuttavaa ja antaa aina lisää poweria arkiseen ahertamiseen eduskunnassa. Sitä ei välttämättä usko, ennenkuin itse on sen saanut kokea. Lucky me!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)