Pari päivää on nyt siunailtu ja irvailtu siitä, kuinka kansalaiset eivät tiedä, mitä eroa on sillä, onko puolue hallituksessa vai oppositiossa. Sen jälkeen ei tietenkään voi tietää myöskään sitä, mitkä puolueet missäkin ovat. Tilanne on oikeasti ikävä.
Itselleni tämä ei kuitenkaan enää ollut mikään yllätys. Suurimpana hankaluutena omissa toritilaisuuksissani on nimittäin viimeiset kolme vuotta ollut se, kuinka olen saanut kerrottua ihmisille sen, että tällä hetkellä demarit ovat oppositiossa emmekä voi vaikuttaa asioihin samalla tavalla kuin hallituspuolueet.
Pahimmillaan ihminen on vastannut, että "älä sinä siitä oppositiosta jankuta, vaan tee siellä eduskunnassa jotakin". Yhtä lailla olen saanut haukut kaikesta siitä, mitä tällä kaudella hallituksen johdolla on tehty, vaikka me demarit olisimme eduskunnassa äänestäneet asiaa vastaan. Kun olen ystävällisesti kehottanut haukkujaa kääntymään paikallisten kokoomuskollegojen puoleen, vastaus on "en varmasti mene, sinuahan minä olen äänestänyt eikä niitä hienoja ihmisiä uskalla haukkua". Jep,jep.
Isompi kysymys siis on, mistä tämä johtuu ja mitä asian korjaamiseksi voisi tehdä? Varmasti vika on myös demareiden harjoittamassa oppositiopolitiikassa. Etenkin aluksi tuntui siltä, että oppositioon joutuminen oli niin kamalaa, että haluttiin omastakin toiminnasta häivyttää tietoisuus todellisuudesta ja ehkä kuviteltiin, että ei kukaan muukaan muista meidän kärsineen vaalitappiota ellemme itse siitä jatkuvasti muistuta tekemällä oppositiopolitiikkaa. Nyttemmin politiikkamme on oikeanlaista.
Oma roolinsa on toki medialla, joka puhuu mielellään oppositiosta ja persuista samassa lauseessa. Muutoinkin koko järjestelmästä tietämättömille on ollut helppo uskotella, että nykyiselle menolle ainut vaihtoehto on juuri persuissa. Tosiasiassa demareitten koko tällä vaalikaudella harjoittama vastuuullinen vaihtoehtopolitiikka on jäänyt kovin vähälle julkisellekin huomiolle johtuen ehkä siitä, että asiamme on tylsää ja kuivaa ilman lippahattuja ja meloneja, mutta kuitenkin tärkeää asiaa.
Hallituksessa olevat vihreät ovat tässäkin sumutuksessa onnistuneet parhaiten. He eivät itsekään tiedä, kummalla puolella aitaa milloinkin märehtivät, joten on ymmärrettävää etteivät muutkaan sitä tiedä. Vaaleja ajatellen tämä on tietenkin heille vain eduksi, etenkin kun ovat nyt julistaneet, että seuraavassa hallituksessa heille on ydinvoimalarakentaminen kynnyskysymys.
Miksi vasta seuraavassa? No tietenkin siksi, kun nykyinen hallitus (jossa siis vihreät todellakin ovat) teki historiallisen päätöksen hyväksyä kerralla kaksi uutta ydinvoimalalupaa ettei heti ensi kaudella tarvitse kenenkään olla myöntämässä uusia lupia. Voi vihreitä, mitä venkoilun mestareita te olettekaan!
Ratkaisuna on kansan valistaminen. Me teimme oman esityksemme mm. perusopetuksen tuntijaon uudistamiseksi ja siinä yhtenä kohtana oli yhteiskunnallisen tietoisuuden lisääminen peruskoulussa. Valistus on aloitettava varhain, niin tässäkin asiassa. Nykyisillä yhteiskuntaopin tuntimäärillä on lähes mahdotonta saada oppilaille kirkastettua poliittinen järjestelmämme ja opetetettaessa sitä ainoastaan ysiluokalla, on kiinnostuksen herättäminen jo paikoin liian myöhäistä. Enemmän ja varhemmin siis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti