Loppukesän perinteiksi on tainnut muodostua julkinen keskustelu kauppojen aukioloajoista. Useampana vuonna tätä asiaa on herätelty henkiin ja niin tänäkin vuonna. Muutama viikko sitten asiaa kysyttiin meiltä kansanedustajiltakin ja hallituksen suunnasta on vihdoin tulossa uusia esityksiä asian suhteen.
Itse olen pitkään ollut sitä mieltä, että kauppojen aukioloajat tulisi vapauttaa. Työssäkäyvänä ja perheellisenä ihmisenä olen kokenut pelastuksena meidän lähikaupan (Siwan), josta saa lähes kaikkina vuoden päivinä elintarvikkeet hankituksi.
Meidän epäkäytännöllisten perheenäitien ei ole mahdollista suunnitella koko viikon ostoksia ja tehdä niitä ainoastaan lauantaisin automarketeista, niin järkevää ja taloudellista kuin se olisikin. Meillä ja autottomilla ihmisillä tulee olla mahdollisuus tehdä pieniä määriä ruokaostoksia silloin, kun siihen on tarvis.
Kauppojen sunnuntaiaukioloa on vastustettu mm. työntekijöiden tilanteeseen vedoten. Käytännössä totuus vaan on toinen, kuin mitä ehkä ammattiliiton toimistoissa tiedetään. Monet kaupassa työskentelevät nimenomaan haluavat tehdä pyhätöitä. Syytä ei tietenkään ole vaikea arvata; muutoin pientä palkkaa saadaan hyvin kasvatettua sunnuntaitöitä tekemällä. Opiskelijoiden työpanos viikonloppuisin kauppojen kassoilla on merkittävä.
Niiden, jotka vastustavat aukioloaikojen vapauttamista, on syytä muistaa, että ei kauppaan ole kenenkään pakko mennä. Ei myöskään sunnuntaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti