Eteläsavolainen Kangasniemen lukio ylitti menneellä viikolla uutiskynnyksen ikävällä tavalla. Koululla epäillään tehdyn vilppiä ylioppilaskirjoitusten osalta. Harvinaista on tietenkin se, että epäilyksen kohteena on koulun henkilökuntaan kuuluva henkilö.
Erikoisen hyvät tulokset yhdessä oppiaineessa olivat kiinnittäneet ylioppilastutkintolautakunnan huomiota ja johtaneet nyttemmin poliisitutkintaan. Asia tutkitaan ja mahdollisiin toimenpiteisiin ryhdytään aikanaan, mikäli aihetta löytyy. Uusien ylioppilaiden juhlapäivää ei tämä asia saa pilata. Jokainen ylioppilas on tänäkin päivänä lakkinsa ansainnut, onnittelut heille!
Tapahtuma on kuitenkin huolestuttava. Mikäli tällaiseen vilppiin on syyllistytty, kertoo se siitä hirvittävästä paineesta, mikä kouluilla ja opettajilla nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa on. Lukiota on laitettu paremmuusjärjestykseen kirjoitusten perusteella ja rehtorit ovat saaneet selitellä sitä, miksi oman koulun tulokset ovat olleet heikkoja.
Selittelijöiksi olisi otettava mieluummin kuntien ja valtiovallan päättäjiä, jotka ovat ratkaisuillaan vuosien ajan tehneet tietoisia valintoja sen suhteen, minkälaisia mahdollisuuksia lapsilla on opiskella ja opettajilla työskennellä. Kaikki päätökset vaikuttavat siihen, kuinka kouluissa opetusta voidaan laadukkaasti antaa ja kuinka oppilaat voivat oppia. Menestyminen ylioppilaskokeissa ei ole pelkästään viimeisen kevään ansiota, vaan tuloksia mitataan vuosien koulunkäynnin saavutuksilla.
Herää kysymys, ketä lukioiden tällainen listaaminen palvelee? Mielestäni ei ketään. Listauksen kriteereinä tulisi mieluummin olla sellaisia asioita kuin opintojen keskeyttämiset, kuraattoripalvelujen saatavuus, ryhmäkoot, opinto-ohjauksen määrä, kurssitarjonta jne. Nämä ovat niitä tietoja kouluista, joita lukiolaiset itsekin arvostavat ja joilla on heidän elämänsä kannalta merkitystä. Ei sillä, minkälaiset tulokset kirjoituksissa koulussa edellisinä vuosina on tullut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti