Tänään ryhmämme puheenjohtaja Tarja Filatov luki täysistunnossa opposition välikysymyksen vanhustenhuollosta. Sitäkin on hallituspuolueiden suunnasta vähätelty ja naureskeltu. Kumpaankaan ei ole syytä.
Vanhusten kohtelu on kuntien vastuulla. Eduskunnassa tehdään päätöksiä siitä, kuinka ja millä mitalla kunnille rahaa osoitetaan. Tai ei osoiteta. Välikysymyskeskustelu on keino mitata hallituspuolueiden kansanedustajien todellinen tahto hoitaa vanhustenhuolto kuntoon.
Asia ei sinänsä ole uusi. Eilen illalla junassa lueskelin taas Maria Lähteenmäen tutkimusta "Vuosisadan naisliike" -Naiset ja sosialidemokratia 1900 -luvun Suomessa. Kiinnitin huomiota kansanedustajan Tuula Haataisen (sd.) kommenttiin vuodelta 1999:
"Hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen ratkaistava kysymys liittyy hoivan järjestämiseen väestön ikääntymisen myötä. Työssä käyvät ikäluokat pienenevät ja vanhenevan väestön hoivan tarve kasvaa. Väestön vanhetessa myös terveydenhuollon palvelujen tarve kasvaa. Nyt korostetaan voimakkaasti avohoitoa ja laitoshoitoa on nopeaan tahtiin purettu. Jäävätkö vanhukset naisten vastuulle? Muuttuuko työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat pikkulapsivaiheesta ikääntyvien vanhusten hoiva-ongelmaksi?"
Sosialidemokraatit ovat siis olleet asian ytimessä jo kauan. Keinot vaan ovat olleet vajavaisia. Tällä hetkellä Suomi on vauraampi kuin koskaan, eikö nyt olisi aika hoitaa häpeäpilkut pois enkä tällä tarkoita pulassa olevia vanhuksia, vaan huonosti resurssoituja kuntia ja näiden vanhustenhuoltoa. Välikysymyksessä mitataan maan hallituksen tahto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti