Mennyt viikko oli todella omituinen. Etukäteen oli kova jännitys siitä, kuinka kaikki isot asiat saadaan käsiteltyä saman viikon aikana. Käsittelimmehän toki tiistaina valtiontalouden kehykset, keskiviikkona välikysymyksen ja torstaina perintöverouudistusta. Yleinen mielenkiinto vaan oli aivan toisaalla.
Nämä todella isot ja merkitykselliset asiat jäivät julkisessa keskustelussa harmittavan vähälle. Jos olisi oikein vainoharhainen, niin voisi kuvitella jonkun "järjestäneen" tämän vaalirahoitusjupakan julkitulon juuri samaan aikaan näiden hallitukselle vaikeiden kysymysten kanssa. Eipä hallituksella ole kyllä helppoa ollut omien sotkujensakaan selvittelemisessä, mutta ero vaan on siinä, että nämä viikolla päätetyt asiat tulevat kansalaisten harmiksi.
Vaalirahoitusasia on nimenomaan hallituksen asia. Ymmärrettävästi hallituspuolueet yrittävät tehdä siitä koko eduskunnan ongelmaa, mutta perusteetta. Tähän mennessä ainoastaan yksi sd ja yksi vasemmistoliittolainen ovat täydentäneet vaalirahailmoituksiaan, muut ovat ymmärtäneet ilmoituksen kerralla oikein.
Oma tilanteeni on omituisesti pysynyt keskusteluissa pinnalla. Olen moneen kertaan ja monelle eri toimittajalle sanonut (ja papereilla toteennäyttänytkin) sen, että Mikkelin Työväenyhdistys tai minä emme ole pyytäneet, saaneet taikka vastaanottaneet MITÄÄN ulkopuolista rahoitusta toimintaamme tai vaalejamme varten.
Kokoomusveljet ja kepujäärät jostakin syystä haluavat pitää minua esimerkkinnä siitä, kuinka "oppositionkin pitää avata yhdistyksensä rahavirrat". Seuraavan kerran kun nämä sanat kuulen, edellytän sanojalta jotakin konkreettista näyttöä siitä, että asiat eivät olisi niin kuin itse omalla allekirjoituksellani vuosi sitten olen ilmoittanut ja nyt moneen kertaan monella suulla ja dokumentilla on vakuutettu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti