Tänään iltapäivällä huiskautin itseni Mäntyharjuun. Jostain syystä sinne on aina tosi mukava mennä, ehkäpä se pieni liikenneympyrä on vienyt sydämeni:) Tänään siellä oli tarjolla Mäntyharjun Virkistyksen aerobicjaoston tanssinäytös.
Aiemmin talvella oli suunnitelma, että tämä Paratiisi -aiheinen näytös olisi pidetty Mäntyharjun kauniissa kirkossa. Kirkon miehet ja naiset estivät aikeen. Seurasin käsittelyn vaiheita lehdestä ja olin järkyttynyt lopputuloksesta.
Seurakunnan mielestä tanssiesitys ei sovi kirkkoon. Huolimatta siitä, että lapset ja nuoret olivat asiasta hyvin innoissaan ja näin olisi saatu yhdistettyä kirkon ja nuorisotyön voimat saman katon alle. Huolimatta myös siitä, että urheiluseura oli valinnut teemakseen juuri maailmankaikkeuden kauneuden. Tämä ei siis kirkon porukoille sopinut.
Kun asiasta tehtiin kevättalvella päätös, tein minäkin päätöksen. Päätin mennä katsomaan kyseistä esitystä ihan vain sen vuoksi, että tiedän miten hirveästä menosta on kysymys ja toisaalta sen vuoksi, että penkkirivit olisivat mahdollisimman hyvin kansoitetut.
Katsomot olivat täynnä ja esitykset upeita. Ihanaa oli katsoa hyvin harjoiteltuja ja hyvin puvustettuja esityksiä. Tällaista nuorisotyötä urheiluseuroissa parhaimmillaan tehdään. Kirkonkin olisi hyvä ottaa tästä esimerkillisestä toiminnasta oppia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti