Mikkelin kaupunginhallitus käsitteli eilen viimeistä kertaa ensi vuoden budjettiaan. Muutoksia alkuperäiseen esitykseen ei juurikaan tullut. Yritin saada vielä kertaalleen hallituksen siskot ja veljet vakuutettua siitä, että kaupungin koulutilajärjestelyt tulisi irrottaa budjetin valmistelusta.
Perusteina kolme kohtaa: 1) valmistelu on ollut epämääräistä ja ylimalkaista, eikä nyt tehdyllä päätöksellä vielä tiedetä lopullista tilajärjestelyä 2) liian suuria yksiköitä tulee välttää 3) päätöksen tekeminen olisi tullut siirtää uudelle valtuustolle ja hallitukselle, sillä molempien kokoonpano kunnallisvaalien jälkeen muuttuu paljon ja tällä päätöksellä linjataan koulujen kehittäminen juuri ensi vaalikauden ajaksi.
Esitykseni ei saanut kannatusta. Jätin asiasta eriävän mielipiteen, sillä tässä asiassa tiedän olevani harvinaisen oikeassa. Opettajana ja äitinä tiedän sen, minkälaisia haasteita lapsillamme tänä päivänä on eikä niihin vastata laskemalla neliöitä tai euroja. Lapsissa säästäminen on lyhytnäköistä säästöä.
Jotain hyvääkin budjettimme sisältää. Perusopetuksen tuntikehystä tullaan hieman nostamaan, samoin omaishoitajien määrää. Sinänsä nämä paikallisen lehden hyvin uutisoimat asiat ovat näennäisiä, sillä kummassakaan taso ei faktisesti nouse. Tuntikehystä juuri edellisellä kierroksella pienennettiin ja omaishoitajien määrääkin on aikaisempina vuosina laskettu. Hyvä kuitenkin, että korjausliike on nyt ymmärretty tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti