Vierailu eilen Kerimäellä toi taas pintaan ihmettelyn tämän valtakunnan homeasioista. Nopea visiitti koulukeskukseen paljasti sen, kuinka isosta ongelmasta Kerimäelläkin on kyse. Osa koulusta on ollut koko kouluvuoden käyttökiellossa ja oppilaat ja henkilökunta evakossa. Kuivaus- ja korjausoperaatio jatkuu yhä.
Homeongelmista ja niiden terveydellisistä haitoista on puhuttu pitkään. Vastaavanlaisia homerakennuksia on joka kunnassa ja pahimpia pesäkkeitä ovat juuri 1960- luvun jälkeen rakennetut kiinteistöt. Nämä ovat niitä kouluja ja päiväkoteja, joissa lapsemme aikaansa viettävät!
Rakennuksissa työskentelevät ovat liian usein saaneet luulotautisen leiman otsaansa, kun ovat ryhtyneet valittamaan hengitystie - tai allergiaoireita ja vielä uskaltaneet väittää näiden johtuvan kosteusongelmista työpaikalla. Näitä samoja (yleensä naisia!) työntekijöitä on syyllistetty ja vähätelty samalla, kun huonosti ylläpidetyt kunnan kiinteistöt ovat saaneet rapistua lisää.
Kuntien taloussuunnitelmissa ovat koulut ja päiväkodit perinteisesti olleet ne, joiden korjaamista on vetkuteltu ja siirretty vuodesta toiseen. Sama trendi tuntuu jatkuvan, vaikka yhä useammalla kunnalla olisi pikaisiin toimenpiteisiin tarvetta.
Apuun huudetaan valtiota ja näin pitää tehdäkin. Valtion on otettava aktiivisempi rooli näiden rakennusten kuntoon saattamisessa. Pelkillä valtionosuusuudistuksilla ei kiinteistöjen homehaittoja saada poistettua. Köyhät kunnat tarvitsevat pikaisesti korvamerkittyä rahaa juuri näiden homevaurioisten rakennusten korjaamiseksi. Ihmisten terveydellä ei ole hintaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti