Otavan oli ennen kuntaliitosta osa Mikkelin maalaiskuntaa. Etäisyyttä kaupungin keskustaan on reilut 10 kilometriä ja asukkaita Otavan kaupunginosassa on noin 2000. Taajamana Otava on elinvoimainen ja virkeä eli hyvä paikka asua. Alueelle on saatu muuttamaan uusia asukkaita ja etenkin lapsiperheet ovat olleet kiinnostuneita muuttamaan idylliseen kylään.
Olin vieraana sunnuntai-iltana Otava-seuran kyläillassa. Keskustelu oli vilkasta ja asioita sivuttiin niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla. Eniten ihmisiä luonnollisestikin huoletti terveyspalvelujen saatavuuden heikentyminen.
Heikentyminen on ollut todellista. Esimerkiksi neuvolapalveluja on nykyisin lähdettävä hakemaan kaupungin keskustasta ja lähipalvelupisteessä toiminut lääkekaappi on lakkautusuhan alla. Lääkekaappi -ongelma on nyt käsittelyssä hallinto-oikeudessa ja päätöstä sieltä luvan jatkolle saamiseksi odotellaan. Tekemääni kirjalliseen kysymykseen ministeri Hyssälä antoi vastauksen, jossa ympäripyöreästi todettiin lääkekaappien olevan tärkeitä keskusten ulkopuolella asuville ihmisille.
Neuvolapalveluja ollaan ryhdytty vakavasti miettimään uudella tavalla. Selvitettävänä on esimerkiksi koulukiinteistön ja kouluterveydenhoitajan hyödyntäminen neuvolatyössä. Tärkeintä on, että Otava saadaan pidettyä asuttuna jatkossakin.
Oma ensimmäinen muistikuvani Otavasta ulottuu vuoteen 1977, jolloin olin tokaluokkalainen koululainen. Läksimme keväisenä toukokuun päivänä luokkaretkelle, joka suuntautui kauas Otavaan. Elämäni ensimmäinen junamatka ajoittuu siis noihin päiviin. Sen jälkeen on saanut junassa sitten matkustaakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti