Koulut alkavat lähiviikkoina ja julkinen keskustelu koululaisten asioista on perinteiseen tapaan käynnistynyt. Liikenneturvallisuudesta puhutaan ja lapsille muistutetaan liikenteen vaaroista. Eikä syyttä tietenkään.
Vassareiden puheenjohtaja Arhinmäki teki pari päivää sitten esityksen siitä, että oppivelvollisuutta pidennettäisiin parilla vuodella nykyisestä 16 vuoden iästä. Ajatuksen kiirehti ampumaan alas opetusministeri Virkkunen (kok.). On ilmeistä, että mitä tahansa vasemmiston suunnasta esitetäänkin, ne tyrmätään oitis ja vain siksi, että ehdotukset tulevat väärästä leiristä. Tämä on nykyhallituksen tietoinen linja.
Mitä itse asiaan tulee, sitä sietää harkita. Ikävuodet 16-18 ovat tämän päivän suomalaisille juuri riskaabelimmat vuodet aloittaa syrjäytyminen. Ilman koulupaikkaa, ilman työtä ja pahimmillaan ilman turvaverkkoa nämä nuoret (miehet) täyttävät liian usein päivänsä nukkumalla tai kaljottelulla ja yönsä netissä roikkuen.
Lapsilisän maksaminen loppuu samassa vaiheessa eikä vanhempien luona asuvat alaikäiset vielä pääse muiden sosiaaliturvaetuuksien piiriin. Koko perheen henkinen ja taloudellinen tila on vaarassa. Syrjäytymisen alettua, sitä on vaikea katkaista. Tämän ymmärtämiseksi ei tarvita enää yhtään työryhmää, siitä on elävän esimerkin kokemuksia meillä kaikilla ihan riittämiin.
Tässä valossa oppivelvollisuuden pidentäminen yhdellä vuodella olisi perusteltua. Yksikin vuosi nuoren kehityksessä on pitkä ja tuo useimmiten mukanaan aimo annoksen järkeä. Kuntaliiton pelko kustannusten kasvamisesta kunnille on aiheellinen, mutta väliinputoaja nuoret tulevat meille vielä kalliiksi vuosikymmenten aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti